Yön aikana luminen maisema oli muuttunut tihkusateiseksi harmaudeksi. Tuuli vihmoi sateen ikkunaan väreileväksi kalvoksi, jonka läpi ei meinannut nähdä. Onneksi ehdittiin nauttia lumen tuomasta valosta ja rauhallisesta tunnelmasta sen parin päivän ajan, kun lunta Helsinkiinkin asti riitti. Vaikka tänään vettä satoi vaakasuoraan, edestä, takaa ja sivulta, päätimme kuitenkin lasten kanssa pakata retkireput.

Ensimmäisen adventin kunniaksi Vuosaaressa järjestettiin joulupolku. Sujahdimme siis metron kyydissä vielä syvemmälle Itä-Helsinkiin. Aurinkolahden rantaa kävellessä tuuli puhalsi lastenrattaisiin vauhtia kuin purjelaivaan. Perillä Uutelassa odotti joulupolun lisäksi ystäväperhe.

Lähdimme kulkemaan ihmisten jaloissa mutapuuroksi muuttuvaa polkua pitkin syvemmälle metsään. Olin onnellinen kurahousuistani, jotka mies aamulla ennen töihin lähtemistään kaivoi kalastusvermeistönsä joukosta minulle. Miten en ole tiennyt, että hänellä on aikuisten kurahousut! Ryökäle jemmaillut niitä ihan itsellään tähän asti. Nyt kun pääsin aikuiskurahousujen makuun, pukeudun vain niihin, kunnes ulkona kulkeminen tuntuu taas muulta kuin eksymiseltä jättimäiseen ja pillastuneeseen autopesuun ilman autoa.

Joulupolku oli mukava, vaikka jouluisempi sää olisi toki nostanut tunnelmaa. Arvostan ihan valtavasti, että ihmiset toteuttavat tuollaista ilmaista ja kivaa tekemistä lapsiperheille. Muksut pääsivät esimerkiksi vetämään muina panttereina parkour-radalla, ajelemaan rekikoirien vetämillä kärryillä ja seurailemaan joulunäytelmää. Kekseliäisyyspisteet saa Vuosaaren melontakeskus, joiden pisteellä sai laskea mäkeä – kajakilla ja lumetonta kalliota pitkin.

Nuotiopaikka oli varattu vaahtokarkkien paistamiseen, joten vetäydyimme sivupolulle syömään eväitä. Eikä yhtään liian myöhään, eräs aikuiskurahousuinen seurueemme jäsen alkoi oireilla vakavahkoa nälkäkiukkua. Levitimme eväät märälle sammalmättäälle: ystäväperheellä oli termarissa nakkikeittoa, ja meidän termarista löytyi riisipuuroa. Nuotiolle tarkoitetut soijanakit vedettiin kylmiltään ja ryystettiin lämmintä kaakaota päälle.

Nyt pesukone tahkoaa kolmatta koneellista ravassa ryvettyneitä retkivaatteita. Ulkoilma tuntuu yhä punana poskissa, ja varpaat hymistelevät tyytyväisenä villasukkien uumenissa. Lapset nukahtivat retkeilyn jäljiltä hetkessä. Eikä usko, että tänä iltana joudun minkään vartomaan unta tulevaksi.

Jaa: