Molemmat lapset ovat hujahtaneet puolimetriä pituutta, ainakin jos summanmutikassa laskeskelee heidän vajaiden lahkeiden ja hihojen mittaa. Ajan juoksemisen huomaa siinä, että mukamas juurihan sitä vei jättikassit pieniä vaatteita ja tarpeettomaksi jääneitä lastentarvikkeita kirpparille. Eli tuossa reilu vuosi sitten. Oho.

Tehtiin siis lasten vaatekaapille kunnon inventaario ja haettiin ullakolle jo jemmatut pienet vaatteet mukaan läjään. Katsottiin leluista pois ne kaikkein vauvaisimmat ja perattiin kirjahyllyä. Mä napsin omasta vaatekaapistani pois imetysmekot ja puserot, jotka ovat pikkuhiljaa jääneet pois käytöstä. Imetystopit sen sijaan taidan käyttää puhki ennen imetyksen loppumista. Niputettiin vielä M-kokoiset kestovaipat pinoon, vauvakokoiset lakanat riviin ja kesäiset kengät jonoon. Siinä se! Lopputuloksena kaksi isoa kassillista vauva- ja lapsivälineistöä.

Mies kiikutti saaliin tällä viikolla Ipanaiseen, jossa ollaan aikaisemminkin pieniä lastenvaatteita ja -tarvikkeita myyty. Muuta myyntipaikkaa en tällaisen tavaramäärän myymiseen voisi kuvitellakaan – etenkään kun lähes jokaiseen helistimeen ja bodyyn liittyy valtava tunnelataus. Ipanainen hoitaa kaiken hinnoittelusta, esillepanoon ja myymisestä järjestelyyn. Se säästää meidän aikaa ja vaivaa ihan valtavasti, eikä tarvitse myöskään olla suremassa pikiriikkisten paitojen siirtymistä seuraavalle käyttäjälle.

Meidän tavarat ovat myynnissä Ipanaisella huomisesta maanantaista lähtien parin viikon ajan. Tarjolla pääasiassa lastenvaatteita koossa 62–86 ja 104–110. Merkit ovat paljolti Suomeen jotenkin kytköksissä olevia; Mainiota, Vimmaa, Marimekkoa ja Noshia. Jokunen Gugguun, Aarrekidin ja Papunkin vaate taisi mukana olla – niin ja tuo kuvissakin näkyvä maailman suloisin Punainen norsu -lätsälippis, joka on ensimmäinen vaate, jonka esikoista odottaessamme ostimme. Lisäksi myynnissä on myös muutama vaate Mini Rodinia, Polarn O. Pyretiä ja Lindexiä.

Menkää ja ostakaa pois, ennen kuin yksi vaatteisiin muistoja kutonut mutsi tulee katumapäälle!

Jaa