Mitä tapahtuisi, jos yksi kulmakunnan tyylikkäimmistä muotibloggaajista ottaisi hellään hoivaansa tällaisen lievästi räjähtäneen lähiömutsin? Sutisi, kiillottaisi kylkeä, valkkaisi edustusreleet ja pörhistäisi lässähtäneet sulkani kauneimmilleen? Se oli niin kutkuttava ajatus, että ei olisi tullut kuulonkaan kieltäytyä mahdollisuudesta tulla Alexa Dagmar -blogin Alexan stailaamaksi.
Kävi nimittäin niin, että Helsingin keskustassa sijaitseva kauppakeskus Galleria Esplanad kutsui meiltä Suomen Blogimediasta kolme muotibloggajaa ja kolme perhebloggajaa viettämään heille stailauspäivää. Arvannette varmaan, kumpi osa sakista sai stailaaja-tittelin ja kumpi stailattavan. Alexan lisäksi stailaajina toimivat palasen Pariisin eteerisyyttä mukanaan tuonut Anna-Sofia ja Aurajoenrannan tyylinainen Anne. Perhebloggaajista oman elämänsä paperinukkeleikkiin lähtivät mun lisäkseni Heini sekä Riikka.
Viime viikon perjantaina minä sitten marssin tennareissani, hiukset ponnarilla ja ilman meikin meikkiä Galleria Esplanadiin. Vaatekaapista olin aamulla kasannut päälleni perus-Hannea; lyhythelmainen collegepaita, riemunkirjava jakku ja lököt kirppislevikset, joiden rullattujen lahkeiden alta vilkkui lisää riemunkirjavuutta sukkien muodossa. Varsin otollinen stailattava siis Alexalle, jonka klassisen upea tyyli näyttäisi tällaisen tyylitampion silmiin perustuvan paljon mustiin, beigeihin ja valkoisiin vaatekappaleisiin.
Vaikka kaikki leikkiin mukaan lähteneet muotibloggaajat ovat omalla tavallaan upeita, toivon salaa mulle kaveriksi juurikin Alexaa. Hänen tyylinsä kun niin erilainen kuin mun, ja olin innokas pukeutumaan ihan minkälaisiin lainaluomuksiin tahansa. Ken leikkiin lähtee ja sitä rataa! Alexalla olikin tarkka suunnitelma mua varten, mutta ensin laitettiin hiukset ojoon ja maalattiin naama paikalleen.
Stailattavien hiuksista vastasi Salon Jony. Arkkitehtuuriopiskelija Jony muutti Italiasta Suomeen 80-luvulla Alvar Aallon houkuttelemana, ja päätyikin toteuttamaan luovuuttaan kampaajana. Jony klipsi kuontaloni kaksihaaraiset ja taiteili rennon kampauksen, joka sai mut haaveilemaan aamuista, jolloin mulla olisi aina aikaa taivuttaa latvoja ja pöyhiä littanaliiskaan päähäni vähän pöyheyttä. Kampauksen lisäksi sain italialaisen elämyksen, sillä Jonyn työskentelytavassa on palanen taattua dramaattista ja eloisaa italialaisuutta. Minimatka Italiaan kampaamotuolissa!
Meikin meille mutseille loihti Riia Koivisto, joka on Meikkipää-blogistakin tuttu ammattimeikkaaja. Mä olen tullut istuneeksi yllättävän monen meikkaajan tuolilla, ja on sanottava, että jos arvostaa etenkin kunnon meikkipohjaa, buukkaa Riia. Hän sai mun stressiaknen jälkeisen ihonkin hehkumaan huolellisella (ja miljoonan tuotteen) meikkipohjalla. Ja mitkä silmät mulle sudittiin Alexan toiveiden perusteella, vau! Mä itse yleensä suosin punaisia huulia ja jätän silmät lähes tai kokonaan meikkaamatta, joten olipas jännä nähdä omassa naamassaan juuri toisenlainen painotus.
Kun hiukset ja meikki olivat ojossa, lähdettiin Alexan kanssa hakemaan ensin asusteita. Nenälleni sain päheät Bottega Veneta -aurinkolasit Aleksin Optiikasta. Törkeän hienot, sanon mä! Olalle roikkumaan aseteltiin Longchamp-lakku M-Boxista. Galleria Esplanad on itselleni mieleinen kauppakeskus juuri siksi, että sillä siellä on yrittäjävetoisia liikkeitä, joiden tarjonta on ajatonta ja laadukasta.
Muu asukokonaisuus haettiin Filippa K:sta, mitä olin salaa toivonutkin. Samaista brändiä kun mulle suositteli muutama viikko sitten vaatevalmentaja, ja Filippa K on myös tällaiselle semihipille tyypille mielekäs valinta merkin eettisten ja ekologisten arvojen takia. Alexa valkkasi mun päälleni harmaan paksun collegepaidan ja jalkaan vajaamittaiset mustat housut. Niskaan vedin vielä vihreän bomberin ja jalkoihin korkkarit.
Mitä sanotte? Aikamoinen urbaani korkokenkäsoturi musta kuoriutui! Alexan kädenjäljen kyllä tunnistaa, ja vaikka oma tyylini on varsin erilainen, mäkin tunsin oloni kotoisaksi asukokonaisuudessa. Vain bomber menee turhan kauaksi omasta tyylistäni, vaikka sillä kyllä saisi ihan erilaista asennetta väriräjähdysmekkoihin ja pitkiin hameisiin. Housut olivat päällä superihanat ja laskeutuivat kauniisti, ja musta alkoi yhä enemmän tuntua, että tarvitsen elämääni tyylikkäät mustat housut. Ja korkkareita sietäisi kyllä käyttää enemmän!
Stailauksen jälkeen käytiin vielä syömässä Zen Sushissa. Tällaiset tapaamiset blogikollegoiden kanssa ovat hurjan tärkeitä. Ihan jo sen takia, että saa nauraa niin ettei viikkoon kykene core-treeniin. En ollut aikaisemmin nähnyt livenä Annea ja Anna-Sofiaa, ja on ihan eri asia jutella nassutusten kuin puhelimen tai Skypen välityksellä. Sitä pääsee jotenkin vielä paremmin samalle kanavalle, kun voidaan räpeltää noripaloja saman soijakupin äärellä. Parasta antia päivässä oli myös tämänkin postauksen kuvat tallentanut Janita Autio. Mä olen fanittanut häntä Instagrammin kautta, ja hän paljastui livenä vielä ihanammaksi persoonaksi kuin kuviensa perusteella.
Illalla suihkun lattialle tipahteli irtoripsitupsuja, mutta Tuhkimo-taika tuntui pysyvän kivan päivän jäljiltä vielä monen monta vuorokautta.
Kuvat Janita Autio
Oh my god miten kaunis meikki!!!
Kiitos vielä itsellesi ihanasta päivästä! 🙂
Mua häiritsee ihan suunnattomasti tämä koko ajatus että muotibloggaajien tarvitsisi edes yhteistyön merkeissä stailata perhebloggaajia. Mitä hemmettiä? Oletusarvoisesti äidit siis tyylittömiä jotka nyt vaan on ihan pakko ”pelastaa”.
Kaunis stailaus toki, ei sillä. Mutta joku tässä ärsyttää.
Samaa mietin itse. Muutosleikit on ihan kivoja ja virkistäviä, mutta kun toisella on jo kiva ja oma tyyli.. ehkä tämän olisi voinut toteuttaa myös toisinpäin 🙂
Mä kanssa mietin mitä ideaa tällaisella ”hömpötyksellä” on? Bloggareilla kiva päivä, muotileikkejä jne. Ketä kiinnostaa? Ja siis ihan vilpittömin mielin ihmettelen…
-Karro
Ihana meikki! Ja mun mielestä myös hauska idea, josta oli kiva lukea. Kaikkea ei tarvitse ottaa, niin vakavasti ja ajatella heti, että äidit ovat pelastuksen tarpeessa.. 😉
No eiks oo! Niin jännä nähdä, miten meikillä (ja vaatteilla) voi saada ihan erilaisen ilmeen!
Kiitos sulle ihana, oli niin kiva nähdä <3
Hehheee, eihän stailaus tarkoita sitä, että tarvisi olla homsuinen ja pelastusta vailla 😀 Vaikka mä nyt satun monesti aika hompsuisena kylillä kulkemaankin haha! Perhebloggaajien sijaan stailattavat olisivat voineet olla vaikka ruoka- tai hyvinvointibloggaajia. Muotipuolen bloggaajat tekevät stailauksia työnsä puolesta, joten oli luontevaa, että just he stailasivat. Mutta totta, seuraavalla kerralla voitaisiin tehdä stailaukset toisinpäin 🙂
No miksipä hyvänmielen postaukset eivät kiinnostaisi? 🙂 Ja jos samalla voi saada inspiraatiota tai ideaa omalla tyylillään leikitelyyn, vielä parempi.
Meikki on tosiaan niin vau, että pitää ehkä joskus toistekin jättää huulet punaamatta ja keskittyä silmiin 🙂 Ja kiva, että tykkäsit postauksesta. Hulluttelua ja leikittelyä tarvitsee välillä, ettei mene elo liian vakavaksi 🙂
Lähiömutsi vai herttuatar Catherine???
Näytät upealta! Ihana postaus 🙂
hhm Sulle hamehousu ja ne kengät were they for real???tykkäsin hiuksista ja jtn sä kyllä huuliin oisit kaivannut eli siis olet paljon freesempi sun omassa tyylissä….onneksi et pukeudu tollei!
Hih, mä ajattelin että tossa ekassa kuvassa sut on stailattu ja katsoin että waau, onpa upea tyyli 😀
Hahha 🙂
Hihi, kiitos 🙂
No tiedätkö, just housuista tykkäsin asukokonaisuudessa eniten 😀 Noita kenkiä mun jalat eivät kestäisi pientä pousailua enempää, mutta oispa ne siisti yhdistää vaikka noihin mun omiin Leviksiin, jotka ekassa kuvassa näkyvät. Mutta ihana kuulla, että mun oma tyyli on freesi <3
Hihii, no mä kyllä tykkään mun omasta tyylistä myöskin 🙂
Muotibloggaajille Noshia ja Mainiota päälle ja poseeraan hiekkalaatikolle! 😀
Vaikka olenkin jo aikalailla kyllästynyt lukemaan jatkuvasti vaatteista ja tyylistä niin ei ensimmäiseksi tullut mieleen pelastettavat äidit vaan se että jos sinä pidät itseäsi normaalisti aika homssuisena niin minnekähän asteikolle itse tipahtaisin nyppyyntyneessä T-paidassani, maalisissa reisitaskuhousuissani (joita voi pitää, koska ovat muutenkin niin kirjavat että maalitahra ei loista silmiin) ja itse leikatussa tukassani 😛
Joka tapauksessa räikeää takkia lukuunottamatta minäkin pidin enemmän tästä omasta tyylistäsi ensimmäisessä kuvassa. Se näyttää siltä että nuo vaatteet päällä voi ensin mennä töihin, sitten käydä vaikka kahvilassa josta päiväkodin kautta kasvimaalle kastelemaan ja kotiin konttaamaan lasten perässä. Ja kaikkeen sopisi ja näyttäisi hyvältä. Stailattu tyyli taas näyttää siltä että se vaatii toimisto, vähän siistimmär ravintolan ja siinä ei todellakaan haettaisi mutaista ja kirkuvaa lasta hoidosta 😀 Mutta minä arvostankin käytännöllisyyttä ja arvostelen todella rankasti arkikäytössä vaatteita joiden kanssa ei voi vetää koko päivää läpi siksi että ne ovat vähän turhan siistit kasvimaalle tai konttaamiseen 😛
Meikissä taas arvostan luonnollisen näköistä ja siksi vierastan räikeitä huulipunia. Siksi stailaajan meikki miellyttää ehkä enemmän kuin joissain postauksissa näkyvä oma meikkisi, mutta silti näytät kaikkein kauneimmalta ja onnellisimmalta postauksen ensimmäisissä kuvissa ilman tuota vähän turhan viralliseksi tekevää meikkiä.
Hauska päivä teillä kyllä varmasti oli ja tuollainen pukuleikki on varmasti ihan TODELLA hauskaa 😀
Hahaa, siinä olisi kontrastia normimenoon 🙂
Hehee, no mun homsuisuusvibat tulee ehkä eniten siitä, että kulkee ei silitetyissä vaatteissa. Kun on entisessä elämässään silittänyt aivan kaiken, tämän perheenäidin ajankäytöllinen panostus silittämiseen vaatii edelleen totuttelua näin lähes viiden vuodenkin jälkeen 😀
Käytännöllisyys tosiaan painaa aika paljon nykyisin pukeutumisessa. Terkuin entinen vintagemekkomuija.
Mutta punaisesta huulipunasta en luovu ikinä 😀
Jokainen tyylillään ja parasta onkin että viihtyy itse tyylissä jossa kulkee 🙂 Minä taisin käyttää räikeää huulipunaa viimeksi ala-asteikäisenä kun leikin meikeillä omassa huoneessa 😀 Mutta juurikin sellaiseen vintagemekkotyyliin se jotenkin kuuluu ja ehkä se onkin sinullakin sieltä tullut?
Niin ja lähtökohtien ero on aika valtava. minä olen aina inhonnut kaiken keittiöpyyhkeitä ja tyynyliinoja monimutkaisemman silittämistä ja mies silittääkin meillä kaikki paidat 😛 Ja osittain ehkä(?) näkyy myös ero pääkaupungin ja maalaiskylän välillä. Täällä kun voi huoletta mennä lähikauppaan peltohousuissa, mutta itsekään en sellaisissa ehkä lähtisi Helsingin keskustaan tallustelemaan 😀
Hei!
Laitoit kyllä linkit muihin blogeihin, mutta silti tekstiäsi olisi kivempi seurata, jos olisi kuvatekstit, joissa kertoisit kuka on kukin. Itse en seuraa kaikkia näitä blogeja.
Tempaus oli kiva! Olet kaunis kuvassa, jossa sinua meikataan ja hiuksesi on nutturalla. Sopisi juhlatyyliksi, kunhan nuttura olisi ”oikea”. Sopimukseen kai kuului aurinkolasit. Silmälasien käyttäjällä olisi ollut hauska nähdä stailaajan valitsemat silmälasikehykset. Yhteiskuva stailatuista bloggaajista jäi puuttumaan.
Mun mielestä sun oma tyyli on just ihana ja persoonallinen! Tuo Alexan stailaama versio sitten taas tämän hetken tusinakamaa vaikka toki ihan kivan näköinen asu sekin.
Hei, mullekin tuli herttutar Catherine mieleen! Jotain samaa :). Musta sulle sopii toi silmämeikin korostus tosi hyvin.
Mua ainakin kiinnostaa! Pitkästä aikaa jaksoin lukea ajatuksella kokonaisen postauksen ohi kun heti pisti mielenkiintoinen otsikko silmään! En oo aikoihin lukenut blogeja, mutta tää postaus on kyllä täydellinen esimerkki siitä, mitä mä blogeissa ja blogimaailmassa rakastan!
No sepä, kunhan itse viihtyy tyylissään, sehän se tyylikkyyden juju on 🙂 Punaiset huulipunat ovat tosiaan tainneet tulla mukaan kuvioihin vintagemekkojen kanssa samoihin aikoihin. Sitä ennen tykkäsin sellaisista rusehtavista ysäripunista enemmän.
Mulla on itseasiassa nutturakuvassa hiukset hiusverkon alle sullottu, mutta jos tekisi oikean nutturan samalla tavalla niskaan, siinä olisi tosiaan juhlatyyliä 🙂
Mä valitettavasti en käytä kuvatekstejä, joten ihmiset kuvien takaa tarvitsee käydä tsekkaamassa heidän blogeistaan 🙂 Yhteiskuvaa ei valitettavasti voitu ottaa, sillä aikataulujen takia oltiin stailauksessa eri vaiheissa eri aikaan. Ja muut bloggaajat eivät edes olisi voineet sitä käyttää, sillä mä ja Alexa postattiin viimeisenä, eivätkä muut tietenkään olisi voineet spoilata meidän stailauksen lopputulosta aikaisemmin 🙂
Alexa valitsi mulle ihan mielensä mukaan asusteet ja vaatteet, joten olisi voinut napata myös silmälasikehykset. Nyt mentiin kuitenkin aurinkolaseilla, mutta on ihan totta, että olisi ollut jännä nähdä, mitkä silmälasit hän olisi mulle valkannut 🙂
No voi kun kiva kuulla, että pidät mun tyyliä ihanana ja persoonallisena 🙂 Mun mielestä Alexan stailaama versio on oikein kiva sekin. Olisi kiva päästä mätsäämään sen osasia mun muuhun vaatekaappiin.
Catherine on upea lady, joten onpas ihana tulla verratuksi häneen 🙂 Silmämeikki on tosiaan vau! Mä yleensä tykkään luonnollisista silmistä, mutta tällainen vaihtelu habitukseen oli inspiroivaa.
Mulle tyyli on sitä, että on oman näköiset vaatteet, joissa on hyvä olla ja niitä kantaa iloisena ja itseluottamuksella. Musta tuossa ekassa kuvassa olet hyvin tyylikäs!
En juurikaan ole seurannut muotiblogeja, mutta mun käsityksen perusteella suomalaiset muotiblogit edustaa aika konservatiivista, hyvin kapeaa siivua tyylistä. Siinä omassa genressään ne on toki ihan tyylikkäitä, mutta tyyliä on monenlaista ja se muu puhuttelee mua paljon enemmän 🙂
Löysin blogisi just hiljattain, kun tulin raskaaksi ja googlettelin jotain kestovaippajuttuja tai muuta sellaista. Kiitos muuten sun raskauspukeutumispostauksista. Äitiysvaatteet on kaupoissa niin kuolettavan tylsiä, niin sun kuvista sain ideoita ja inspiraatiota oman näköiseen raskauspukeutumiseen.
Jenni
Koko stailaus on hyvin onnistunut, mutta aivan ehdottomasti parasta on kulmakarvat: niihin on tehty kaunis muoto!
Mielestäni sinulla on persoonallinen ja tunnistettava pukeutumistyyli. En tällaisissa asioissa helposti pahoita mieltäni, mutta ihan pienen herneen vedin nenääni Galleria Esplanadin mainostekstistä ”Lähiömutsista kuoriutui varsinainen kaunotar”. Mitä ihmettä? Lähiömutsi ON kaunotar ihan omana itsenään omalla tyylillään.
Kiitos kovasti, mäkin tykkään tuosta oman tyylini kuvastakin kovasti – vaikka oli kiva kokeilla välillä jotain ihan muuta. Ja tulin tosi iloiseksi, että inspiroiduit mun äitiysvaatepukeutumisesesta, mahtava kuulla! Leppoisaa ja mukavaa paksuilua sinne <3
Haha, no tiedätkö, mäkin vähän kohautin kulmiani, kun sen mainoksen ekan kerran näin. Kuitenkin pidän itseäni ihan mukavan näköisenä muikkelina noin normaalistikin 😀