Jos joskus voi käyttää slogania ”katso huikeat ennen ja jälkeen -kuvat”, nyt on se tilanne. Kotimme vaatehuone sai remontissa täydellisen muodonmuutoksen, ja täysin uusiksi laitettiin niin ulkonäkö kuin toimivuus. Lähiön extreme makeoverin takana on Elfa, jonka kanssa jatkettiin oravannahkayhteistyötä eteisen puolelta vaatehuoneeseen.
Uuden kotimme vaatehuone oli ennen remonttia alkuperäiskunnossa. Seinissä oli sinapinruskea maali, joka oli jo monista paikoista rapissut alas. Lattiana oli alkuperäinen punaruskea muovimatto. Valona oli yksi ainoa himmeää keltaista valoa hehkuva lamppu, joka oli omiaan pienentämään tilan tuntua ja luomaan kellarikomerotunnelmaa.
Hyllyt olivat puisia ja palvelleet hyvin seitsemänä vuosikymmenenä, mutta vuosien saatossa osa hyllyistä oli rikkoutunut ja saanut epämääräisiä maalitahroja ylleen. Hyllyt myös haisivat ummehtuneen pahalle, eikä tunkkaisessa vaatehuoneessa olisi tehnyt mieli säilyttää ainakaan käyttövaatteita. Käytännöllisyydessä ja tilan hyötykäyttöasteessa oli, noh, puutteita.
Homma aloitettiin siis purkamalla kaikki katosta lattiaan. Sen jälkeen seinien epätasaisuuksia paikkailtiin ja väriksi sudittiin puhtaan valkeaa. Mietittiin jotain pehmeämpääkin väriä, mutta päädyttiin pitämään raikas ja avartava valkoinen kaiken taustana. Väriä tulee sitten säilytettävistä itsessään. Lattiaksi laitettiin marokkolaisia laattoja – niitä samaisia, joita on eteisessäkin ja jotka jatkuvat siis saumattomasti myös vaatehuoneen puolelle.
Koska vaatehuone on ikkunaton, me etsimme pitkään tarpeeksi tehokasta, valoväriltään kunnolla siniseen taittavaa ja vähän tilaa vievää valaisinta. Lopulta sellainen löytyi Dreamlediltä, jonka Kanto-spottivalaisin riittää yksinään valaisemaan koko vaatehuoneen niin että unenpöpperössäkin näkee, mitä on tekemässä. Valaisimen kelvin-luku (eli se luku, joka kertoo valon sävystä) on 4000, joten kellarinkomeron keltaisuudesta ei ole enää jälkeäkään.
Pohjatöiden jälkeen Elfan suunnittelija Anniina kävi mittanauhoineen kylässä. Kuten eteisenkin kanssa, vaatehuoneessakin haastetta tuovat seinien yläosan kantavat palkit. Kun seinät eivät ole suorat, yksi riippukisko ei ollut mahdollinen koko seinän pituudelta, vaan niistä oli pakko sommitella kaksi erillistä yksikköä. Toinen puoli vaatehuoneesta on myös tilankäytön kannalta haastava, sillä se on vain 19 senttiä syvä.
Mitattuaan nurkat ja kuultuaan toiveemme, Anniina laittoi mietintämyssyn päähän ja palasi sen jälkeen tietokoneella piirtämänsä suunnitelman kanssa. Sitä pyöritettiin vielä muutama kerta hieman uusiksi, kun tahdoin pieniä muutoksia hioaksemme kokonaisuudesta just hyvän meille. Vaihdoimme esimerkiksi muutaman kenkähyllyn tilalle mieluummin korit pyykeille. Onni on se, että Elfan elementtien paikkoja voi vaihtaa mielenmäärin vielä niiden asennuksen jälkeen, joten meidänkin vaatehuoneen elementit tulevat varmasti muuntautumaan aina tarpeen ja elämäntilanteen mukaan.
Valmis vaatehuone – mitä nyt tietenkin ne listat edelleen puuttuvat – on enemmän kuin vaatehuone. Se on lisäksi pukeutumishuone ja lapsiperhemallinen walk in closet, johon ei vain silmät kiinni heitetä tavaraa sisään ja pusketa sitten ovea kiinni. Koska vaatehuone yhdistää lastenhuoneen ja eteisaulan (ja sitä kautta meidän vanhempien makuuhuoneen, johon on kulku eteisaulasta), vaatehuoneesta on huomaamatta tullut kulkuväylä, jonka ovia ei ole tahdottu edes laittaa paikoilleen. Yksi teistä lukijoista vinkkasi Remppamuijan tilitys -postauksessa haitariovista – kiitos siitä – ja sellaiset ovat nyt mahdollisesti harkinnassa. Saisi sitten vaikka joskus juhlien aikaan ovet kiinni niin halutessaan.
Vaatehuoneessa on minun ja miehen vaatteet, jotka säilytetään pääasiallisesti henkareissa rekillä roikkumassa sekä mesh-koreista rakennetussa hyllykössä. Vyöt on jemmattuna nätisti puiseen ja kannelliseen asustetarjottimeen, jonka lokerot saavat kaltaiseni järjestelyä rakastavan naisen kehräämään tyytyväisenä. Aivan alimmaisena on vielä ulosvedettäviä kenkähyllyjä paikkaamaan eteisen vähäistä kenkäsäilytystä. Nyt hyllyistä osa on tyhjänä – mahtavaa! – mutta eiköhän lasten kasvettua niillekin tule käyttöä.
Vaatepuolen ja varaeteisen titteleiden lisäksi vaatehuone hoitaa myös kodinhoitohuoneen virkaa. Kotimme keittiössä oli alkuperäinen jättimäinen siivouskomero, joka purettiin jo ennen kuin koko muukin keittiö päätettiin viime tingassa laittaa uusiksi. En vain voi käsittää, miksi vanhoihin taloihin on rakennettu niin jättimäisiä siivouskomeroita, sillä tuskin 50-luvulla nyt ainakaan enempää siivousaineita ja -tarvikkeita oli kuin nykyään. Siksi jo remontin alkuvaiheessa oli selvää, että myös siivouspuolen pitää mahtua vaatehuoneeseen.
Vaatehuoneessa onkin nyt imurille hylly, jonka taakse mahtuu vielä hyvin koukkuja ja telineitä esimerkiksi mattopiiskalle, räteille ja lattiamopin liinoille. Imurin yläpuolella on pieni hylly pesuaineille ja toinen silitysraudalla sekä loodalle, jossa säilytämme rätit, pölyhuiskat sun muut. Imurin alapuolelle lisäsimme vielä hyllyn, joka suunnitelmassa oli eri paikassa, mutta joka toimii nyt hyvin jemmana erinäisille pesuvempeleille, kuten parille kuurasharjalle. Kodinhoitohuoneosioon menee myös kaksi koria, jotka toimivat pyykkikoreinamme. Kuluneet vuodet olemme nukkuneet pyykkikorin vieressä, joten likaisten kalsareiden eristäminen pois makkarista on melkoista luksusta!
Pienellä syvyysmitallaan pohdintaa aiheuttaneelle puolelle vaatehuoneesta Anniina suunnitteli järjestelmän, joka perustuu pitkälti koreihin, jotka ovat syvyydeltään 15 senttisiä. Voin kertoa niiden olevan pystyviikkausta rakastavan unelmakoreja. Kapeisiin koreihin on näppärä viikata villasukat, sukkahousut ja muut pienet asusteet. Tuolle seinustalle olisi hyvin voinut laittaa kenkiä lattiasta kattoon, mutta meillä seinä jatkaa tutusti lapsiperhetyylillä. Siellä löytyy niin uimarenkaat, lasten kuulosuojaimet kuin kiikaritkin. Vielä kun koreihin saisi valittua halutessaan esimerkiksi koivupuiset kannet, saisi seinästä vielä siistimmän ja viimeistellymmän näköisen.
Kapoisten korien yläpuolella on vielä hyllyjä, joista osa on tyhjänä. Hyllyillä on myös purnukoita, jotka nekin ovat tyhjiä. Kaksiossa asumisen jälkeen tämä kaikki tila on ihan käsittämätöntä! Seinustan kiskoissa on kiinni koukkuja ja naulakoita, joissa roikkuvat kaulakoruni, kamerani ja aamutakkini. Naulakoissa on tilaa myös puolipidoille vaatteille, joille ei oikein vanhassa kodissa ollut mitään loogista paikkaa.
Me tosiaan olimme onnekkaita ja saimme Elfan tuotteet oravannahkakaupoilla – meille toimiva vaatehuone ja Elfalle näkyvyyttä blogissani – ja oravannahkojen hinta oli kokonaisuudessaan 2002 euroa.
Mä olen tätä ennen asunut kaksi kertaa vaatehuoneellisessa kodissa, ja ne huoneet olivat pimeitä kopperoita, jotka oli hankala pitää siistinä. Just sellaisia, joissa ei tehnyt mieli säilyttää vaatteitaan, kun joka kertaa komeroon kurkatessa ärsytti. Siksi vähän nieleskelin tätä uuden kodin vaatehuonetta asunnon ostopäätöstä tehdessä. Joskus kai on tullut luvattuakin, että en ikinä muuta kotiin, jossa on vaatehuone. Mutta niin vain tästä nykyisestä pimeästä komerosta kuoriutui freesi monitoimigarderobi.
Mä olen oikeasti saanut itseni kiinni siitä, että vähän niin kuin hengailen siellä. Just ostin sinne naapurinmuijalta jakkarankin, että voin välillä oikein istua tuumailemaan ja ihailemaan kaikkea siinä ympärillä (ja laittamaan sukat aamuhorroksessa jalkaan). Asia, jota en olisi uskonut sanovani ikinä kuunaan: mä viihdyn meidän vaatehuoneessa.
Eikä oo muuten 2002 euroa paha hinta kokonaisesta huoneesta, jota käytetään ihan joka päivä todella monta kertaa. Tosi hieno!!
Ehkä tässä olisi meidän ahtaaseen ja hankalaan tuulikaappiin ratkaisuja. Voi kun vielä olisi rahaakin. Sääli ettet saanut meille alekoodia 😛 Kiitos vinkistä joka tapauksessa. Eiköhän tästä jossain kohtaa jotain synny.
Onpa hieno! Mua häiritsee kun en tajua millainen kaappi tossa oven yläpuolella voi olla. Kun siellä takana on heti seuraava huone eikä kattokaan kuvien perusteella näyttäisi olevan matalammalla. Etsäviitsis kertoa? 🙂
Onpa hieno! Minä käyn silloin tällöin kurkkaamassa ovelta meidän vaatehuonetta, että voisikohan sille tehdä jotain. Sitten huokaan ja laitan oven taas kiinni.
Kuvien parusteella vaatehuoneenne ei edes tarvitse ovea eteiseen päin! Osaat pitää tavarat niin hyvin siistissä järjestyksessä, että mitäpä niitä piilottelemaan. Sitten tupareissa voit laittaa vierasnaulakon vaatehuoneeseen, niin eteinen ei ole kaaoksessa. Meillä muuten säilytetään imuria yhdessä elfa-korissa. Letku irti ja putki kasaan, niin hyvin mahtuu pieneen tilaan.
Ja sitten vielä tuo lattia. Se on hieno! Enkä nyt niinkään tarkoita tyyliä ja kuviota, jotka toki ovat hienoja. Kaunis lattia antaa ryhtiä tilalle, jossa on avonaulakoita, hyllyjä ja monenlaista tavaraa näkyvästi esillä.
Aaaaaah alkaa tehdä niin mieli tilata Elfan suunnittelijaa paikalle… meillä ongelmana on vaatehuoneen lisäksi eteisen peiliovikaapit. Ne on liian syvät ja ihan vääränlaiset sisuksiltaan joka tapauksessa. Olin ajatellut että äkkiäkös nuo vaihtaa johonkin parempaan mutta ehkä kuitenkin kituuttelee vielä vuoden tai kaksi niillä, tekee makkarin ja vaatehuoneen ensin täydelliseksi ja sitten panostaa eteiseen.
-Sup
Neljä vuotta on tullut kirottua toimimatonta vaatehuonetta jossa aivan liian syvät hyllyt, huono valaistus ja typerät ratkaisut kaikinpuolin. Joten en tahdo kestää tuota teidän täydellisyyttä nyt millään! Ääh, ei Elfalta saisi nyt mitään alekoodia jakoon? <3
Mä haluaisin elfoittaa koko meidän lääväkämpän lattiasta kattoon 😀 Paljonkohan tulee lisähintaa suunnittelupalvelusta? Tuo summa kun varmaan oli vain itse niistä osista? Kässänurkkaukseni elfoittaminen aiheutti mulle tukun harmaita hiuksia kun jouduin miettiin ja pähkäileen joka kiinnikkeen ja ruuvin itse.
Ja siis vau tuota vaatehuonetta!!!! Lohduttaudun kateuspuuskassani sillä että meillä se ei todellakaan pysyisi noin järjestyksessä vaikka olisi mitkä Elfat 😀 Kun ei ole tarkka ja siisti ihminen niin ei vaan ole x)
Samaa mietin. Vaatehuone on hieno enkä näe mitään syytä miksi se pitäisi arkena sulkea. Voin vaan kadehtia ihmisiä jotka osaavat pitää tavarat järjestyksessä. Oma vaatekaappini on tällä hetkellä siinä tilassa että viikkaan vaatteet nätisti ennen laittoa, mutta kun avaan kaapin niin joudun runnomaan kaiken sisälle, eli viikkaaminen menee hukkaan. Kävin kaapin läpi ja siivosin viimeksi juuri ennen lapsen syntymää ja tuo lapsi on nyt 2v. 5kk.
Minua jäi mietittymään sellainen asia, että kun teille tulee joku tarve (matka Islantiin, sähköpyörä, väliaikaismajoitus hotellissa, kaapistot), niin onko teillä tapana yrittää saada asia ensiksi yhteistyönä joltain taholta? Ja jos se ei onnistu, niin sitten vasta ostaa se? Mietin vaan asiaa, mutta ihan hyvässä hengessä!
Ja minua kiinnostaa, että mikä sinun osuus on tässä oravannahkakaupassa. Miten paljon teet töitä tämän eteen ja mitä? Useampi postaus yms? Minäkin kysyn silkasta mielenkiinnosta. En pahalla.
Vaatehuone on tosiaan todella kovalla käytöllä, miksi onkin jännää, miten vähän siihen on meidän entisissä vaatehuoneellisissa kodeissa kiinnitetty huomiota. Yhdessä vuokrakodissa se oli ihan karseista karsein loukko ja asunto-oikeusasunnossa hukkatilahuone, jossa oli muutama hylly ja huojuva vaatetanko.
Jos teillä tuulikaapin syyvyys ei ole ihan noin pieni kuin meillä, vaan esimerkiksi 30 senttiä, siihen on vaikka mitä kivoja ratkaisuja Elfalla! Mä tosiaan yritin sitä alekoodia, mutta koska Elfalla ei ole omaa myyntiä, vaan myynti tapahtuu jälleenmyyjien kautta, alekoodin järkkääminen on hankalaa. Se on harmi!
Ootpas tarkkasilmäinen! Se on jättimäinen komero, ja eteisen on osittain madallettu sen takia. Ei sitä käytössä edes tajua, sillä se madallus on niin luotevana osana eteistä (mitä nyt se toi lisää haastetta säilytysjärjestelmien suunnitteluun). Komero on siis niitä sellaisia, joita vanhoissa taloissa on. Sinne mahtuisi hyvin kaksi ihmstä nukkumaan – jos ei siis tarvitsisi miettiä hapen riittämistä. Ja toinen samanmoinen komero on vessassa, johon myös on kulku eteisestä. Hurjasti säilytystilaa siis! Jouduttiin tosin käydä Ikeasta ostamassa säilytyslaatikoita, sillä meidän vanhat laatikot esim talvi / kesävaatteille olivat niin isoja, etteivät ne mahtuneet tuosta komeron ovesta sisään 😀
Voi joo, tunnistan tuon tilanteen, kun huokaisee ja laittaa sitten vain oven kiinni. Meillä on kahdessa aikaisemmassa kodissa ollut vaatehuoneet ja ne olivat ihan kamalat!
Mutta nyt tämä meidän on tosiaan munkin mielestä niin nätti, että ei tosiaan tarvitse ovia eteiseen päin. Ja mainio idea se, että vierasnaulakon (meillä on rekki siihen toimeen) voi juhlissa työntää vaatehuoneen puolelle. Hyvä hyvä!
Lattiasta tykkään myös kovasti! Vähän mietittiin, viitsiikö niin kallista lattiaa laittaa vaatehuoneeseen, mutta onneksi laitettiin. Eihän me voitu käsittää, että siihen väliin ei välttämättä tule lainkaan ovea (jolloin samana jatkuva lattia eteisestä vaatehuoneeseen on hyvä) ja että Elfan muutoksilla vaatehuoneesta tulee oikeasti niin kiva, että siellä mielellään viettää aikaa.
Joo, näissä remontti- ja kodinlaittohommissa pitää tosiaan priorisoida ajankäyttöä ja rahaa. Me toki oltiin nyt tavattoman onnekkaita, että saatiin tämä oravannahkayhteistyöllä blogin kautta. Mä mietin jo asuntotarjousta tehtäessä, että eteinen ja vaatehuone on saatava kuntoon ekana, kun ne vaikuttavat niin paljon arjen sujuvuuteen. Nyt sitten sysipaskassa vessassa ja kylppärissä ollessa mietin, olisiko ne pitänyt sittenkin laittaa edelle, mutta näillä mennään 😀
Ah joo, liian syvät hyllyt! Kuinka monessa kodissa sellaisia on tullut kirottua. Ne ovat ihan tavattoman ärsyttäviä, kun tilan hyötykäyttö on niin hankalaa. Mä yritin kysellä teille lukijoille alekoodia, mutta valitettavasti sellaisen saaminen olisi kuulemma liian hankalaa. Elfalla kun ei ole suoraa myyntiä, vaan heidän kaikki tuotteensa myydään jälleenmyyjien kautta. Harmi!
Elfoittaa, haha, loistava termi! Tosi hyvä kysymys tuo suunnittelupalvelun hinta. En tajunnut sitä lainkaan kysyä. Summa kun on tosiaan vain osien summa, käsittääkseni. Mä kysyn tätä!
Se sun kässänurkkaus on IHANA! Ja voin kuvitella, mikä homma sen suunnittellussa on. Sen takia mä päädyin kysymään Elfaa yhteistyöhön, kun en vain yksinkertaisesti osannut hahmottaa itse meidän eteistä ja miettiä, minkälaisilla säilytysratkaisuelementeillä siitä saisi toimivan.
Mulla on tosiaan joku synnynnäinen fiksaatio järjestellä. Mun äiti ja isä ovat joskus lapsuudessani jopa joutuneet kieltämään, että en saa mennä järjestelemään niiden työpöytää. Mutta kun en vain kestänyt sitä sekamelskaa! 😀 Isä ja äiti taas eivät sitten löytäneet mitään ilman sitä sekamelskaa. Mä taas olen näin perheelliseksi tullessani kadehtinun ihmisiä, jotka sietävät sotkua ja epäjärjestystä. Että puolensa ja puolensa 😀
Moikka! Hyvä kysymys, ja bloggaamisen ansaintalogiikkaan löytyy vastauksia mun ja Rämön Satun ensi vuonna ilmestyvästä Unelmahommissa-kirjasta. Satuhan esimerkiksi matkusti maailman ympäri perheensä kanssa ja käänsi sen työkseen, eli tuotti sisältöä blogiinsa sekä aikakauslehtiin – ja no nyt myös meidän kirjaan.
Blogin yhteistyöt lähtevät karkeasti kolmesta lähtökohdasta. Siitä, että asiakas lähestyy minua (tai Suomen Blogimediaa), ja jos arvot ja ajatukset mätsää, lähdetään luomaan just hyvää toteutustapaa kaikille: teille lukijoille, asiakkaalle ja minulle. Jos vaikka matkustamisista puhutaan, Tallink Siljalle ehdotin kampanjaa suunnitellessa, että voitaisiin ajaa laatikkopyörä laivaan ja karauttaa perheen kanssa Ahvenanmaalle. Näin tehtiin. Siitä tuli ihan superhyvä postaussarja, jossa laivamatkailuun tuli ihan uudenlaista draivia. Ja sain kyllä taas olla onnellinen, että saan tehdä tuollaista työkseni ja lähettää laskun perään.
Toinen tapa on se, että mä törmään kylillä johonkin palveluun tai tuotteeseen, jossa on aineksia yhteistyöksi. Islannin-reissusuunnitelmat alkoivat hahmottua Matkamessuilla, jossa Icelandairin edustajan kanssa juteltiin ja tajuttiin, että Islannin-matkaamisesta on kirjoitettu vähän lapsiperhenäkökulmasta. Niinpä lähdettiin sellaista kokonaisuutta tekemään Lähiömutsiin. Taas sain yhdistää mahtavasti työn, loman ja perheen.
Kolmas tapa on se, että mulla on joku tarve. Eli tää pointti, minkä nostitkin esiin. Yleensä aika nopeasti on selvää, olisiko siinä aineksia yhteistyöhön ja sopisiko se blogiin. Elfan kanssa yhteistyö lähti siitä, kuten aikaisemmassa Elfa-postauksessa jo kerroinkin, että yritin keksiä kinkkiseen eteiseemme säilytystilaratkaisua, mutta tajusin tarvitsevani ammattilaisen apua. Samassa ymmärsin, että tässä tulisi loistava postaus: niin moni lapsiperheellinen pohtii samoja asioita ja kaipaa inspiraatiota. Elfalle taas olisi tarjolla melkoisen hyvä tilaisuus näyttää, mihin heidän tuotteillaan kyetään. Koska homma eteni niin hyvin, laajennettiin yhteistyötä myös vaatehuoneeseen ja lastenhuoneen vanhaan kaapistoon.
Elfa nyt on siinä mielessä vähän poikkeava, että tästä en laskuta. Mutta vaikka Elfan koreilla ei voi maksaa ruokaa kaupassa, on hienoa, että voin käyttää ammatillista arvoani myös vaihtokauppoina. Olenkin miettinyt, että vaikka teen työkseni jotain niin uutta, silti vanha kunnon vaihdantatalous on tehnyt paluun. Mitä nyt entisiin aikoihin verrattuna esimerkiksi näiden Elfojen arvon ilmoitan kirjanpitäjälleni, joka ilmoittaa niiden arvon tulokseni, josta sitten taas maksan veroa.
Kaikista hankinnoistamme / tarpeistamme ei siis tosiaankaan yhteistyötä edes koiteta väsätä. Mutta osasta kyllä. Esimerkiksi nyt olemme miettimässä kotiimme ikkunoihin pimennysverhoja / sälekaihtimia, jotka pitää kaikkiin eri kokoisiin ikkunoihin tilata mittatilauksena. Sinänsä sopisi blogiin, kun tuotteet olisivat luonteva osa remonttipostauksia, mutta en nyt ainakaan heti näkisi sen olevan tarpeeksi mielenkiintoista sisältöä. Sisustusblogiin kyllä, mutta ei Lähiömutsiin. Mutta jos postauksen pääpointtina olisikin vaikkapa Roosanauha-kampanja, jossa joku verhofirma on mukana tai verhofirman työllistämät mielenterveyskuntoutujat, sitten tilanne olisi eri.
Väliaikaismajoitus hotellissahan meni, kuten siitä kertovassa postauksessa kerroinkin, että meidät oli aikaisemmin hotellin toimesta kutsuttu heille yöpymään, mutta se oli jäänyt roikkumaan. Kotikaupunkimatkailua harrastavana ja siitä kirjoittavana bloggaajana itä-helsinkiläinen designhotelli keskellä upeinta luontoa toki kiinnosti, mutta ajanpuutteesta se vain jäi ja jäi. Kunnes sitten akuutin majoitustarpeen iskiessä muistin tuon tarjouksen ja kysyin, voitaisiinko nyt tulla.
Laatikkopyörämme me olemme ostaneet, mutta saimme siihen jotain härpäkkeitä kaupanpäälle. Sellaisia kaupanpäällisiä nyt saa ilman blogiakin, jos on hyvä puhumaan 🙂 Mutta mä sain siivun jokaisesta alekoodillani ostetusta pyörästä, kuten alekoodipostauksessa kerroinkin.
Minun vaihtokaupassa antamieni oravannahkojeni arvo on Lähiömutsin brändi sekä näkyvyys yhdessä Suomen suurimmista perhelifestyleblogeista sekä nostot sen somekanavilla. Eteisestä yhteistyö tosiaan laajeni homman hyvän toimivuuden takia vaatehuoneeseen ja lastenhuoneen vanhaan kaapistoon. Niistä jokaisesta on oma postauksensa tulossa, eli yhteensä kolme postausta.
Ammattibloggaamiseen sekä siihen, miten bloggaamisella elää (Elfoillahan ei varsinaisesti elä, vaikka tästä oravannankadiilistä tosi tosi kiitollinen ja onnellinen olenkin) pääsee paljon syvemmälle mun ja Rämön Satun ensi vuonna ilmestyvässä kirjassa Unelmahommissa 🙂
Kiinnostavaa, kiitos kun avasit tätä näin pitkästi! En ollut edes tajunnut ajatella tätä logiikkaa 🙂 Mutta tämän kommentin jälkeen alkoi kuule Unelmahommissa-kirja kiinnostaa, en jotenkin oikeasti ollut tajunnut että porukka tekee töitä tälleen 😀 t. perinteinen (joskin siis ihan tyytyväinen) työntekijä
Ole hyvä! 🙂 Bloggaaminen ammattina ja muu someammattilaisuus ovat sen verran uusia juttuja, että ihmeteltävää ja kysyttävää riittää varmasti monella. Unelmahommissa-kirjassa on myös monien muiden unelmahommia paiskivien haastattelujen pohjalta kirjoitettuja osuuksia, joita tehdessä itsellenikin hahmottui yhä selkeämmin, että ei todellakaan ole vain yhtä tapaa tehdä töitä tai luoda itselleen duunipaikkaa. Ja toki kirja tarjoaa pohdittavaa ja inspiraatiota myös ns. perinteisille työntekijöille 🙂
Tää postaus tuli niin oikealla hetkellä! Huomenna aletaan siirtää tavaraa uuteen osoitteeseen, ja täytyykin huomauttaa muuttoapulaisille, että vaatehuoneeseen EI muuten sitten viedä mitään!
Nyt sille on viel ”helppo” tehdä jotain kun on tyhjillään. Ja vaikka Martoillakin on se ohje että ”joulun alla siivoa komerosi vain mikäli aiot viettää joulun komerossa” 😀 ,niin mulle iski nyt kyllä hirvee innostus järkätä toi osa kodista ekana kuosiin.
Marttojen ohje on oikein hyvä, mutta mä ymmärrän sua. Munkin piti saada ensimmäisenä kodista valmiiksi vaatehuone ja eteinen. Ne vaikuttavat niin valtavasti arjen toimivuuteen. Niin kiva kuulla, että tästä postauksesta oli iloa ja inspiraatiota omaan uuteen kotiin 🙂 Tsemppiä muuttoon!
Ilman ovea se on vähän kuin osa eteistä. Tosin aika hassun mallista mutkaeteistä, mutta kuitenkin 😉 Ainakin kuviat päätellen.
Hei. Heräsi joukko kysymyksiä.
Eli mistä tuo Elfa-suunnittelijasi sait? Eli onko tavallisella ostajalla mahdollisuus saada myös suunnittelija käyttöön, ja jos on, niin mitä se maksaa? Pähkäilen yhden projektin kanssa täällä ja se on jo tullut mun uniinkin, joten juttelisin mielelläni suunnitteluammattilaisen kanssa .En psykiatrin, vaikka remppahommat tulee uniin 😀
Ja toi lattia. Mistä se on tilattu? Ja onko ollut hyvä lapsiperheessä? Eli ei liukas rms.
Hei ja kiitos superista blogista! Muakin kiinnostaisi se, mistä tätä elfan suunnittelupalvelua saisi tilata. Tästä ja parin muun blogin elfa-postausten innoittamana päätin hankkia uuteen kotiin isohkon elfa-kokonaisuuden, mutta toistaiseksi homma on tyssännyt siihen että K-raudan (Helsingissä) suunnittelu ”palvelu”oli uskomatonta tusaamista käytetyn kirjekuoren taa (suunnitelma tuli elfasta bumerangina puutteiden takia enkä ihmettele) joka ei tosiaan vakuuttanut. Haluan kunnon suunnittelijan, mutten ole onnistunut selvittämään mistä sellaisen saa.
Jees, tää on mielenkiintoista. Alkoi tuo kirja kiinnostamaan kovasti. Kiitos että jaksat myös vastailla meidän lukioiden kommentteihin. Se on vähentynyt valitettavan monessa blogissa. Siksi Lähiömutsi pysyy laadukkaana ja lämpöisenä blogina. Kiitoskiitos.
En tiedä paljonko suunnittelijat ottavat paikan päällä käynnistä, mutta kun ostimme omat Elfamme K-raudasta niin menimme valokuvien ja mittojen kanssa paikalle ja siellä myyjä osasi tosi hyvin neuvoa ja suunnitella sopivan ratkaisun 🙂 Käytiin aiemmin noita osia tosiaan katsomassa ja tuntui tosi vaikealta alkaa itse suunnitella järkevää ratkaisua. Onneksi paikalle osui silloin myyjä joka tosiaan itse ehdotti, että tulisimme mittojen ja kuvien kera uudestaan. Vaikka Elfat suht kalliita onkin niin kyllä kannatti satsata niihin, nyt eteinen on todella toimiva kokonaisuus 🙂
Minullekin on tosi tärkeää että kommentteihin saa vastauksia. Siitä tietää että bloggaaja lukee viestit ja arvostaa lukijoitaan. Joihinkin blogeihin kommentointi tuntuu niin turhalta kun kommentteihin ei reagoida mitenkään.
Ja vielä lampusta piti kysyä. Eli onko vain yksi spotti vai useampia? Ja tuo Kelvinluku siis toistaa värit nätisti ja on kirkas?
Onpa kiva että kerrot näin avoimesti aiheesta! Mua alkoi vaan talousihmisenä hirvittää että Elfa ei maksa tästä mitään. Heillähän on hyvät katteet noissa tuotteissa eli he saavat kaiken tän näkyvyyden tuotantokustannusten hinnalla, firman markkinointimenoissa siis voidaan sanoa ilmaiseksi. Elfa on tässä kyllä todella tehnyt hyvän diilin, ei tunnu reilulta.
Teidän uutta asuntoa ja vanhaakin on ihanaa katsoa, kun siitä tulee niin elävästi mieleen meidän mummi. Mummilla oli just tollainen puuhyllyinen vaatehuone ja komero siellä oven päällä. Mä muuten sain leikkiä siellä komerossa. Ja se naulakko, se tyylikäs naulakko. Ihan samanlainen oli myös mummilla Roihuvuoressa.
No VAU! 😀 Ja sama sille eteiselle: VAU! Oon niiiin kade. 😉
Juu, avoimesti näistä ehdottomasti pitää kertoa, en näe mitään syytä, miksi jotain pitäisi salailla. Mutta siinä olet oikeassa, että Elfa sai ihan ruokottoman halvalla näkyvyyttä. Harvoin teenkään yhteistöitä oravannhakakaupoilla ja jos teen, kyseessä on yleensä pieni yritys. Elfahan laitta paljon rahaa perinteiseen markkinointiin, Hesarissakin on pikkuilmoitus lähes joka päivä, joten suorastaan hölmöähän se oli antaa Lähiömutsin brändi käyttöön näin halvalla.
Kirja tulee varmasti antamaan pohdittavaa ja mutusteltavaa kaikenlaisilla aloilla työskenteleville 🙂
Ja kiitos kiitoksistanne! Kommentit ja vuorovaikutus bloggaajan ja lukijoiden välillä on yksi tärkeimmistä asioista blogeissa – eihän blogi ilman niitä olisi blogi! Siksi pyrinkin ajatuksella vastaamaan jokaiseen saamaani kommenttiin. Aina näin ei ole ollut elämäntilanteista johtuen, vaan ajanpuutteessa olen joutunut priorisoimaan uuden postauksen kommentteihin vastaamisen edelle. Se on tosi kurjaa, mutta välillä on ollut pakko tehdä valintoja. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö silloinkin olisi lukenut jokaisen kommentin ja arvostanut niitä ihan valtavasti. Jokainen kommentti on tärkeää palautetta, että on onnistunut saamaan liikkeelle jotain ajatuksia tai inspiroimaan lukijaa.
Mä luulenkin, että niissä blogeissa, joissa kommentteihin ei ehkä vastata, bloggaaja silti arvostaa niitä kommentteja ja koittaa tehdä kaikkensa, että ehtii niihin vastata 🙂
Elfan suunnittelijan sain heidän markkinointitiiminsä kautta. Mutta laitoin viime viikolla kysymystä, mistä sellaisen voisi saada ilman blogidiilejä, kun muillakin näyttäisi olevan sama suunnitteluongelma kuin meillä oli. En usko, että olisin osannut itse miettiä tällaisia säilytyskokonaisuuksia meille, tai ainakin siihen olisi suttaantunut ihan tuhottomasti aikaa.
Lattian marokkolaiset semettilaatat on tilattu Viinikan tähdestä. Maahantuovat siis aitoja käsintehtyjä laattoja. Siitä on kyselty niin paljon, että olen tekemässä lattiasta ihan oman postauksensa, jahka käyttökokemusta kertyy vielä vähän. Liukas se ei ole, kuten tavan laattalattiat, enemmänkin siinä on sellainen nihkeähkö pinta.
Lamppu on tosiaan niin valovoimainen, että sitä riittää vain yksi koko vaatehuoneeseen. Meni kauan löytää sellainen lamppu, mutta onneksi jaksettiin etsiä. Tuo on ihan täydellinen. Tuo kelvinluku on siniseen taittavaa, eli jopa kylmähköä väriä. Tunnelmavaloksi se ei siis sovi, mutta loistava tuollaisiin tiloihin, joissa tärkeintä on saada maksimaalinen määrä valoa ilman keltaisuutta.
Voisin muuten valoasioistakin kirjoittaa oman postauksensa. Ihan itsellenikin muistiin niistä remontin aikana oppimani asiat 🙂
Kiitos kiitoksista! Mä olen laittanut Elfalle kysymystä, mistä suunnittelijan voi tilata. Toivottavasti he palaavat vastauksen kanssa pian. Elfan sivut ovat tosiaan hivenen epäselvät ja kummallisesti toimivat, joten en minäkään sieltä onnistunut tähän vastausta löytämään. Kirjekuoren taa tusssaaminen kuulostaa epämääräiseltä. Meille Elfan suunnittelija Anniina teki tosiaan ihan tietokoneella hienot suunnitelmat, joista itsekin hahmotti kokonaisuuden ja pystyi tarvittavilta osin siihen tekemään muutoksia.
Nämä 50-luvun kodit ovat tosiaan ihania! Monta kertaa käytiin Roihuvuoressakin katsomassa koteja, mutta sitten palattiin tuttujen ympyröiden ja etenkin metron ääreen tänne Herttoniemeen. Se naulakko oli tosiaan ihana, vaikkakaan ei eteissä toiminut. Ajattelin sitä jonnekin muualle asuntoon tai vähintään myydä / antaa eteenpäin ja olin saada slaagin, kun mies oli kaikessa kiireessä vahingossa vienyt senkin purkujätteenä pois. Ymmärtäähän se, että siinä hirveässä kiireessä ja yötämyöten rempatessa ei kaikkea voi ajatella, mutta voi että kun harmitti naulakon puolesta.
Lopputuloksista tuli tosiaan niin hienot ja toimivat, että kyllä nyt kelpaa näillä kalusteilla elää mutkatonta arkea 🙂
Sain nyt Elfalta vastauksen, ja näin se tosiaan menee, että se suunnittelu menee normaalisti jälleenmyyjien kautta. Tässä vastaus:
”Meiltä saa normisti suunnittelua vain tämänkaltaisiin spesiaalikeisseihin, me kun toimimme jälleenmyyjiemme kautta loppukuluttajapuolella. Toki autamme jälleenmyyjiä suunnitelmien teossa, mutta useinkin jälleenmyyjillä on suunnittelupalvelu, joka pääsääntöisesti on maksutonta. Joku saattaa myös ottaa x € suunnitelmasta, joka hyvitetään sitten oston yhteydessä.”
Tässä Elfan edustajan vastaus suunnittelijakysymykseen:
”Meiltä saa normisti suunnittelua vain tämänkaltaisiin spesiaalikeisseihin, me kun toimimme jälleenmyyjiemme kautta loppukuluttajapuolella. Toki autamme jälleenmyyjiä suunnitelmien teossa, mutta useinkin jälleenmyyjillä on suunnittelupalvelu, joka pääsääntöisesti on maksutonta. Joku saattaa myös ottaa x € suunnitelmasta, joka hyvitetään sitten oston yhteydessä.”
Tässä Elfan edustajan vastaus:
”Meiltä saa normisti suunnittelua vain tämänkaltaisiin spesiaalikeisseihin, me kun toimimme jälleenmyyjiemme kautta loppukuluttajapuolella. Toki autamme jälleenmyyjiä suunnitelmien teossa, mutta useinkin jälleenmyyjillä on suunnittelupalvelu, joka pääsääntöisesti on maksutonta. Joku saattaa myös ottaa x € suunnitelmasta, joka hyvitetään sitten oston yhteydessä.”
Tosi harmi kuulla, että olette saaneet niin huonoa suunnittelupalvelua. Joku tuolla ylempänä kertoi, että suunnittelu oli K-raudassa sujunut hyvin. Saattaakin olla, että se on ihan kiinni myymälästä ja siitä, miten ammattitaitoinen henkilökunta siellä on juuri sillä hetkellä paikalla.
Hei,
Voisitko kertoa vaatehuoneen mitat? Itselläni myös on suunnitteilla vaatehuone (120×240), ja mietin, onko leveys (120) riittävä.
Kova hinta!