Toisen tuotantokauden viimeisen jakson aiheena oli lomailu. Ja siis nimenomaan ihanan kamala perhelomailu. Mä olen siitä vähän erikoinen mutsi, että lomailun koen kyllä handlaavani ihan hyvin. Arki sen sijaan on mulla se, joka ei ole ihan hallinnassa ja johon tykitän liikaa odotuksia ja aikatauluja. Mutta ei siinä, tunnistin toki jakson vieraina olleiden Irinan ja Jethron lomapanikoinnin ja reissukommellukset, jotka tuskin tapahtuessaan ovat naurattaneet niin kovasti kuin nyt televisiossa. Ei mekään olla lomista ruikuitta, riidoitta ja rusinoitta selvinneet.
Tämä sivusto käyttää evästeitä
1) sivuston käytön mahdollistamiseksi ja
2) kävijäseurannan toteuttamiseksi. Kävijäseurannan tietoja käytetään sivuston kehittämiseen ja toimivuuden ylläpitämiseksi.
Voit lukea lisää tietosuojakäytänteistä täältä.
Jes, hieno ohjelma. Tosin ensikosketus sarjaan silloin ihan ensimmäisen kauden ensimmäisessä jaksossa oli aika negatiivinen. Suljin telkkarin jo siinä VMP osiossa kun totesin että hirveää Amerikan meininkiä, showta ja tekopirteää esittämistä. Vasta toisella kaudella kun tulin katsoneeksi Areenasta yhden jakson tylsistyksissäni aloin tajuta että ohjelmassa on oikeasti muutakin sisältöä kuin järjetöntä häröilyä. Nyt olenkin katsonut siitä pitäen kaikki jaksot. Edelleen ohjelma sisältää minusta turhaa höddötystä ja esitystä, mutta itse keskusteluosiot ja tähtibloggarin kommentit on hyvä juttu. kaiken muun turhän säätämisen voisi jättää pois tai ainakin miettiä tarkkaan mihin väliin ja miten paljon sitä järjestetään. Kuitenkin se itse keskustelu on se mistä minä saan eniten irti ja siihen tuntuu aikaa olevan harmillisen vähän. Tuntuu että yleensä vierailla ja vakiotiimillä olisi paljon enemmänkin sanottavaa, mutta aika vaan loppuu kesken.
Musta tuo ohjelma on osin vähän huonosti/pienellä budjetilla (?) tuotettu mutta tyypit pelastavat sitä aika paljon.
Mutta aiheesta.. mä olen kokenut lapsen kanssa matkustamisen rentouttavana. Lieneekö syynä se että se on ainoita juttuja joissa voin tehdä sellaista mistä pidin jo ennen lapsen syntymää mutta nyt lapsen kanssa. Yh:na se on jotenkin rentouttavaa olla muualla kuin kotona kun ei tartte niin massiivisesti huolehtia pölyistä ja tiskeistä, kunhan hommaa evästä tietyin väliajoin tai luotsaa itsensä lapsineen johonkin kahvilaan tai ravintolaan. Mulla on vaan yksi lapsi itseni lisäksi matkoilla ellei esim. äitini ole hoitoapuna mutta tavaraa ei valtavia määriä kerry. Ja väitän kehittyneeni aika hyväksi pakkaajaksi.
Lapseni isä on kotoisin Marokosta, asuu nykyään Suomessa. Ollaan tehty nyt vajaan kolmen vuoden aikana yksi reissu Italiaan pojan ollessa 3 kk, kolme reissua Marokkoon katsomaan pojan sukua, 3 Ruotsin risteilyä (apua) ja yksi Tallinnan reissu. Eli reissattu on. Nyt ei oo enää niin tehnyt mieli matkustaa kun arki on sellaista vakaampaa ja siinä tapahtuu jännittäviä asioita ihan itsessään niin ollaan reissattu lähimaastossa. Munkin unelma on yöpyä ensi kesänä teltassa lapsen kanssa ainakin kerran..
Mulle on käynyt nolosti, kun en ole katsonut ennen tätä ainuttakaan ohjelmaa. Muutamista palasia kyllä. Se on tosi sääli, kun mukana on kuitenkin tuttuja tekijöitä. Sen verran ollut kuitenkin ruuhkaa elämässä, että ei ole ehtinyt. Mutta nyt tämän pitäisi tästä tasaantua, ja onneksi Areenasta löytyvät jaksot vielä pitkään 🙂
Jos sä tykkäät eniten niistä keskusteluosuuksista, suosittelen Yle Puheelta tulevaa Marja Hintikka Liven radiosettiä, mikäli se ei ole vielä tuttu. Siellä on pelkkää puhetta tunnin verran 🙂 Mulla liittyy yksi hyvä lomamuisto justkin tuohon radio-ohjelmaan. Oltiin silloin Kuusamossa, ja muu perhe lähtenyt juuri kauppaan. Laiton takkaan tulen, nappasin neulontatyön ja käänsi radion Yle Puheelle. Sieltä tuli sattumalta Marja Hintikka. Tunti takkatulen ääressä neuloen ja puheohjelmaa kuunnellen keskellä päivää oli niin upea pieni hetki lomasta, että tulen muistamaan sen varmasti pitkään 🙂
Mäkin saan mielen lomamoodille tosi helposti. Toivoisin osaavani ottaa sitä fiilistä enemmän myös arkeen. Tunnistan tuon saman, että on ihana olla pois kodin pölyjenl luota, oli se sitten kaupunkilomalla Euroopassa tai telttaretkellä metsässä. Pakkaamisesta en kyllä edelleenkään saa kiksejä, mutta tavaratetriksen hallinnassa olen kehittynyt. Hankalampia ovat kaupunkilomat, joille tarvii mukaan kaikkea rantakamasta kuravaatteisiin.
Toivottavasti pääsette ensi kesänä telttaretkelle tekin. Meidän viime kesän reissut olivat kertakaikkisen upeita! Jännä nähdä, minkälaista meno on tulevana kesänä, kun reissuseurueen vauvat ovat kasvaneet meneviksi taaperoiksi 😀
Moi! Mistä paitasi/mekkosi on? 🙂
Se on Marimekon 🙂