Itse olen suosittelijana taannoin ilmestyneen Leikki Vieköön -kirjan takakannessa, eikä ole yhtään liioiteltu suositus se. Kuten takakannen tekstissä toteankin, kirja muistuttaa mielikuvituksen voimasta. Siitä, että parhaita leluja ovat ne kodin esineet, jotka eivät ole leluja ollenkaan. Sen olen todella oppinut kolmevuotiaan esikoiseni kanssa!
Taiteen ja lastenkulttuurin ammattilaisten tekemä Leikki vieköön -kirja on lapsiperheen olkkarinpöytäkirja. Sellainen, joka saa lojua kodin keskellä ja jota selaillaan aina kun tarvitaan vähän väriä ja inspiraatiota elämään. Vaikka kirja toimii pääasiallisesti kipinänä leikkeihin, löytyy sieltä myös ihan konkreettisia tehtäviä ja leikkiohjeita. Ne soveltuvat parhaiten kouluikäisille, mutta jos on koko perheen leikkipäivä, kirjasta löytyy varmasti ideoita sen kulkuun. Rento ja kujeileva kuvitus herättää aikuisenkin leikkimielen!
Useimmat toimittajat ovat niin idiootteja, että tuohon väittämään on helppo uskoa.
Ja HUOM! en tarkoita Lähiömutsia, vaan lähinnä Hyysärin ja Iltapaskan ”toimittajia”.
Tuo kirja muuten vaikuttaa mielenkiintoiselta. Ala- asteen opettajana olen huomannut, että lasten leikkitaidot ovat jostain syystä heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Muutama kysymys heräsi: miten päädyit suosittelijaksi? Onko kirjassa enemmän leikkiä vai askartelua? Ja minkä ikäisille kirja on suunnattu?
Kirja tuntuu kuvien perusteella olevan vahvasti sukua omaan 70-luvun suosikkiini Äiti mitä tekisin (http://www.finlandiakirja.fi/fi/aiti-mita-tekisin-23814.html). inä kun opin nelivuotiaana lukemaan niin sain sitten inspiroitua siskon kanssa aina tuolta. Ja inspiroiduttiin.
Mielenkiintoista, että olet kokenut lasten leikkitaitojen heikentyneen. Mistä kaikista asioista se mahtaa johtua? Olisikin mielenkiintoista tonkia asiaa enemmän.
Multa kysyttiin tahtoisinko lukaista kirjan taittovaiheessa ja antaa siitä palautetta. Mielelläni ”oman alan” kirjallisuuteen tietty tutustun ja lupauduin kirjan lukaisemaan. Kysyivät sitten myös, josko saavat käyttää palautettani kirjan takakannen suosituksissa. Sekin toki passasi.
Hankala vastata, onko enemmän leikkiä vai askartelua. Kun se on enemmän sellaista mielikuvituksen käyttöön innostamista. Sellaisia selviä askartelu- tai leikkiohjeita on vähän. Mutta sanoisin, että leikkiä enemmän. Mutta vielä enemmän kirja tarjoaa inspistä siihen iänikuiseen ”mitä tehtäisiin” -kysymykseen. Mä koen kirjan olevan parhaimmillaan kouluikäisten kanssa.
Hihi, no joo, ainakin Leikki vieköön! -kirja antaa inspiroivia vastauksia just tuohon ”äiti, mitä mä tekisin” -kysymykseen 🙂