Saatiin testiin pussikaupalla kotimaisia luomumaissinaksuja, noita ihmepötkylöitä, jotka tulivat elämääni salakavalasti siinä missä leppäkerttukuvioiset liivinsuojat ja jättipakkaukset kosteusliinoja. Vaikka viimeksi tänään rapistelimme hätäpäissämme muumien kuvittamaa naksupussia auki bussin takapenkillä jossain keskellä Islannin laavapeltoja, en aio nyt puhua siitä, miten kätevästi naksulla voi pelastaa monenlaisia lapsiperhearjen täpäriä kriisitilanteita. Aion puhua nautinnosta.
Nautinto ei ehkä tule ensimmäisenä aikuiselle mieleen maissinaksuista puhuttaessa. Sillä totta puhuen, niiden suutuntumahan on styroksinen ja maku sahajauhoinen. Eikä mikään ihme, sillä Moomin-maissinaksujen aineosaluettelo on lyhyt: luomumaissi, luomu auringonkukkaöljy ja tiamiini (B1-vitamiini). Ei suolaa, ei sokeria, ei mitään. Mansikanmakuisiin maissinaksuihin on lisätty vielä luontaista mansikka-aromia, mutta vaikutus on mun makunystyröihin sama kuin heittäisi yhden pippurin tankilliseen maustamatonta soppaa. Jostain syystä lapset kuitenkin rakastavat maissinaksuja, mansikkaisella vivahteella tai ilman.
Vaikka me perheen aikuiset emme rakasta maissinaksujen makua – syymme maissinaksufanitukseen ovat puhtaasti kriisinhallinnalliset – me rakastamme naksujen ympärille luontevasti kietoutuvaa elokuvailtaperinnettä. Jotenkin on nimittäin päässyt käymään sillä lailla hassusti, että siinä kun maissinaksut tulivat elämäämme, leffailtojen määrä laski radikaalisti. Muistan edelleen, miten innoissani olin, kun vietimme ensimmäisen onnistuneen elokuvaillan koko perheenä esikoisen ollessa parivuotias ja kuopuksen vielä muhiessa kohdussani. Illan elokuva jäi sittemmin elämäämme isommin kuin osasimme kuvitellakaan, sillä dvd-soittimeen laitettiin pyörimään Frozen. Pari viikkoa myöhemmin istuimme jo onnellisina elokuvateatterin upottavissa penkeissä koko sakki.
Nyt kun oli naksut ja kaikki, päätimme koittaa ensimmäistä elokuvailtaa nelihenkisenä perheenä. Kuopus ei ole tosin vielä kahta vuottakaan, mutta siskon perässä porhaltaneena paljon paremmin skenessä jo nyt näissä isompien lasten hommissa. Tein naksuja varten kaksi erilaista dippiä, ja katoin olkkariin marjoja, hedelmiä sekä suklaata. Kerran sitä ensimmäistä leffailtaa vietetään! Elokuvaksi valikoitui Inside Out – mielen sopukoissa.
Kunnon dippien kanssa maissinaksut maistuivat myös aikuisille, mutta onneksi Real Snacksilta ymmärtäväisesti lähetettiin maissinaksujen kylkiäisenä myös heidän uusia sipsimakujaan. Ei vain ole kunnon rapean sipsin voittanutta, ei vaikka dipillä kuorruttaisi. Vahva suositus uutuussipsimaulle, jossa kimppaan on laitettu makea hunaja ja suolainen voi. Toimii. Maun lisäksi on muutenkin mukava rouskutella kotimaisia perunalastuja, sillä Real Snacksin Pyhännällä sijaitsevalla tehtaalla valmistetaan nykyisellään ainoat suomalaiset sipsit.
Makunautintojen lisäksi elokuvailta oli kohtalaisen onnistunut noin muutenkin. Kuopus dippasi maissinaksua niin innoissaan että suupielet olivat dipistä vihreänä. Vihreää mönjää oli myös sohvassa, lattialla ja vaatteissa. Elokuva oli vielä kutkuttavampi kuin olin odottanut, mutta esikoista harmitti, kun häneltä meni niin moni vitsi ihan ohi. Juomista kaatui kaksi neljästä, viimeisen suklaapalan jakaminen aiheutti itkupotkumärinää ja pause-nappia piti painaa vähintään viisi kertaa. Mutta silti, ilta jää mieleen hyvänä ja toivoa antavana muistona. Koko perheen yhteiset elokuvanautinnot ovat enää muutaman vuoden (ja maissinaksupussin) päässä!
Ööö siis näytit alle kaksivuotiaalle ja neljävuotiaalle K7-leffan, miksi ihmeessä? Ne ikärajat ei ole suosituksia hei 🙁
Ikärajastahan voi joustaa kolme vuotta, jos lapsi on aikuisen seurassa ja tuo pienempi tuskin piittasi leffasta niin paljon kuin naksuista 😉
Tehdas sijaitsee paikkakunnalla Pyhäntä, joka taipuu Pyhännällä. Tekstissä ihana taivutus. Siinä näkyy kielemme vaikeus.
Osaskohan tuo alle kaksi vuotias edes seurata sitä, tuskin. Meillä on suunnilleen saman ikäinen eikä vielä ymmärrä seurata elokuvan juonta. Musiikkia kuuntelee ja jammailee.
Kyllä ne itseasiassa ovat suosituksia.
😀 Anteeksi nyt vaan, etten osaa olla järkyttynyt, mutta meidän alle 2 vee on intohimoinen Star Wars-fani ja olemme hänelle näyttäneet Rebel Warsia ja Clone Warsia sekä jopa pätkän ihan aikuisten oikeeta Star Warsia eikä ole tullut mieleenkään, että pojan mieli niistä vaurioituisi. Päin vastoin, hän tuntuu eniten innostuvan alkutunnareista ja siiten jossain vaiheessa mielenkiinto siirtyy muihin leikkeihin. Uskon, että jos lapsi järkyttyisi jollain tavalla televisiosta tulevasta sisällöstä, tämä olisi luettavissa hänen käytöksestään tai olemuksestaan läsnäolevalle vanhemmalle.
Siksi ihmeessä valittiin tämä elokuva, että edes jotkut jaksavat sitä katsoa. Ikärajattomassa elokuvassa jokaisen mielenkiinto olisi herpaantuntut jo ennen naksujen loppumista 😀
Me tosiaan joustetaan elokuvien, sarjojen, pelien yms. ikärajoista suuntaan ja myös toiseen. Esimerkiksi jotkut nelivuotiaalle jo suositeltavat lastensarjat ovat ihan kuraa ja niihin on piilotettu vitseiksi väkivaltaa, mitä en vaan hyväksy. Pixarin, Disneyn ja Studio Ghiblin leffat ovat lähtökohtaisesti meille ok, vaikka tietty toisinaan on tsekattava leffan meininki netistä. Alle kaksivuotias oli leffaillassa eniten innoissaan naksuista, perheen kanssa köllöttelystä ja välillä jammaili musiikkia.
Joo 🙂 Ikäsuosituksen huomasi siinä, että elokuvaa piti selittää esikoiselle, kun hän ei päässyt kaikista juonenkäänteistä kärryille. Mutta oli niin hyvä elokuva, että katsotaan se sitten muutaman vuoden päästä uudestaan.
Mä yritin googlailla oikeaa taivutusta, mutta en näemmä tarpeeksi kauan 🙂 Kiitos korjauksesta, muokkaan sen heti tekstiin.
Ikärajajousto on kaksi vuotta.
Meillä katsotaan niin vähän televisiota (tai no ei meillä edes ole televisiota, mutta liikkuvaa kuvaa noin ylipäätään), että nuorimmaisen kiinnostus ohjelmiin ja elokuviin on vähäistä. Että sitten kun jotain katsotaan, katsotaan oikeasti hyviä ja huolella tehtyjä elokuvia. Tää nyt tosin oli eka, mutta tällä meiningillä toivoakseni mennään myös jatkossa 🙂 Tietenkin ikäsuositukset on hyvä juttu, siitä saa jonkun käsityksen elokuvasta, sarjasta tai vaikka pelistä. Mutta mä mietin niitä omalla järjellä ja perheentuntemuksella suuntaan ja toiseen.
Olet oikeassa,maissinaksut maistuvat myös aikuiselle dipin kera. Muuten, Ahvenanmaalla on myös sipsi-tehdas 🙂
Ikärajojen ikäjousto on 3 vuotta vuonna 2012 voimaan tulleen kuvaohjelmalain mukaan.
Ikärajat kertoo pelkästään elokuvien haitallisesta sisällöstä (väkivalta, ahdistus, seksi, päihteet) tietyn ikäisille. Ikärajat ei kerro, minkä ikäisille elokuva voisi sopia. Kantsiikin tsekata myös media-avain.fi.
Jännä juttu nuo maissinaksut. Ennen kahta nuorimmaista ajattelin, että kaikkea paskaa sitä vanhemmat lapsilleen antavat (esikoisten aikana niitä ei ollut)! No, meillä on syöty nyt kahdeksan vuotta maissinaksuja, jopa ne esikoiset 😀 . Näin sitä lasten myötä oppii laajentamaan omia näkökantoja…ja löysäämään tiukkaa pipoa.
Ikärajoja meillä noudatetaan aika tiukasti, toki siinäkin joustetaan tilanteen mukaan. 8-v. on katsonut minun kanssani Harry Potter 1-2, enempää en voi vielä näyttää, koska poika on aika herkkä ja kaikki vaikuttaa uniin ja unissakävelyyn. 15-vuotiaat katsovat K16 leffoja, mutta nuo tuskin hetkahtaisivat suuntaan tai toiseen edes K18 kauhusta. 2,5 vuotias ei jaksa vielä leffoista tai edes lastenohjelmista kiinnostua, lukee kyllä kirjoja ja soittaa ja laulaa 😀 …omaa kivaa. Mua harmittaa eniten, kun en voi seurata suosikkisarjaani, Criminal Mindsia, kun tuo ”vauva” on vielä hereillä ja aika raakahan se sarja paikoin on.
Lämmintä viikonloppua kaikille!!
Media-avain on ihan loisto paikka! Sieltä saa hyvän kuvan elokuvista ja voi ottaa huomioon just oman lapsen ajatukset ja mieltymykset sekä pelot leffas valitessa. Siitähän pitäisi kirjoittaa ihan oma vinkkipostaus 🙂
Dippiä pitää ollan naksun kuin raksun kanssa 😀 Ja kappas, Hesari on tosiaan kirjoittanut eilen, että Ahvenanmaan tehdas saa jatkaa, tosi hieno juttu!
Oijjoo, on ihanaa, miten pipo on löysentynyt lasten myötä 🙂
Miten teidän nuorimmainen jaksoi katsoa elokuvaa? Itsellä 1,5 vuotias, joka ei jaksa katsoa edes kokonaista tunnin pikkukakkosta 🙂
Hehee, no eihän hän jaksanutkaan, siitä kaikki säätö 😀 Mutta me muut saatiin katsottua elokuva kokonaan, vaikka toinen häsläsi kaikkea muuta siinä ympärillä. Esikoisen kanssa ei olisi tullut kyseeseenkään moinen saman ikäisenä. Niin kiva tietää tän kokeilun jälkeen tietää, että leffailta on jo mahdollista, säätämisellä ja häsläämisellä tosin 😀
Hauska yhteensattuma! Mekin katsottiin viime lauantaina ekaa kertaa koko perheenä elokuva! (lapset samaa sarjaa teidän kanssa) Isäntä valikoi elokuvaksi Pentujengi Alaskassa, jonka isosisko jaksoi katsoa alusta loppuun asti. Muutamaa kohtaa sai ”selitellä”. Pikkuveli jaksoi lämpimän leipänsä verran katsoa ja sitten alkoi muut puuhat ja syleissä pyöriminen 🙂 Mutta huomasi kyllä miten lapset nauttii, kun aikuiset on lähellä ja paikoillaan! 😀 Ensi kerralla naksuja, popparii ja dippii!
T. Kirjautumaton Pingale
Yäk. Maissinaksut. Meillä ne ei oo koskaan uponneet kenellekään vaikka kokeiltu on. Yhtään pussia en oo ostanut. Jotain näytteitä saatu. Enkä osta.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Kyllä itekin seurailen vähän mitä lapsi näkee televisioista, poika on hillitön rämäpää eikä näytä hetkahtavan oikeen mistään mitä on joskus nähnyt mutta jossain vaiheessa alkoi nähdä silloin tällöin painajaisia ja nyt vaikka kuinka pyytää niin isojen poikien piirretyt on pannassa. Viihtyy onneks kuitenki myös pienten lasten piirrettyjen parissa joten miksi turhaan antaa muuta katsoa 🙂
Ai niin joo ja meillä myös pari naksujen suurkuluttajaa! 😀 Ihan ykkösiä jos haluaa kyetä tekemään kunnon ruokaa ilman itkupotkuraivareita.
Lapsille hyvä naksuvaihtoehto on myös Ruislandian ruisnaksut; naturellina sekä puolukan ja mustikan mauilla! Maistuu aikuiseen suuhunkin paremmin 🙂
Ja eikös Kaskisissa ole vielä Weekends snacks -sipsitehdas?
Hyvän maun lisäksi noissa ruisnaksuissa on myös Hyvää Suomesta -tunnus! Arvostan sitä 🙂
Meillähän tehtiin lapsen kohdalla telkkarilakko tuossa vajaa vuosi takaperin, sillä sen vähäinenkin katsominen oli kuin huumetta. Siitä kirjoitinkin täällä. Jostain syystä kuitenkaan satunnaiset yhteiset leffaillat (toisin sanoen tähän mennessä jompi kumpi aikuisista on katsonut leffaa vieressä) eivät aiheuta samaa manaajamaista vieroitusoirehuutoa.
Naksut ovat kyllä mahtavia kriisinhallinnassa 😀
No kappas, hauskaa, että siellä on ollut samanlaiset mietteet leffaillan kanssa! En kerralla joo naksuja , popparii ja dippii, niin jaksaa nuorimmainen ehkä vielä 10 minuuttia pidempään 🙂
Mä kans ihmettelen, miten lapset noista niin kovasti tykkäävät, kun eivät maistu juuri millekään. Kai se on sitten se hauska hitaasti sulava koostumus tai jotain. Mutta onneksi tykkäävät, etenkin reissuissa ihan loistava ja terveellinen naposteltava lapsille.
Ruislandian naksut on tosiaan hyviä kans – ja kätsy pussikoko. Kaskisten tehtaasta en ole kuullutkaan, ja mitä nyt heidän sivujaan tutkin, toiminnassa näyttäisi olevan. Mulle kerrottiin Real Snacksilta sen olevan ainoa suomalainen perunalastuvalmistaja, ja tässä käsityksessä minäkin olen ollut Ahvenanmaan tehtaan norjalaisille myymisen ja lopetusuhan uutisointia seuratessani. Tarkistan tämän heti Real Snacksilta ja palaan!
Nonni, nyt on vastauksia. Weekend Snacks valmistaa snacks-tuotteita, ei siis perunalastuja kuten Real Snacks. Ja hei, Real Snacksin Luomu junior maissinaksuilla ja Moomin naksuilla on myös nykyään Avainlippumerkki. Mahtava juttu! Se on tulossa pusseihin lähiaikoina, jahka edelliset pussit on rouskuteltuna parempiin suihin 🙂
Mielenkiintoista! Enpäs ole tajunnutkaan tuollaista vaihtoehtoa sipsihyllyllä noita pusseja nähdessäni 😀 Toki Real Snacksin tuotteet on tutumpia ja niitä on tullut ostettuakin silloin harvoin, kun sipsejä ostaa. Valintaperusteena on ollut hyvän maun lisäksi se, että pussista löytyy perunanviljelijän/perunatilan nimi!!
Hieno juttu tietty, että maissinaksuista löytyy avainlippu -merkki. Itse tykkään suosia elintarvikehankinnoissa niin pitkälle kuin mahdollista Hyvää Suomesta -merkkiä. Näin tietää, että suomalainen viljelijä/tuottaja saa myös osansa 🙂
mitä nuo juomat on, ja mistä pullot? 🙂
Juomissa on ihan tuoreella appelsiinilla vähän makustettua kuplavettä 🙂 Pullot ovat Tigerin, mutta en suosittele. Olisi tietty pitänyt arvata, etteivät ne kestä käyttöä, kannet ovat ihan susia. Mutta pullojen idea on hyvä lapsiperheissä, joten tästä on mielessäni ollut yksinkertainen diy-versio. Ehkä saan sen joskus blogiinkin inspikseksi!