Edullisilla luonnonkosmetiikka-asioilla päivää! Oletteko kuulleet jo Mossa-tuotesarjasta*, joka tuli tämän vuoden alussa Suomen kosmetiikkaputeliputiikkien hyllyille? Minä sain sarjan tuotteita testiin kesällä, ja olen nyt ehtinyt läträtä niistä öljyä lukuunottamatta jokaisen loppuun. On siis kosmetiikkaraadin aika.
Mossa on luonnonkosmetiikkasarja Mádaran* pikkusisko, joka valmistetaan isosiskonsa tapaan Latviassa. Yhteistä siskoksilla on kotimaan lisäksi myös se, että molemmat niistä perustuvat pohjoisessa kasvavien kasvien ja marjojen tehoon. Mossa on keskittynyt juurikin marjoihin ja sekoitellut kosmetiikkacocktailiinsa esimerkiksi lakkaa, mustikkaa, vadelmaa ja herukkaa.
Pikkusiskon edullisempi hinta tulee kuulemma siitä, että Mossan tuotteiden aineosat eivät ole ihan yhtä laadukkaita kuin Mádaralla. Näppi- tai paremminkin naamatuntumalla en kuitenkaan mitään valtavaa eroa huomannut kuin öljyissä. Tykkään hurjasti Mádaran riittoisista ja superkosteuttavista öljytuotteista, eikä Mossan tyrni-vadelma -öljy* ihan yllä samaan fiilikseen. Mutta kun vertaa sisarusputeleiden hintoja, 46 euroa ja 17 euroa, voi todellakin sanoa ihan molempien olevan hintansa väärtejä.
Muutenkin Mossan tuotteiden hinnat ovat sellaisella tasolla, että esimerkiksi perhevapailla olevan tai opiskelijan kukkaro ei suoriltaan pyörry hinnat kuullessaan. Nuo testaamani puhdistustuotteet maksavat reilun kympin ja kosteutuspuolta irtoaa putelillinen vajaalla parilla kympillä. Tuotteita saa tuon linkkaamani Natural Goods Companyn verkkokaupan lisäksi ainakin Sokoksilta.
Oma arvioni on, että hinta näkyy myös purnukoiden ulkonäössä. Mä rakastan Mádaran hillityn tyylikkäitä ja kauniin värisiä purkkeja, joita ei tarvitse piilotella peilikaappiin. Mossan purkkien ilme taas on lorealmainen ja tylsä. Sellainen, jota ei heti markettihyllyltä edes bongaisi, kun se hukkuu muiden kaltaistensa joukkoon. Suurimmalle osalle ihmisistä tuskin on väliä, minkälaisesta mäntysuopapurkista he saippuansa läträävät, mutta sitten on minä, joille kosmetiikkapurnukan visuaalisuuskin on osa arkista elämystä. Tykkään nauttia niin ruokani, uneni, työpäiväni kuin kosmetiikkani kivasti laitettuna.
Testaamistani Mossa-tuotteista suosikkini on tyrni-vadelma -päivävoide*, joka kosteutti kuivuuteen taipuvaisen ihoni hyvin ja toimi silti meikin alla kympin arvoisesti. Pärstäni kun on siitä erikoinen epeli, että samalla kun se on välillä ihan kutisevan kuiva, samalla sen pinta rasvoittuu helposti päivän aikaan. Mossan päivävoiteen kanssa ei tullut inhottavaa fiilistä siitä, että naama ja meikki valuu öljynoroina.
Tykkäsin myös lakka-kasvovedestä*, joka freesasi, putsasi ja samalla kosteutti kasvoja. Eli teki just sen, mitä kasvovedeltä haluan, mutta ei toisaalta saanut aikaan mitään erityistä vau-elämystäkään. Karhunvatukka-silmänympärysvoide* oli pätevä tuote sekin, vaikka kohti keski-ikää kaahaavat silmänympärykseni kaipaavat enemmän kosteutusta. Tämä kuitenkin levittäytyi ihanan smoothisti ja tuntui imeytyvän vikkelään. Voide ei myöskään jättänyt rasvaista fiilistä, mikä on taas monesti tarpeeksi kosteuttavien silmänympärysvoiteiden ongelma.
Vaikka sisarusten vertaaminen toisiinsa onkin vähän keljua, on nyt vielä sanottava se, että Mádaran liian tymäköitä tuoksuja harmittelevat varmasti ilahtuvat Mossan kukkaisemmasta lähestymistavasta. Vaikka mä itse pidän Mádaran rehevän vehreistä tuoksuista, Mossan kevyempi kukkaistyttöfiilis voi olla monelle kosmetiikkakäyttäjälle enemmän mieleinen.
Yleisesti kosmetiikasta ja rasvoista. Olen nimittäin useampaankin otteeseen nähnyt tai kuullut että kun erilaisia voiteita tai rasvoja käytetään niin kalliimpi voi monesti saada jopa huonommat arvostelut jos testi tehdään sokkona. Lisäksi olen kuullut huhun että kaikki erikoisrasvat olisivat aikalailla huijausta ja jos omistaa kaksi ihan perusrasvaa ihan varpaista silmänympärykseen asti, kevyen ja rasvaisemman niin niillä oikeasti saisi samanmoisen tehon kuin ostamalla kalliimpia erikoisrasvoja eri kehon osille.
En väitä olevani oikeassa, mutta en myöskään ole kuullut muiden kuin näitä rasvoja myyvien firmojen edes mainitsevan mitään tutkimuksia asiasta ja firmojen omiin tutkimuksiin en usko. Mielellään saisi siis mielipidettäni yrittää muuttaa tässä asiassa. On ikävä kun tästä on niin vähän saatavissa sellaista tietoa johon voisi ihan oikeasti uskoa (kumpaakaan mielipidettä puoltavaa).
Kuulostan varmaan hurjan ilkeältä, vaikka en sitä tahdo olla, mutta minkä hemmetin takia kaiken pitää aina tuoksua joltain? Minä luulin ostaneeni miedon käsisaippuan keittiöön, mutta jos pesen sillä kädet en voi muutamaan tuntiin tuoda käsiä lähellekään ja mieskin tietää pysyä kaukana minusta kun on pessyt sillä kätensä. Noin vaan esimerkkinä. Pesuaineen hajuisilla pyyhkeillä on ikävä kuivata itseään kun tuntuu että saunan raikkaus katoaa, partavettä lotranneen miehen halauksen jälkeen on pakko vaihtaa paita kun saa päänsärkyä (ei oma mies, mutta sukulaisissa on näitä) ja yleisesti jo kaupunkien hajuvesikoktailit jo pelkästään täydellä kadulla liikuttaessa ovat jotain hirveää. Hasjuton koirashampoo saa koiran haisemaan monta päivää ihan oudolta enkä anna anopin ikinä pestä meidän vaatteita kun sen koneessa on käytetty hajusteellista hjuuhteluainetta ja haju tarttuu koneesta vaikka kyseiseen pesuun ei huuhteluainetta käyttäisi. Miksi kaiken pitää aina haista keinotekoiselta 🙁
Olisi mielenkiintoista kokeilla tuotteita sokkona, koska uskon, että mulle purnukka vaikuttaa fiilikseen aika paljonkin. Samalla tavalla kuin ruoka maistuu paremmalta kauniisti katetussa pöydässä.
Mä olen melkoisen tuoksuherkkä, joten olen ihan samaa mieltä tuoksuista. En pysty käyttämään edes taloyhtiön kuivaushuonetta, kun aikaisemmin sitä käyttäneiden pesuainetuoksut tarttuu omiin pyykkeihin ja saan päänsäryn. Ja esimerkiksi jotain Lorealin tuotteita en vaan pysty käyttää. Välillä lehtien välissä olevat naamarasvanäytepussit tahtoisi hyötykäyttää, mutta parin tunnin päästä on pakko hinkata naama puhtaaksi, kun haju oksettaa. Madara siis tuoksuu sellaiselle ruohoiselle, ja kai siinä on jotain hajustettakin (inci-listojen lukemisessa tarvitsisi harjoitusta), mutta mun nenään ne tuoksuu ns. luonnollisilta. Mutta lukijat ovat mulle kommentoineet, että esimerkiksi koivutuotteiden koivuntuoksu tai ehkä se koivu-uute itsessään saa aikaan siitepölyallergiamaisia oireita. Siksi mainitsin Mossan vähemmän metsäisestä ja hipistä tuoksusta 🙂
Mä oon taas vähän eri mieltä hajuaineista. En ole herkkä hajuille/tuoksuille ja siksi ehkä pidän miedoista (ei siis mitään Diorin Poison-tyyppistä) tuoksuista pesuaineissa ja rasvoissa. Ne antaa mun mielestä raikkaamman fiiliksen vaatteille ja rasvat iholle. En itseasiassa tykkää hajustamattomista tuotteista kun mulle niistä jää tunkkainen tuoksu. En kyllä siltikään käytä huuhteluaineita, mutta se on vain elastaanin yms takia.
Ai että! Nyt oli täydellinen ajoitus tällä postauksella! Juuri käytin Madarani loppuun ja kasvoja pestessä mietin, voi kun olisi joku samankaltainen mutta hieman edullisempi sarja, koska hoitovapaalla ei rahoilla juhlita 😀 sitten eilen illalla huomasin instasta että olit testannut nämä ja tadaa löysin itselleni uudet hyvät tuotteet, innolla ootan että saan kunnolla testata näitä!:)
Ruohomainen kuulostaa kyllä miellyttävältä. Ja näin eilisen ärsytyspurkauksen (olen siitä pahoillani 🙂 ) jälkeen voin todeta että joissain tuotteissa on myös miellyttävä tuoksu ja mieto ruohoinen kuulostaa juuri sellaiselta jota voisin jopa kuvitella käyttäväni.
Järjestä ihmeessä joidenkin kavereiden kanssa itse sokkotestaus erilaisille voiteille ja rasvoille! Eihän se tarvitse kuin jonkun purkittamaan voiteet vaikka pilttipurkkeihin tms. ja jakamaan ne ja kokoamaan tulokset (joo, hirmuinen työ, mutta siitä moni bloggari saisi ihan jännää kirjoitettavaa) ja sitten muutaman hengen testitiimi.
Minä taas sain tänä kesänä päänsäryn anopin pesemistä lakanoista. Jouduin peittelemään sängyn vilteillä ja seuraavana päivänä tuulettamaan petivaatteita monta tuntia niin seuraava yö menikin jo ihan kivasti. Mutta mitä tästä opimme, vie aina omat lakanat. Mutta siis minä olen tuoksuille herkkä. Nenää alkaa kutittaa ja jos tuoksu on voimakas niin saan päänsärkyä. En kuitenkaan saa pahoja hengenahdostusoireita tms. joita tiedän parin kaverin astmansa takia saavan. Silti mieluummin poistun tilasta jos joku suihkuttelee siellä jotain hajusteita iholleen.
Hajusteista tulee muuten mieleen että en vielä joitain vuosia sitten voinut ajatellakaan että menisin ihmisten ilmoille ilman deodoranttia, mutta kun jäin hoitovapaalle ja TODELLA harvoin tarvitsin deoa niin jossain vaiheessa hien haju muuttui pikkuhiljaa miedommaksi ja nyt minusta itsestäni tuntuu etten ihan välttämättä tarvitsisi edes dödöä jos en aio tehdä hikisiä töitä tai suorastaan halailla ihmisiä. Ja näiden kanssa riittää luonnolliset dödöt, kuten kookosöljy, aloe tai unkarilaisten munkkien itse valmistama deo jonka sisällysluettelosta en ymmärrä sanaakaan 😀 Mutta siis pointtina se että LUULEN, ja olisi hienoa jos joku tietäisi onko aiheesta jotain tutkimuksia, että esimerkiksi juuri deot muuttavat jotenkin ihon bakteerikantaa tai PH-arvoa tai jotain mikä saattaa aiheuttaa näiden hajujen muuttumisen.
Hahaa pakko kommentoida tohon purkkien visuaaliseen ilmeeseen;
itse juurikin olen skipannut Madaran tuotteet aina lähes vain siksi koska itselleni se niiden ulkonäkö on tuntunut jotenkin kuolettavan tylsältä ��
Vaikka suht simppelistä tykkäänkin, ehkä ne on ne vihreät sävyt, jotka ei miellytä�� Ja sitten taas Mossan purkit on niiiin ihanat❤ Rakastan luonnonkosmetiikkaa, ja itselleni myös se purkin ulkonäkö on jotenkin koomisen tärkee, joten hieman jotenkin masentuneesti oon ostellut välillä jotain Laveran suihkugeeliä, kun sekin on niin ankea�� Mutta onneksi koko ajan tullut esiin uusia aivan ihania merkkejä, pakkauksineen��
Mä tosiaan tykkään Madaran tuotteiden tuoksuista, vaikka aika herkkä hajuille olenkin. Mutta ymmärrän myös hyvin, että vaikka siitepölyallergikoille ne voivat olla epämiellyttäviä.
Tuota sokkotestausta olisi kyllä mahtava koittaa. Pitäisi olla kunnolla aikaa toteuttaa se, sillä mun mielestä tuotteita pitää käyttää useampi viikko tai mielellään kuukausi ennenkuin niistä voi sanoa mitään.
Diorin Poison on kyllä tosiaan nimensä veroinen haju, huhuh 😀 En tiedä, onko tottumiskysymys, mutta luonnonkosmetiikan tuoksut on musta pääsääntöisesti kivoja, mutta mäkin olen saanut migreenin nukuttuani kaverin lakanoissa, joissa oli mikä lie pesuainekatku. Voin vain kuvitella, miten hajut rajoittavat oikeasti hajuherkän ihmisen arkea, kun itsellänikin on välillä vaikeuksia. Jos vaikka bussissa tulee joku hajusteelta vahvasti haiseva viereen, saan loppupäiväksi päänsäryn, joka pahimillaan yltyy oksennukseen asti. Ja sitten olen niin typerän hienotunteinen, että en viitsi vaihtaa bussissa paikkaa, etten pahoittaisi vieressä istuvan mieltä 😀
Munkin mielestä monissa hajusteettomissa voiteissa on vähän tunkkainen tuoksu, mutta mieluiten tunkkainen kuin oksettava 🙂 Pyykinpesuaineissa sen sijaan olen aika ehdoton – puuvillapyykki tuoksuu parhaimmalta ilman mitään aineita. Etenkin jos pyykini on saanut kuivata ulkona, se raikas tuoksu on niin huumaava, että en ymmärrä, miten joku sen tahtoo peittää johonkin muuhun hajuun 😀
Deukkiksen kanssa mä olen koittanut kaikki ns. hippivaihtoehdot, sillä todellakin tahtoisin olla ilman alumiinia ihohuokosissa. Mutta ei, ei toimi. Tosin nykyään kotipäivinä en laita deukkista – asia, joka ei olisi tullut mieleenkään hikoilevana teininä!
No nyt oli tosiaan täydellinen ajoitus! On tosi mahtavaa, että luonnonkosmetiikkaa saa ihan markettikempparihinnoin. Toivottavasti tykkäät Mossasta ainakin yhtä paljon kuin minäkin 🙂
Hahahaa, ihanaa, että jollekin muulekin se purkin ulkonäkö on just ”koomisen tärkee”. Feel you sister! Ja kuten tässäkin, makuja on tietty monia, ja hauska kuulla, että tykkäät Mossasta, joka musta taas on tylsä 😀 Mä niin rakastan sitä Madaran vihreää, se on ihana! Ja kun sen yhdistää Madaran haaleaan roosaan, avot!
Tuossa hikoilussa ja deon käytössä yksilölliset vaihtelut on varmasti huimia. Minulle sopii onneksi kaikki kivistä kookokseen. Osa paremmin, osa huonommin ja osa vähän kausiluonteisesti. Suoraan vahvoista aineista mietoihin siirtymisen kanssa olen vähän skeptinen. Minä uskon että siinä on vähän samaa kuin hiusten pesussa että iho pitää totuttaa tilanteeseen. Mutta silti varmasti on monia joilla nämä luonnon tökötit ei vaan yksinkertaisesti toimi.
Se on kuitenkin nykypäivänä jo varmaa että antioperspiranttia en enää ala käyttää.
Moikka! Linkkasin tuolta http://viivyvierellain.blogspot.fi/2017/02/ekologiset-meikit-ja-pesuainesuosikit.html tänne. 🙂
Kateeksi käy tota sun taitoa kuvata niin herkullisen värikkäitä kuvia ja tehdä näitä mukaansa tempaavia postauksia. 🙂 No hienoa vaan, että ammattitaito näkyy!
terkuin heidisusanna
Kiitos kun linkkasit 🙂 Ihana kuulla, että tykkäät postuaksistani!