Yhden lapsen kanssa pystyin vielä hyvin seisomaan kasvatuslinjavetojeni takana ja elää omaksi kokemieni periaatteiden mukaan. Sitten perheemme kasvoi vielä yhdellä lapsella, ja jos rajoja ei ole ylitetty, niitä on ainakin koeteltu. Kaikki hienot ideologiat paskaksi vaan! Vaikka perheemme toinen vauvavuosi oli miljoonasti helpompi kuin ensimmäinen suuritarpeisen vauvan kanssa, kahden lapsen yhdistäminen tökkää siihen korttitalon heikkoon kohtaan.

Pakan hajoillessa etenkin viimeisen puolivuotisen aikana, olen ollut pakotettu etsimään elämäämme helpotusta puolivalmisteista. Vaikka valmispinaattilättyjen ja valmiskarjalanpiirakoiden keksijöiden pitäisi voittaa lapsiperheiden Nobelin rauhanpalkinto oman nelivuotisen äitiyskokemukseni perusteella, puolivalmisteet ovat olleet aikaisemmin melko vieras juttu. Ei vain ole ollut itselleni tarvetta, enkä ole kokenut niitä lainkaan omakseni. Ja totta puhuen, aika paljon sontaa on tullut testattua nytkin, mutta muutama helmituote on löytynyt.

Yksi on tuorepasta ja etenkin tuoreraviolit. Niin helppoa, nopeaa ja aivan kelvollisen makuistakin! Mielenkiinnolla odotan, tuleeko enää koskaan päivää, jolloin miettisin, pitäisikö itse tehdä pastataikina, asetella pieniä nokareita täytettä pastalevylle, kaulia toinen pastalevy päälle ja leikata tarkasti ja varovaisesti pienet pastanyytit keittoa varten irti. Entinen keittiöfiilistelijä toivoo sen päivän tulevan, mutta epäilen sen koittavan aikaisintaan joskus 2020-luvullla. Siihen mennessä minä ja keittiö ollaan ehkä toivuttu pikkulapsiperheajan aiheuttamasta välirikosta.

Toinen löytämäni valmisapu ruuanlaittoon on Lidlin Nonna Mia -pesto. Se on lähimpänä oikeata pestoa, mihin mikään maistamani valmisversio on päässyt. Ne säilykepurkkihyllyltä löytyvät pestopurnukat ovat ihan silsaa, mutta tämä kylmiöstä löytyvä Lidlin versio on varsin mallikasta! Ei sen peston hurauttaminen kotikeittiössä toki kauaa vie – toisin kuin tuorepastan – mutta välillä nykyarjessa on ollut hetkiä, että mikään ei ole yhtä ihanaa kuin jääkaapista löytyvä oikeasti maistuva valmispesto. Siitä kun saa hujauksessa valmistettua kotikeittömme pikaruokapelastusta, pastaa.

Tämä raikas ja tomaattinen pasta on koko perheen suosikkisapuska. Ja kiitos mutkien oikomisen – kaupasta ostetun tuorepastan ja peston – se valmistuu siinä ajassa, kun pastavesi lämpenee kiehuvaksi ja raviolit keittyvät. Puolivalmisteiden käytön takia tämä ei ole myöskään halpaa saati lisäainetonta. Ja heh, kevyttäkään tämä ei ole, mutta oioioi, niin hyvää. Kiireisen arjen lohturuuaksikin joku voisi kutsua.

Aikapulaisen pasta

  • 2 pakettia tuoreraviolia (meillä ricotta-parsa -täytteisiä)
  • Paketillinen kypsän meheviä kirsikkatomaatteja
  • 1–2 valkosipulinkynttä
  • Pätkä mietoa tuoretta chiliä
  • Puolikas lime
  • Valmispestopaketti (Lidlin Nonna Mia, muut valmisversiot ovat silsaa kunnes toisin todistetaan)
  • Puska basilikaa
  • Noin 80 g parmesaania (joka unohtui kuvasta ja jota ilmankin pärjää)
  • (Suolaa ja mustapippuria)

Laita pastavesi kiehumaan. Suolaa jos tahdot. Mä en suolaa, kun ruoka on aineosineen muutenkin niin suolaista. Kun vesi kiehuu, lisää raviolit. Älä keitä niitä liiaksi, sillä niihin pitää jäädä purutuntumaa.

Pastaveden kiehuessa puolita kirsikkatomaatit. Pilko tai raasta valkosipuli sekä chili. Purista puolikkaan limen mehu. Raasta puolet parmesaanista. Revi noin puolet basilikasta. Laita kaikki laakeaan tarjoilukulhoon. Lusikoi mukaan vielä pesto.

Kun pasta on valmis, kaada se vielä koko komeuden joukkoon tarjoilukulhoon ja sekoita.

Kauho pasta lautasille ja raasta päälle parmesaania sekä vähän mustapippuria ja basilikaa.
Jaa: