Aikomuksena on kulkea ja sekkailla Balilla hitaasti ja nautiskellen, kun kerrankin aikaa on. Suunnitelmat ovat ehtineet muuttua monta kertaa muuttuakseen sitten taas vähän lisää ja oikeastaan mikään ei ole vielä varmaa, mutta muutama toivekohde on.
Tahtoisimme poiketa Amediin. Se sijaitsee saarta halkovan keskiviivan toisella puolella, siellä, minne harva lyhyemmän aikaa viipyvä turisti päätyy. Vaikka Bali on pieni, huonokuntoisten teiden takia kulkeminen on hidasta. Harva haluaa kuluttaa vähäistä aikaa jytyyttämällä kuoppaisilla pikkuteillä tuntikaupalla saaren pohjoispuolella uinuviin kyliin ja mustien kallioiden reunustamille hiekkarannoille. Mutta me tahdomme.
Tulemme myös piipahtamaan hieman pidemmäksi aikaa Padangbaihin, turkoosina kimaltavan lahdelman uumenissa sijaitsevaan kylään. Siellä jengi yleensä pysähtyy vain päiväksi tai maksimissaan kahdeksi matkallaan Gilin-saarille, mutta meitä kiinnostaa tutkia kylän sivupolut tarkemmin ja snorklata lahdelman kirkkaan sinisessä vedessä.
Luultavasti viivähdämme tovin ajan myös Tabananissa, jota Balin riisikattilaksikin kutsutaan. Sen viheriöivillä pelloilla, trooppisen metsän siimeksessä ja tulivuoren rinteillä voisi tyydyttää sisäisen löytöretkeilijänsä. Vaikka Balin kauneus häikäisee monessa paikassa, juuri vuoristomaisemat ovat saaneet sanattomaksi upeudellaan.
Haluaisimme myös nähdä Canggun, tuon länsirannikon kohteen, jonne jokainen suomalainen tuntuu omien somefiidieni perusteella nyt matkaavan. Me haemme vähän rauhallisempaa menoa meidän reissultamme, mutta tahdomme silti nähdä, mistä maanmiehemme oikein ovat niin innoissaan. Uskon myös Canggun hipsterikahviloiden, suolahiuksisten surffaajien ja kuhisevan turismin olevan hauskaa vaihtelua elämäämme täällä Penestanan-kylässä, jossa kohtaamme lähinnä pakallisia, ekspatteja ja muita pidempään saarella viihtyviä.
Aikomuksenamme on päättää reissu sitten joskus huhtikuussa (hyvänen aika, alkoi itkettää pelkkä ajatuskin tämän loppumisesta) saaren itäosiin, Sanuriin. Siellä pitäisi oleman lempeitä aaltoja, joihin on lastenkin kanssa turvallista mennä, toisin kuin surffaajien suosimilla rannoilla. Villa-elämää, makunystyrät nyrjäyttävän hyvää ruokaa, yhdessäoloa, lämpöä ja makoisia yöunia.
Sanurilta päin aikomuksena on lähteä käymään Gileillä. Gili-saaret ovat kolme pikkuruista saarta Lombokin kupeessa, ja sinne pääsee kulkemaan lautoilla Balilta käsin. Meidän suunnitelmissa on viivähtää Gili Airilla päivän tai parin ajan. Snorklata, ehkä joogata ja kulkea valkoista hiekkarantaa, kunnes huomaa päätyneensä samaan kohtaan rantaa kuin mistä kierroksensa aloitti. Luultavasti siellä tulen saamaan myös tarpeellisen muistuksen turismin kääntöpuolista, sillä pieni saari on kuulemma täyteen ahdettu kaltaisiamme paratiisirantaa etsiviä turisteja.
Tai sitten palaamme parin päivän jälkeen takaisin tänne saaren keskiosiin ja Ubudiin, joka meitä on niin hyvänä pitänyt tähänkin asti. Tiesittekö, että sana paratiisi tulee persian kielestä ja tarkoittaa muurein suojattua puutarhaa? Ihan kuin meidän kotivillamme täällä Penestanan kylässä. Vähän hulluahan se täältä lähteminen taitaa olla.
Oli miten oli, kuulisin taas mielelläni vinkkejä ja kokemuksia teiltä. Niistä on ollut aikaisemminkin hurjasti apua, kiitos! Erityiskiitos teille, jotka olette jaksaneet laittaa pitkiä yksityisviestejä ihan sähköpostilla ja Lähiömutsin Facebookissa. Jaettu ilo ja jaetut kokemukset ovat parasta!
Vihreänä kateudesta olen seurannut matkaanne täältä ruudun kautta, reissunne kuulostaa just siltä mitä itsekin perheelleen kaipaisi. Nyt viime metreillä raskaana moisesta saa vain haaveilla, mutta ehkä ensi talvena mekin päästään taas reissuun.
Me ollaan oltu kuukauden reissulla Balilla jokunen vuosi takaperin miehen kanssa kahdestaan ennen esikoista ja silloin tykästyimme itse Balilla eniten juurikin Ubudiin. Badangbaissa vietettiin muistaakseni kolme yötä lähinnä rannikkoa skootterilla ajellen. Itse Badangbai oli aika tylsä, meluinen ja ankea mutta lähirannikolta löytyi hienoja kukkuloita, maisemia ja hiekkarantoja kunhan vain jaksoi ajella, tuolloin itse Badangbain ranta oli aika ankea ja roskainen. Me matkattiin Badangbaista suoraan saarille ja Gileistä sydämemme vei Meno, joka oli täydellinen paikka hiekkrantoineen, raukeine elämänmenoineen ja upeine snorklauspaikkoineen. Menolla voi helposti snorklatessa törmätä jättimäisiin kilipikonniin ja mitä mielettömämpiin ja värikkäisiin kaloihin ja koralleihin. Siellä rannat on myös lapsiystävällisiä, ruoka on hyvää ja meno äärimmäisen leppoisaa. Suosittelen erittäin vahvasti, itse haaveile vieväni perheeni sinne vielä jonain päivänä uudelleen. Menolla olen viettänyt onnellisimmat reissuhetkeni ikinä!
Sanurista me emme tuolloin reissatessa pitäneet, siitä tuli ihan liikaa turistireissut mieleen. Oli kallista, liikaa ihmisiä ja turisteja, ruokapaikat kuin missä tahansa turistirysässä. Käytimme siellä aikamme lähinnä tuliaisten shoppailuun.
Yksi kohde mitä et maininnut oli Lombokin Kuta, joka oli myös aivan ihana paikka. Rentoa, leppoisaa ja paikallista elämänmenoa höystettynä reppureissaajilla ja upeilla hiekkarannoilla. Vahva suositus!
Ihanaa ja ikimuistoista reissua teille! Mielenkiinnolla jatkan blogin lukemista ja teidän seikkailujen seuraamista!
Ja piti vielä mainita että jokunen vuosi sitten Menolla ei ollut vaikeuksia löytää hiekkarantoja joissa ei ollut ketään, saaren käveli ympäri parissa tunnissa ja matkalla oli ihana pulahtaa turkoosiin mereen uimaan ja snorklaamaan. Olen snorklannut upeissa paikoissa, mutta Menon vertaista en ole vielä mistään löytänyt. Reissaajia oli harvakseltaan mutta kuitenkin riittävästi että palveut pelasi, lapsiperheitä nähtiin useita.
Aivan ihanalta kuulostaa lomailunne! Sillä lomaltahan reissailunne eniten kuulostaa, huolimatta siitä, että sinä teet töitä siinä ohessa. Hiukan olenkin ihmetellyt, miksi ainakin ennen matkaanne toit kovasti esille, että lähdette elämään tavallista lapsiperhearkea Balille. Monet ystävämme ovat tehneet samanlaisen irtioton yhdistäen vanhempain/hoitovapaata ja työtä ja kyllä he ihan sapattivapaasta tai lomasta ovat puhuneet. Sinänsä käytetyillä sanoilla ei ole mitään merkitystä, mutta olen vain ihmetellyt, miksi halusit etukäteen korostaa, ettette mene pidemmälle lomalle.
Mistä maista muuten Ubudin expatit ovat lähtöisin?
Bali – Lombok -suunnalla reissasin viime vuonna kuukauden, ja lapsien kanssa pysyisin Balilla. Lombokin Kuta on ihana reppureissaavan surffarin unelma, mutta lapsiperheelle ehkä aavistuksen kuumottava paikallisten gangstereiden ja katukoirien vuoksi. Toki sielläkin varmasti saa rahalla ja oikeissa paikoissa mukavan turistikokemuksen, mutta kääntöpuoli on aika kylmäävä. Gilit on ihania, tosin Trawangan hämmentää bailuturismillaan. Varokaa huijareita satamissa ja pitäkää matkalipuista kiinni :'D Itse en aina siirtymissä ollut skarppina ja varmaan olisin vähän vaivaa nähden päässyt halvemmallakin.
Sanur on aika persoonaton ja hintava häämatkakohde, mutta lapsien kanssa varmasti tarjoaa mukavia hetkiä rannalla. Reppureissaajaa tosin katsottiin siellä silmät pyöreinä.
Sille on ihan syynsä että jengi nyt tekee kansanvaellusta Cangguun, se vaan on rento ja ihana. Ja ainakin viime vuoden alussa oli vielä tosi edullinen.
Kaikenkaikkiaan Bali on vaan niin ihana. Se jokapaikassa kilisevä ja koliseva balilainen musiikki ja pienet uhrilahjat ovien suissa <3 <3 <3
-Riikka
Kiitos hurjasti kokemustesi jakamisesta, näistä on apua! Mulla on kans tutina, että tullaan lopulta tykkäämään just eniten Ubudista. Babangbaissa meillä on majapaikka katseltuna juurikin kukkuloista, mutta tosi harmi kuulla, että lahti oli roskainen.
Gileistä me ollaan kuultu niin monenlaista tarinaa, että ei oikein tiedä, mitä mieltä olisi. Kun jokaisen henkilökohtainen kokemus on tietty ihan yhtä tosi. Me skipattiin Meno suunnitelmista aikoinaan siksi, että ajateltiin viihtyä Gileillä viikko tai pidempään, ja mun töiden takia netin tarvitsee toimia. Mutta jos ollaan vain päivä tai pari, sillä ei ole väliä. Saas siis nähdä, mitä tehdään. Snorkkalus on ihanaa, ja jos sun kokemukset Menolta ovat nuo, kiinnostaa kyllä kovasti. Lombokia me mietittiin Gilien sijasta, mutta saas nyt nähdä, miten tehdään. Kiitos kohdevinkistä sinne saarelle myös!
Sanurista me haetaan aaltoja, joihin voi mennä lastenkin kanssa. Ja koska meillä on ns. arkinen bujdetti, ajateltiin viihtyä siellä pidempään, jolloin villan vuokra on suhteessa edullisempi. Joka tapauksessa tullaan menemään sinne aluksi vain pariksi päiväksi tsekkaamaan paikka, siinä ehtii sitten tehtä päätöksiä ja vaikka palata taas Ubudiin 🙂
Täällä tosiaan on ihanaa! Minkälaista tavallisen lapsiperhearjen käännettynä toiselle puolelle palloa sinun mielestäsi pitäisi olla? Sillä meidän mielestämme tämä meidän elo hyvin lähelle sellaista on 🙂 Jos nyt vaikka vertaa miehen vanhempainvapaaseeen pari kesää sitten, kun minä vain tein sakista töitä. Samalla tavalla me nyt elelemme, mitä nyt elinkustannukset ovat edullisemmat, kotiruuat kokataan sisäkeittiön sijaan patiolla olevassa keittiössä ja oman pesukoneen puutteessa käytämme pesulaa. Tykkäämme reissata ja retkeillä tavan arjessa Suomessakin. Pitää myös tietenkin muistaa, että kuten blogeissa yleensäkin, tänne nostetaan vain valituja hetkiä ja mietteitä.
Halusimme kokeilla, miltä tuntuu tällaisen hoitovapaa-arjen kääntäminen tropiikkiin Suomen sijasta. Onko se parempaa sittenkään? Mitä Suomesta kaipaamme ja täten opimme ehkä arvostamaan paremmin? Onko pohjolassa asumisessa järkeä? Voisimmeko koittaa talvehtimista jossain lämpimässä myös jatkossa yhdistäen työn ja ulkomaat? Toivoakseni näistä mietteistä koostettuja ajatuksia voin jakaa tänne blogiinkin.
Mutta toki tämä lomalta tuntuu jo siinäkin mielessä, että ei tarvitse pukea kurahaalareita 🙂 Ja mulle miehen perhevapaat ovat aina olleet ihania aikoja. Minä saan rauhassa kirjoittaa, mutta samalla ehdimme viettää paljon perheenä aikaa.
Ekspatteja olemme tavanneet tosi vähän, sillä elelemme täällä Ubudin sivukylän sivupolun vikassa mutkassa. Täällä on meidän lisäksemme lähinnä paikallisia 🙂 Mutta ne joihin olemme törmänneet, ovat olleet lähinnä ausseja.
Hyvin sanottu tuo joka paikassa kilisevä ja koliseva balilainen musiikki, siltä se just kuulostaa ja on jollain tavalla niin meditoivaa 🙂
Okei, voi olla siis, että Lombokin Kuta jää meiltä väliin. Meillä ei ole sellaista turistibudjettia nyt käytetävissä (mitä nyt Astraliassa on vähän pakko vaan ajatella, että nyt ollaan lomalla haha), vaan elämiseen saa mennä saman verran kuin Suomessakin, mielellään vähemmän. Ubudissa se on onnistunut mainiosti 🙂
Trawangan jätetään väliin joo, ei taida olla meidän paikka. Me oltiin jo jossain välillä sitä mieltä, että ei mennä Gileille ollenkaan, mutta taitaisi se olla hölmöä viettää Balilla yli kolme kuukautta käymättä siellä. Vähän kuin olisi saman verran Helsingissä turistina, eikä koskaan kävisi Suomenlinnassa 😀
Voi vitsi, kurja kuulla kökköjä fiiliksiä Sanurista. Me niin toivottaisiin siitä sellaista rantaelokohdetta loppuviikoiksi. Se onnneksi on ainakin tällä hetkellä suunnitelmissa se vika kohde, joten jos tuntuu huonolta meille, ehditään hyvin tulla takaisin vaikka tänne Ubudiin tai sitten Amediin, johon ilman käymistäkin uskomme meidän rakastuvan.
Ja jee, kiva kuulla, että Canggu on rento ja ihana. Mä jotenkin ajattelin, että se on tulossa vähän samalaiseksi kuin Kuta ja Seminyak, minkä takia ei ole ajatuksissa viipyä siellä kuin muutama päivä. Saa nähdä, kaduttaako.
Mä luulen ja toivon, että tykästytään kyllä jokaiseen paikkaan. Ollaan aika nopeita sopeutumaan, joten niillä mennään, mitä kylä tarjoaa 🙂 Ja jos alkaa rakkaudessa olla ryppyjä, sitten vain pitää muuttaa suunnitelmia.
Kiva kuulla sitten joskus mitä tykkäätte noista paikoista! 2013 me tykättiin Padangbaista kun oltiin muutama päivä. Kylä oli ihan kiva ja rannat söpöjä, rauhallisia ja siistejä. Snorklaus oli upeaa suoraan rannasta! Olen kyllä kuullut ennenkin että rannat olis roskaisia, joten ehkä se on vähän vaihtelevaa ja tuurista kiinni. Nyt vaan kun käytiin uudestaan 2015, niin kylälle oli tapahtunut jotain. Ihan kuin joku rekkaparkki olis haukannu siitä ison osan. Meillä ei ollu aikaa tutkailla asiaa enempää, mut ehkä teillä on. Oletteko siellä käyny aikaisemmin? Tuolloin 2015 oltiin kolme viikkoa Canggussa ja oli ihan jees. Asusteltiin kyllä vähän syrjemmällä eikä ihan rannan tuntumassa. Rannalla oli tosiaan kyllä isot aallot ja surffareita, mut ihan hyvä meininki. 🙂
Mä kertoilen tunnelmia sitä mukaa, kun reissu etenee 🙂 Me ei olla aikaisemmin käyty Balilla, joten kaikki on uutta. Toivottavasti Padangbai on sitä, mitä toivotaan, eli rauhallinen ja söpö pikkukyllä mainioilla snorklausmahdollisuuksilla. Canggulta odotetaan surffareiden taitojen ihailua, hipsterikahviloita ja säpinää muuten niin rauhalliseen reissusuunnitelmaamme 🙂