Onnistuneet leikkitreffit tunnistaa siitä, että lapset ovat laittaneet olohuoneen hyrskynmyrskyn, keittiössä on keitetty vanhempien kesken kahvia useampaan otteeseen ja että lopulta parin tunnin aamupäiväpiipahdukseksi tarkoitettu vierailu venyy rennosti auringonlaskuun asti. Ja että kaikilla on vatsat pullollaan hyvää ruokaa! Näin kävi tänään, kun saatiin Lapsellista-blogin jengi meille kylään.
Tapahtui nimittäin onnellinen sattuma, johon liittyy muun muassa bataatti- ja kesäkurpitsaranskalaiset, monen sortin dipit sekä Koko perheen kattaus -kirja.
Koko perheen kattaus -kirja on upean ja lahjakkaan ystäväni Emmi-Liia Sjöholmin toinen ruokakirja, jossa hänen esikoiskirjansa tapaan kokataan ilman gluteenia. Tässä koko perheelle tarkoitetussa ruokaopuksessa on otettu huomioon gluteeniviljojen lisäksi kaksi muuta Allergia ja -astmaliiton mukaan Suomen yleisintä lasten ruoka-aineallergioiden aiheuttajaa: kananmuna ja lehmänmaito. Ohjeissa ei siis käytetä lainkaan gluteenia, lehmänmaitoa tai kananmunia. Melkoisen kunnianhimoinen projekti!
Tuoretta kirjaa selaillessa ei voi kun olla ylpeä Emmi-Liiasta. Kokonaisuus on ihastuttava ja inspiroiva – myös kaltaisellemme perheelle, jossa ruoka-aineita ei onneksemme tarvitse allergioiden takia vältellä. Koska kirjan tekijä on eteerisyyden kruunaamaton kuningatar, kirja on myös tavattoman kaunis ja harkitun tyylikäs. Kasvissyöjäperheelle Koko perheen kattaus toi yllättävän paljon uusia näkökulmia ruokailuun, vaikka muutamissa ohjeissa käytetään myös lihaa. Miten mä esimerkiksi olin unohtanut kokonaan oluthiivahiutaleiden käytön mausteena! Niin törky hyvää ja paljon B-ryhmän vitamiineja. Lehmänmaidottomien ja munattomien ohjeiden ansiosta myös vegaanien kannattaa tsekata tämä kirja huolella.
Tykkään kirjassa myös reseptien yksinkertaisuudesta ja siitä, että samoja ruoka-aineita käytetään monessa ruuassa. Nyt esimerkiksi ostin ensimmäistä kertaa elämässäni riisijauhoa yhtä kirjan reseptiä varten. Pussi ei kuitenkaan jää vanhentumaan kaappiin, sillä samaista itselleni vielä melko tuntematonta jauhoa käytetään monessa muussakin ohjeessa. Vaikka kirja onkin tehty lapset edellä, ajatuksena on koko ajan ollut se, että kaikki voivat syödä pöydän ääressä samaa maukasta ruokaa; olivat sitten lapsia tai aikuisia, ruokarajoitteisia tai kaikkisapuskaisia. Tätä ajatusta mä arvosta isosti.
Päätin tänään kokata meille kirjasta lounaaksi ranskisten ja dippien ympärille rakentuvat ruokakemut, vaikka esimerkiksi kirjan resepteillä toteutetut lettukestit, wrappijuhlat tai pizzabileet olisivat nekin olleet erinomaisia leikkitreffilounaan teemoja. Onnellinen sattuma oli se, että olin ihan totaalisesti unohtanut, että parin kyläilijämme ruokavalio on allergioiden takia juurikin kirjan mukainen: gluteeniton, maidoton ja munaton. Olin sulaa liikutuksesta, kun eräskin pieni pellavapää oli niin häkeltyneen onnellinen, että söimme kaikki ihan samaa ruokaa. Ymmärrettävästi kun sellainen on kodin ulkopuolella kyläillessä harvinaista.
Nyt ystävien ei tarvinnutkaan lähteä lounaaksi kotiin, vaan saatiin jatkaa yhdessäoloa vielä pitkälle iltapäivään, keitellä aikuisten kesken lisää kahvia ja kuunnella leikkiteltassa kantautuvaa kikatusta. Kiitos Anna, kun kävitte, olette ihania!
Tässä vielä nämä valitut reseptit Emmi-Liian kirjasta myös teille. Postauksen lopusta löydät alekoodin, jolla Lähiömutsin lukijat saavat Koko perheen kattaus -kirjan erikoishintaan.
Bataattiranskalaiset ja kesäkurpitsaranskalaiset (Kahdeksalle)
- 4 dl polentaa (eli maissisuurimoita)
- 6 rkl kookosöljyä
- 1 iso bataatti ja 2 kesäkurpitsaa (voi käyttää myös ihan peruspottuja, palsternakkaa, munakoisioa, porkkanaa ja vaikka avokadoa)
Pilko kasvikset ranskalaisiksi. Sivele niihin ensin kookosöljyä ja pyörittele sitten polentassa. Paista 225-asteisessa uunissa 15–20 minuuttia, kunnes ranskalaiset ovat pehmenneet ja saaneet vähän väriä. Me lisättiin ranskalaisiin sitten pöydässä suolaa ja mustapippuria, mutta jatkossa muuntelen ohjetta sen verran, että maustan kasvikset jo siinä vaiheessa, kun paneroin ne polentalla.
Tofupalat (neljälle)
- 300 g pehmeää tofua (myydään myös nimellä silken tofu)
- 4 rkl riisijauhoja
- öljyä paistamiseen
- ripaus suolaa
Leikkaa tofu pieniksi kuutioiksi. Pehmeä tofu jää ihanan kermaiseksi sisältä, mutta rapsakoituu pinnasta. Jos tofun leikkaaminen tuntuu mahdottomalta, voit käyttää myös kiinteää, kovempaa tofua. Pyörittele palat lautasella riisijauhossa ja paista palojen pinnat rapeiksi kuumalla pannulla öljytilkassa.
Mausta ripauksella suolaa, sillä tofu on itsessään hyvin mautonta. Itse lisäisin jatkossa myös ripauksen muita mausteita sen mauttomuuden takia ja pyörittelisin tofun ennen panerointia esimerkiksi soijakastikkeesta, pippurista, valkosipulista, hunajasta ja paprikasta valmistetussa marinadissa. Seesaminsiemenet riisijauhoihin sekoitettuna toimisivat myöskin.
Ruohosipulidippi (2dl)
- 2 dl kaura fraichea
- pieni nippu ruohosipulia
- ½ tl sitruunapippuria
Leikkaa ruohosipuli saksilla hyvin pieneksi silpuksi kaura fraichen joukkoon. Mausta sitruunapippurilla ja sekoita.
Banaaniketsuppidippi (2 dl)
- 2 kypsää banaani
- 2 tl jauhettua currya
- 2 rkl öljyä
- pieni purkki tomaattipyrettä
- 1 tl ruokosokeria
- hyppysellinen suolaa
Paras dippi syntyy kypsästä, kuoristaan jo mustuneesta banaanista. Viipaloi banaanit ja pane ne pieneen kattilaan. Lisää joukkoon curry, öljy, tomaattipyre, ruokosokeri ja suola. Anna banaanin pehmentyä keskilämmöllä. Muussaa banaania lastalla sen pehmentyessä. Mä itse vedin dipin vielä sauvasekoittimen kautta ennen tarjoilua.
Majoneesi (2 dl)
- 150 g pehmeää tofua (silken tofu)
- 2 rkl ketsuppia tai banaaniketsuppia
- 2 rkl sitruunamehua
- 0,5 dl soijamaitoa
- 1 tl hunajaa
- ripaus suolaa
- Aikuiseen makuun: sinapinsienemet, jotka antavat kivaa potkua majoneesille
Sekoita kaikki ainekset blenderissä tai sauvasekoittimella tasaiseksi majoneesiksi.
Cashew-pesto
- 150 g yön yli liotettuja cashew-pähkinöitä
- 1 dl vettä
- 1 avokado
- 1 sitruuna
- ruukka basilikaa
- 200 g babypinaattia
- 1 tl suolaa
- 1 rkl oluthiivahiutaleita
- Aikuiseen makuun: runsaasti valkosipulikynsiä
Liota cashew-pähkinöitä yön yli vedessä. Kaada aamulla vesi pois ja huuhtele pähkinät. Pane ne blenderiin. Halkaise avokado, poista kivi ja lusikoi hedelmäliha blenderiin. Lisää vesi, sitruuman mehu, nypityt basilikalehdet, babypinaatti, oluthiiva ja suola. Sekoita tasaiseksi kastikkeeksi.
Fenkolisalaatti (neljälle)
- 1 iso appelsiini (mä laitoin kaksi)
- 1 fenkoli
- 4 rkl mietoa oliiviöljyä
- Aikuiseen makuun: runsaasti mustapippuria
Pese ja leikkaa fenkoli ohuen ohuiksi viipaleiksi. Leikkaa appelsiinistä noin kolme milliä paksuja kiekkoja ja poista kuoret veitsellä. Asettele appelsiinit ja fenkolit lautaselle ja lorauta päälle oliiviöljyä ja halutessasi rouhi mustapippuria.
Ja se alekoodi! Lähiömutsin lukijat saavat Koko perheen kattaus -kirjan erikoishintaan 25 euroa (norm. 34 euroa). Hintaan lisätään postikulut 3,5 euroa / lähetys. Huom! Klikkaa kirja ostoskoriin ja anna sen jälkeen kampanjakoodi LAHIOMUTSI, ja saat kirjan tarjoushintaan. Tarjous on voimassa 15. helmikuuta saakka. Täällä voi nautiskella lukunäytteen kirjasta.
Kiitos tuhannesti vinkistä ja alekoodista. Niin sanotusti osui ja upposi – kirja kolahti tilaukseen saman tien! Perheemme kuopus on juurikin vilja-, muna- ja maitoallergikko, joten ohjeet tulevat todellakin tarpeeseen. Hän on vielä vauva ja syö kokkailemiani soseita ja sormin vähäsen, mutta koska imetän, on allergiaruokailu jo nyt ihan arkea meidän perheessä. Esimerkiksi jouluruuat olivat ihan uudenlainen haaste, mutta onnistuivat! Netti on pullollaan ohjeita allergisille, mutta ihanaa on kuvitettu, hypisteltävä ja kokonaan teeman ympärille rakennettu kirja. Odotan postipatea innolla.
Mahtavaa!menee tilaukseen. Siskon tyttöni on nimenomaan kananmuna ja maito allergikko niin tässä on varmasti hyviä ja uusia reseptejä heille käytettäväksi!!!mahtavaa!!! Pakko ostaa kaksi että toinen kirja jää itelle 😉
-Sole
Kuulostaa sopivalta meidänkin tarpeisiin! Mietin vain, onkohan liian monissa ohjeissa soijaa? Sitäkään kun ei käytetä..
En ole ihan niin hippi taikka allerginen mitä kirjan kohdeyleisöksi ehkä on ajateltu, mutta vaikuttaa niin herkulliselta ja omaa makumaailmaa avartavalta että saattaapa lähteä tilaus meiltäkin.
Törmäsin just tuohon, että kaikki korppujauhotetaan (nykyversio lienee polenta) 30-luvun Kotiruokaa-kirjassa. Se on ollut hyllyssä jo pitkään, mutta päätyi viimein pidemmäksi aikaa käteen, kun olin taaperon kanssa keittiön pöydän ääressä vähän niinkuin jumissa. Pannulla paistetut perunatkin korppujauhotettiin. Veikkaisin että tulee ja tuli teillekin rapean makoisaa purtavaa? Vai olikohan se 30-luvun ase leivänkannikoiden hyötykäyttöön?
Ole hyvä! Niin ihana kuulla, että vinkkini avulla Emmi-Liian mainio kirja päätyy helpottamaan ja inspiroimaan teidän arkea. Mä itse tunnistan tuon, että reseptikirjoja on kivempi hypistellä. Netistä haen ohjeita täsmänä, mutta kirjat toimivat juurikin inspiraationa nostattavana selailtavuutensa ansiosta 🙂
Totta, tämä on varmasti just hyvä kirja heille – ja ihanaa että tädin luona saa sitten kans samaisia herkkuja 😉
Hmm, selailin nyt kirjaa uudestaan, eikä soijaa kovin usein käytetä. Tähän meidän kattaukseen sitä nyt sattui enemmän. Ja sitten ne muutamat soijatuotteet voi korvata mieleisellään, kuten soijamaidon vaikka kaura- tai mantelimaidolla. Osaisiko joku neuvoa, mikä olisi hyvä korvaaja pehmeälle tofulle? Majoneesissa varmaan ihan kaurajukurtti, jos siis kaura sopii. Noissa tofupaloissa ei oikein mikään vege noin helposti, mutta jos kala tai kana käy, kirjassa on vastaavat ohjeet niihin, eli kananugettien ja kalapuikkojen ohjeet.
”En ole ihan niin hippi” – ihana! 🙂 Ei tosiaan mun mielestä ns. tarvitse olla hippi tai allerginen tykästyäkseen tähän opukseen. On just tuota, mitä arvelitkin, makumaailmaa avartava 🙂
Ai silloin on korppujauhotettu innolla – mielenkiintoista tietää! Polenta on siis maissisuurimo, eli sitä käytetään kirjassa gluteenittomana versiona korppujauhosta. Ja ehkä se on sellainen nykyversiokin, mä en ole niin perillä keittiöiden trendeistä, että tietäisin 🙂 Mutta sen opin Emmi-Liian kirjasta, että sillä on helppo paneroida vihannekset (ja halutessa lihat). Niin ja siitä tehdään muusimaisia lisukkeita – johon myös on ohjeet kirjassa 🙂
Ihanan kuuloisia ohjeita! Mutta onko olemassa gluteenitonta kaurafraichea? Millä merkillä?
Eikös ole 🙂 Luontaisesti gluteenitonta kaurasta tehtyä fraichea on ainakin Oatly-merkillä. Emmi-Liia kirjoittaa kirjasssaan että ”Saatat nähdä kaupassa kahdenlaisia kauratuotteita. Toiset on merkitty gluteenittomiksi ja toiset eivät. Gluteenittomien hinta voi olla jopa kaksinkertainen. Se johtuu siitä, että ne on valmistettu omilla linjastoillaan. Ne ovat siis takuulla gluteenittomia, eivätkä ole olleet kosketuksissa gluteeniviljojen kanssa.”
Oatlyn tuotteet eivät valitettavasti ole gluteenittomia, sillä ne valmistetaan ”tavallisesta” kaurasta, eli niissä on jäämiä muista viljoista (pellolta, puimakoneista, varastoinnista, tehtaasta jne.). Tai näin Oatly ainakin kertoo sivuillaan, FAQ-kohdassa. 🙁 Vai onko osa Oatlyn tuotteista ehkä tehty puhdaskaurasta? En ainakaan löytänyt mitään mainintaa sellaisesta (mikä ei tarkoita, että sellaista ei voisi olla, minulta vain on voinut mennä ohi). GoGreenilla esimerkiksi on gluteeniton kaurajuoma, mutta muut heidän kauratuotteensa eivät ole gluteenittomia.
Joo, se ei tosiaan ole kuin luontaisesti gluteenitonta. Samoissa tiloissa ja samoilla koneilla on siis saatettu ja kaikella todennäköisyydellä käsitelty muita viljoja, eli se ei ole _gluteenitonta_. Toivottavasti sellainen tuote vielä saadaan markkinoille 🙂
Moi! Jos kaura on kontaminoitunut matkan varrella gluteeniviljoilla, se ei ole enää gluteenitonta! Ei luontaisesti gluteenitonta eikä gluteenitonta. Tässä vaiheessa on hyvä hieman täsmentää termejä, ettei kenellekään jää väärää käsitystä. Luontaisesti gluteenittomia ovat sellaiset ruoka-aineet, jotka eivät itsessään sisällä gluteenia, kuten juurikin kaura. Niitä voi myös sanoa ihan vain gluteenittomiksi. Gluteenittomiksi voidaan kuitenkin kutsua myös sellaisia aineita, jotka ovat alun perin sisältäneet gluteenia ja joista se on teollisesti poistettu, esim. vehnätärkkelys (tehdään vehnästä, joka siis sisältä gluteenia, mutta prosessoinnin jälkeen sitä on jäljellä niin vähän, että lopputuotetta saa kutsua gluteenittomaksi). Eli gluteenittomaksi voidaan kutsua sekä keinotekoisesti gluteenittomiksi tehtyjä tuotteita, että luontaisesti eli jo alun perin gluteenittomia tuotteita. Esim. Oatlyn tuotteet eivät ole gluteenittomia (eivätkä siis myöskään luontaisesti gluteenittomia), koska kaura on kontaminoitunut matkalla! Jos jonkin tuotteen sanotaan olevan luontaisesti gluteeniton, se tarkoittaa, että se on alunperin ja _edelleenkin_ gluteeniton. Toisaalta esim. kaurasta voidaan puhua luontaisesti gluteenittomana viljana, mutta pitää muistaa, että jos ruokapöytään päätyessään kaura on kontaminoitunut muilla viljoilla, kyseinen ruoka ei ole enää gluteenitonta eikä sovellu gluteenittomaan ruokavalioon. Pointtini taitaa nyt siis lähinnä olla, että kannattaa varmistaa gluteenitonta ruokavaliota noudattavalta vieraaltaan, voiko hän syödä esim. noita Oatlyn tuotteita! Moni keliaakikko ei voi, koska pienikin gluteenimäärä voi aiheuttaa suuria ja pitkäaikaisia vaurioita suolistossa! Vehnäallergisista nyt puhumattakaan 🙂