Kirjoitin Lähiömutsin ensimmäisen postauksen täsmälleen neljä vuotta sitten. Näihin neljään vuoteen on mahtunut aikamoinen matka sekä minulle että Lähiömutsille. Me molemmat olemme näiden vuosien aikana menneet kohti sitä, mitä toivoisin blogini ja itseni olevan. Kai sellainen rosoinen ja sinkoileva seesteisyys on sana, joka kuvaa sitä semisti sekopäistä olomuotoa parhaiten. Sekä mun että Lähiömutsin kasvutarinan haparoivat jäljet näkyvät täällä blogissa. Tykkään siitä, mihin päin me ollaan kasvamassa.
Blogilleni kulunut vuosi on ollut merkityksellinen. Blogin takana on tapahtunut harppauksia, hyviä päätöksiä ja välillä kieltämättä vähän liiankin pedanttia duunia. Paljon sellaista, mikä ei näy ulospäin. Miehen vanhempainvapaan aikana mulla oli antaa blogilleni niin paljon aikaa, että muutamassa kuukaudessa huomasin hämmästyksekseni blogin olevan se, jonka nimissä sain kirjoittaa eniten laskuja.
Syksy räpiköitiin useamman erilaisen työn välillä, kunnes ruuhkavuosikriisin korjausliikkeinä päätin vähentää töitä. Ainakin siihen asti, kunnes kuopuskin aloittaa päiväkodissa. Jätin hiljalleen pois kaikki toimittajatyöt. Se oli ihan hitokseen suuri päätös, sillä mua kauhistutti ajatus siitä, että koko leipä on kiinni blogeissa: Lähiömutsissa sekä tuottajana Suomen Blogimediassa.
Se oli suuri mutta hyvä päätös. Lähiömutsi on mulle se kaikista rakkain, se mun itseni luoma media, jota saan tehdä juuri kuten haluan. Ja silti se on ollut se viimeinen, jolle olen aikaani iltamyöhällä antanut. Muista töistä kun olen vastuussa töiden tilaajille, Lähiömutsista vain itselleni. Nyt alkaa näyttää siltä, että joskus vielä, ehkä ihan piankin, voin muina Lähiömutseina kirjoittaa muulloinkin kuin yön hämyssä.
Se on tärkeää, sillä tähän mä uskon, tämä on mulle tärkeää. Monesti olen mieluummin kirjoittanut jostain aiheesta blogiin kuin tarjonnut sitä lehtiin, vaikka todennäköisesti olisin saanut myytyä ideani muokattuna perhelehtien paperisivuillekin. Mutta koen, että blogini kautta pystyn paremmin vaikuttamaan. Tiedättekö, se jokaisen toimittajaimmeisen tarve jollain tasolla muuttaa maailmaa. Täällä se onnistuu paremmin kuin lehden sivuilla, sillä mä voin olla bloggajana paremmin läsnä kuin toimittajana. Ja mikä tärkeintä, te lukijat olette lähempänä täällä.
Mä en tiedä, miten sen teidän lukijoiden kiittämisen tekisi niin, että se ei vaikuttaisi jotenkin kornilta tai päälle liimatulta. Mutta mä tahdon sanoa kiitos. Kiitos että olette siellä ja mahdollistaneet mulle tämän unelman.
Synttärien, teidän, perheeni, mun ja hitto soikoon unirvesumin kunniaksi vielä arvonta, jossa palkintona kuvissakin näkyvä leikkisä teltta. Arvonnan sponsorina toimii Tikau, joka on avannut Helsingin ensimmäisen vastuullisia lastenvaatteita, -asusteita ja leluja tarjoavan lastenliikkeen nimeltä Mini at Tikau. Puoti löytyy Korkevuorenkadulta sekä netistä. Myös tuo kuopuksella kuvauksia varten lainassa ollut Oeufin maailman söpöin ja pehmoisin villahaalari on Mini at Tikaun valikoimista.
Tikaun rinnalla toimii sisaryhtiö Tikau Share ry, joka ideana on se, että design on muutakin kuin kauniita esineitä. Tikaulle design on myös auttamista ja kestävää kehitystä.
Teltta on tehty Intiassa reilun kaupan periaatteita noudattavassa yrityksessä. Se on valmistettu luomupuuvillasta ja sen printti on tehty Gots-sertifioidulla ja myrkyttömällä maalilla. Teltan puuosat on tehnyt Ranskassa puusta, jonka tuotannossa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet. Teltan arvo on 129 euroa.
Arvontaan osallistut kertomalla tämän postauksen kommenttiosiossa, mikä Lähiömutsin kuluneen blogivuoden postauksista on jäänyt sinulle mieleen. Jos ei heti välähdä, arkistoja voi selata kätevästi tuosta oikeasta sivupalkista. Muista lisätä kommenttiisi nimimerkki. Yritän nyt pitkästä aikaa taas sitä, että en vaadi sähköpostiosoitteen antamista arvontaan osallistumiseen. Kunhan lupaatte, että jos voitto osuu kohdalle, en joudu etsimään ja huutelemaan teidän peräänne viikkotolkulla, joohan. Arvontaan on aikaa osallistua keskiviikkoon 9. joulukuuta asti. Voittajan nimimerkin julkaisen täällä blogissa arvonta-ajan jälkeen.
Huhuu! Onnea hitokseen nyt ja jatkossa Lähiömutsi! Ilo on meidän lukijoiden puolella. Kyllä jäi mieleen, noh kylläkin reilu vuosi sitten, sun toka synnytys, joka vain solahti ja valahdit kotiin lähes saman tien. Itse koin muutama kuukausi siitä taaksepäin kaksi vuorokautta kestävän session…voi sitä ihmettelyn määrää, voiko sen joku tehdä noinkin. Ehkäpä minäkin taas tammikuussa…:) Arvonnassa tottakai!
Ihanaa, onnea Lähiömutsi! 🙂 Minullekin jäi toinen synnytyksesi mieleen. Sen lisäksi postauksesi vauva-arjen ja taperon kanssa olemisesta, jossa kerroit sen hulluudesta ja rankkuudesta. Väsymyksen ”vanhan radion kohina pääkopassa” painaitui mieleen ja muistelenkin sitä aina välillä omassa elämässäni.
-AmeMaria
Onnea Lähiömutsille! 🙂
Oma poika täyttää tänään 3pv myös 4 vuotta ja oon ihan pojan vauva ajoista lähtien lukenut sun kirjoituksia. Välillä on saattanut jäädä postaus jos toinenkin välistä, mutta aina oon palannut taas lueskelemaan.
Eniten pidän postauksista, jotka koskevat käyntejänne täällä pohjanmaalla, koska asun itsekkin vaasassa.
Parhaiten vuodesta on kuitenkin jäänyt mieleen arkikuva postaukset, joihin osaan samaistua täysin.
Vauva nyt 6kk ja on ihan eri tyyppiä kuin veljensä. On niin kiinnostavaa seurata minkälainen parivaljakko näistä kahdesta kehkeytyy!
Seuraankin mielenkiinnolla teidän arkea, kun voi samaistua niin kivasti ja saada ehkä hieman esimakua mitä tuleman pitää 🙂
http://www.mutsiavautuu.com/2015/09/pidan-kiinni-lujempaa.html
Tämä postaus osui ja kosketti. Samaistun näihin mietteisiisi voimakkaasti.
Löysin blogiisi vähän sattumalta 2014, raskauden myötä. Jäin silloin koukkuun raskausviikko postauksiin, koska omat rv:t kulki aina vain pari viikkoa jäljessä. Oli kiva, että joku puki sanoiksi sellaisia tuntemuksia, joita itse kävi läpi. Kuluneena vuonna on ollut myös kiva lukea Minihen kehityksestä kuukausittain, koska jälleen on tullut eteen samoja juttuja parin viikon viiveellä 🙂 onnea ja kaikkea ihanaa Lähiömutsille! Nim.Heidelina
Minulle on jäänyt mieleen suihkutissipostaus, jonka bongasin äitiyslomani alussa, vielä esikoista odottaen. Kahlasin venyneenä odotusaikana läpi kaikki raskausajan postauksesi, niin Minimestä kuin Minihestä, ja ehdin haukata ison osan lapsiperhearkeakin ennen vauvani syntymää. Ja loput sen jälkeen, yllätys yllätys, ”suihkutisseillessä” 😀 Onnea blogisi jatkoon!
ps. Junamatkat menivät vauvan kanssa hienosti, kun matkaseura oli mitä parhain. <3
Olen lukenut blogiasi toisesta raskaudestani lähtien, eli pari vuotta. Toisestakin tuli sitten poika. Hiljattain postaamasti kasvatusoivallus, eli lapsen kanssa kommunikoinnista ja tunteiden toistamisesta/sanoittamisesta jäi viimeksi mieleen. Olin juuri pohtinut samoja asioita. Hyvää energiaa jatkoonkin!
Onnea nelivuotias lähiömutsi! Mä oon ollu teiän matkassa heinäkuusta ja eka postaus joka sai mut avaamaan tän oli ”vauvan eroahdistus” se oli niin koskettava ja ihanasti kirjotettu teksti, että takaisin ei enää ollu paluuta! (Lukaisin sen äsken uudestaan, ja edelleen, nyt monetta kertaa uudestaan luettunakin se kolahtaa ja saa kyyneleet silmiin” Olet upea! 🙂
Terkuin kahdenkerroksenväkeä
Arkikuva – postaukset tältä vuodelta ♥ Aina innolla odotan, minkä uuden kulman olet löytänyt aiheesta. Onnea blogille, jopa näin lapsettomana on mukava seurata ja teksteistäsi huokuu myös kiitollisuus arjesta ja ymmärrys, että kaikki eivät lapsiperhearkea pääse kokemaan. Kiitos kauniista ja empaattisesta blogistasi! Terkuin Sippura
Onnea nelivuotiaalle! http://www.mutsiavautuu.com/2015/03/aidit-olkaa-solidaarisia.html Tämän postauksen aihe on aina ajankohtainen. Terveisin Sonde-Ponde
Onnea! Minulle ovat jääneet mieleen Vaasan torin vappupostauksesi, kun olen sieltä kotoisin ja samalla torilla on siis tallattu. Lisäksi tykkään kompaktin asuntonne muutoksesta neljän hengen kodiksi.
Löysin blogiisi ollessani raskaana ensimmäistä kertaa. Luin raskauteen liittyviä tekstejäsi silloin. Muistan liikuttuneeni vauvan eroahdistus tekstistä. Se oli niin kauniisti kirjoitettu. Se teksti huokui äidinrakkautta. Muistelen myös lukeneeni tekstin missä pohdit esikoisen äitiyttä ja jo kokeneempaa äitiyttä. Eniten pidän blogisi monipuolisuudesta ja siloittelemattomasta sekä rehellisen tuntoosesta tyylistäsi kirjoittaa. Pohdinnat arjesta ovat sellaisia mihin on helppo samaistua, vaikka arkemme on osittain kovinkin erilaisia.
Kiitos blogistasi!
Mukava arvonta.
T:Tiitiäinen
muistan kanssa tuon eroahdistus jutun.se jäi mieleen.
kikke at live.fi
Ruuhkavuosi- ja arkikuvapostaukset nyt ainakin. 🙂
hippohiiri at gmail.com
Postaus subjektiivisesta päivähoidosta jäi mieleen 🙂 -Mimmi
Kertomukset teidän Nuuksion retkistä on herättäneet kateutta, esim. Vauvaperheet telttaretkellä Nuuksiossa.
Mäkin haluun 🙂
Arkikuvapostaukset. Ovat ihanan lohdullista täällä välillä niin siloitellussa Blogimaailmassa. Onnea 4-vuotiaalle!
Arkikuvapostaukset. Ovat ihanan lohdullista täällä välillä niin siloitellussa Blogimaailmassa. Onnea 4-vuotiaalle!
Postaus oikeanlaisten kenkien valitsemisesta lapsille on jäänyt mieleen! 🙂
jotaintekemista@gmail.com
Arvonnassa mukana! Eniten on jäänyt mieleen arkikuvapostaukset, ja ne ovat inspiroineet myös itseä ottamaan kuvia ihan arkisista tilanteista, semmoisista mistä varmasti lapsellekin eniten jää muistoja. Oli muuten juuri eilen puhetta että lapsi on siinä iässä että tarvisi varmaan rakentaa maja (tämä ilmeni sillä että laps meni punnertavan aikuisen alle ja totesi ”piilo!”). Tulisi tarpeeseen!
Mä aloin seurailemaan blogiasi tarkemmin viime vuonna kun odotin oma poikaani joka on hippusen teidän poikaa nuorempi. Monet jutut on olleet hyviä, mutta jostain syystä parhaiten on jäänyt mieleen jutut Reiman haalareiden eettisyydestä sekä Kivat-tuotteista.
Kiitos mahtavasta blogistasi! On mukava lukea sellaistakin perheblogia, jossa on oikeasti asiaa. Osaamisesi kirjoittajana ja työmäärä tekstien takana todellakin näkyy.
Postauksista on vaikea valita yhyä, mutta parhaita ovat mielestäni olleet yön yli-metsäreissupostaukset. Raskaana ollessani niitä lukiessa tuli aina toivonkipinä että ehkä normaalielämä lapsen kanssa on sittenkin mahdollista:)
Rentouttavaa joulun odotusta!
Mä olen seuraillut blogia n. 2012 lähtien. En muista kuinka löysin blogin, mutta olen tykännyt siitä asti. Itselläni ei ole vielä lapsia ja ikää löytyy reilu kaksikymmentä, mutta mä tykkään. Tämä blogi eroaa monista blogeista, erilainen tyyli ja tekstejä, jotka laittaa itsensä miettimään. Mutta sopivasti joukossa myös päivittäistä höpinää. Iso plussa myös yhteistyökumppaneista, jotka valitset huolella eikä jokainen postaus viittaa johonkin lisä tavaraan/turhakkeeseen. 🙂 huippua siis! Jatka samaan malliin.
Ja arvonnassa mukana !
Ihan kornia, mutta pakko sanoa se, mikä ekana tuli mieleen: Se Jalkojen kuorintasukkajuttu (nytkin näen mielessäni kuvan sun repaleisista jaloista:) Ostin ne itsekkin sittemmin. Paljon on ihania ja ajatusta herättiviä postauksia blogissasi ollut. Kiitos niistä. Ihana arvontapalkinto<3
Minulle mieleenpainuvin postaus on juttu vauvan kantoliinapukemisesta pakkasella. Sen kautta tänne alunperin päädyinkin, etsiessäni vinkkejä oman vauvan lämmittämiseen.
-P (blues.drive.monster(a)hotmail.com)
Nyt 10kk kaksostyttöjen _pirteänä_ äitinä muistelen nauraen vuoden takaista paniikkisirkusta, jonka aikana selasin läpi kaikki blogisi postaukset!
Blogistasi löysin kattavaa ja kokemukseesi perustuvaa tietoa vauvan tarvitsemista tavaroista ja tarvikkeista.
Synnytyskertomuksesi taisivat olla ensimmäiset, jotka pumpulipäissäni luin ja täytyy kyllä myöntää kaikki neuvosi unohtuneen välittömästi kun huomasin makaavani synnytyssalissa…
Kiitos vaivalla tekemästäsi blogista ja paljon onnea 4-vuotiaasta tekstikentästäsi <3
Nuuksion telttareissut perheen kanssa oli innostavaa luettavaa!
Onnea ihana blogi! Blogisi on harvoja perheblogeja joita luen.
Mulle on jäänyt viime aikoina vahvasti mieleen sun kirjoitus isyysvapaista. Nyt vanhempainvapaalla kaksostemme kanssa oleva isä luki sen myös ja tykkäs paljon. Fiksusti ja hyvin kirjoitettu. Kiitos hyvistä kirjoituksista!
Kaiken kaikkiaan hyvin rehellisen oloinen blogi, kiitos siitä. Olen yrittänyt pari kertaa etsiä veroistasi, mutta ei näytä löytyvän, joten oletkin ainoa bloggaaja jota seuraan! Ensimmäinen kertomus, jonka pääsin lukemaan, käsitteli sitä, kuinka ei vaan aina pysty olemaan rationaalinen ja kiehahtaa polvenkorkuiselle. Ystäväni lähetti sen minulle ja kiitos myös hänelle että tutustutti minut sinun kirjoituksiisi. Iso kiitos ja onnea mahoton!
Et arvaa kuinka monta blogipostausta olen laittanut myös mieheni lukemaan. 😀 moni on jäänyt mieleen niin tältä vuodelta kuin edellisiltä. Uutena äitinä pystyn samaistumaan moneen asiaan ja useita asioita ruvennut katselemaan eri kantilta.
Tältä vuodelta suun pyöreäksi jätti pyykkipostaus. ”Siis täh?!? Pitäiskö mun osata tää kaikki!”, oli ensimmäinen reaktio 😀 nyt tämän puolen vuoden merkkipaalun ylittäneen tyttären kanssa voi todeta, että onneksi on sappisaippua.
Mutta mikä on jäänyt eniten mieleen. Se on ehdottomasti isikesä! Ehkä se koontipostaus, mutta erityisesti ajatus siitä, että olette yhdessä pystyneet nauttimaan kesästä ja tekemään asioita, jotka muuten olisivat jääneet tekemättä. Vaikka meille nyt ei varmaan isikesää olekaan tulossa, mutta nämä isikesän postaukset ovat antaneet itselle sen varmuuden, että tästä ajasta pitää nauttia ja antaa lapselle yhdessäoloa 🙂 itse pääsen työelämään vähän myöhemminkin ja mies pystyy tekemään pitkiä työpäiviä vähän vähemmänkin.
Kiitos kaikista postauksistasi! 🙂
HaileyL
Kiitos sulle! Meidän poikien ikäero on aika pieni, mielenkiinnolla seurailen mitä teillä jo osataan verrattuna meidän menijään. Ja dinosynttäreistä tykkäsin hurjasti! Ja ihanista resepteistä! Jajaja… Ehkä yleisesti sun tavasta jakaa elämää, sitä ihailen.
Kaikkea parasta jatkoon! Toivon Lähiömutsille rutkasti suopeita, lempeitä vuosia! ❤️
tyttirukka
Tämä on minulle tärkeä blogi. Aiheet koskettavat minua oikeastaan kaikki. Olen seurannut blogiasi melkein alusta asti. Ja entisestään tuntuu siltä että blogi vaan paranee ja paranee vanhetessaan. Onnea merkkipaalusta! Viime aikoina koskettavimpana postauksena on jäänyt mieleen tuo ”Kuulen sua, ymmärrän sua” juttu. Olen meidän ainokaisen tytön kanssa samassa vaiheessa kuin sinä esikoisesi kanssa. Olipa hirmu hyvä juttu minkä kirjoitit ja kävin vielä lukemassa tuon alkuperäisenkin artikkelin, mistä olit itsekin kipinän saanut. Miten voikaan niinkin pienellä eleellä/sanoilla olla niin valtavan suuri vaikutus. Huikea juttu! Mutta onhan nää pienet ihmiset ihan maailman ihanimpia juttuja! Kaunista ja iloista joulunodotusta sinulle, perheellesi ja lukijoillesi! KatiK
Onnea! Minun on vaikeaa valita yhtä postausta, koska blogisi on minulle kuin ystävä, joka piristää väsyneinä päivinä ja tuo väriä ja uusia ideoita arkeeni. Viimeisin huippu oli aakkoskirja, mikä on pitänyt illat kiireisinä viimeisen parin viikon ajan. Eilen sain kirjan valmiiksi!
Minulla on melko saman ikäset lapset, esikoiseni on hiukan nuorempi ja kuopukseni hiukan vanhempi kuin sinulla, mutta samaistumispintaa on paljon. Minulla vaan esikoinen oli supertyytyväinen vauva, joka ei itkenyt ikinä ja kuopus suuritarpeinen huutaja, joten viime vuosi meni sumussa räpiköiden. Blogisi piti minut synkimpinä hetkinä järjissään, se on minulle pako arjesta. Rakastan värikästä ja kujeilevaa sisustustasi ja satumaista parvekettasi, luomuajatuksesi ja kasvatusideasi ovat lähellä omiani ja blogisi on samalla rento ja täyttä asiaa.
Käsikirjamaisia kestohittejä ovat lasten kenkien ja talvihaalarin valintaa pohtivat postauksesi. Niihin palaan aina hankintojen lähestyessä.
Kiitos blogistasi. Se on huippu!
SonjaV
Onnea synttäreiden johdosta. Löysin blogin esikoisen odotusaikana 2013. Siitä asti olen lukenut aktiivisesti. Miellyvää lukea näin taitavan kirjoittajan tekstiä. Omaksi lemppariksi noussut Nuuksio-postaukset. Niiden innoittamina lähdettiin itsekkin metsään telttailemaan.
T. Leena B
Minulle tärkeitä postauksia ovat olleet kaikki isikesää koskevat, lapsemme ovat suunnilleen samanikäisiä kuin teidän ja olen eläytynyt elämäntilanteeseenne kovin paljon. Harmillisesti meillä isikesää ei päästy viettämään oman sairastumiseni vuoksi, mutta ehkäpä vielä joskus siihen on mahdollisuus meilläkin. 🙂
Kyllä se on suihkutissi-postaus ☺️
vaatehuttuja(@)Gmail.com
Parasta blogissasi on ehdottomasti rehellisyys (ja taitava ulosanti), jonka vuoksi olen saanut monesti vertaistukea samanlaisessa elämäntilanteessa rämpiessäni. 😀 Ehdottomasti mieleen on jäänyt viime vuoden lopulta tekstit ”Äidin riittämättömyyden tunne ja kuopus esikoisen varjossa” ja ”Esikoiseni, minulla on ikävä meitä”. Luin miehelleni niitä ääneen vuosi sitten ja muistan kertoneeni, että tunnen ja ajattelen moni paikoin aivan samalla tavalla sen hetkisessä arjessa. Nyt lapset ovat jo vuoden vanhempia ja onhan heidän kanssaan edelleen omat haasteensa, mutta äitinäkin ehkä taas vähäsen kasvanut. 🙂
Onnea Lähiömutsi-blogi!
Satu B.
Blogiin löysin esikoisen synnyttyä kantoliina juttujen kautta, ja samalla sain vertaistukea lukemalla juttuja itkevästä vauvasta joka tekee hulluksi. Itse olen kans innostuin nuuksio jutuista, mutta omat (päivä) retketkin ovat jääneet vielä vähille. Ja tuo teltta olisi kyllä ihan huippu meidän pienelle! =)
Kiitos ihanasta blogista!
-J3nn1-
Sikiön sydän ei lyö.
Löysin blogisi menneenä kesänä oman raskauteni myötä. Kahlasin loppukesästä koko blogin vähän kerrassaan läpi, ja olet kirjoittanut moniakin mieleenpainuvia julkaisuja. Oli muun muassa ihana lukea sun raskausviikko- ja vauvan kehitys postauksia, kun itse elää oman ensiraskauden jännitysten ja huolienkin keskellä. Silti mieleenpainuvin julkaisu tältä vuodelta, ja ehkä koko neljän vuoden ajalta, on mulle ollut tuo Sikiön sydän ei lyö. Itku nousi kurkkuun jo otsikosta. Luin koko tekstin kaikista varoitteluistasi huolimatta, enkä kadu. Se oli surullinen ja pelottava, mutta kuitenkin jollain tavalla kaunis. Myös vaikeista asioista on tärkeä saada tietoa.
Olen lukenut blogiasi vähän yli vuoden, toisesta synnytys-tarinastasi lähtien 🙂 Tykkään rennosta kirjoitustyylistäsi!
Parhaiten mieleen on jäänyt juttu vauvan eroahdistuksesta – oma poikani 9kk ja juuri samassa tilanteessa ollaan ;). Kirjoitit niin kauniisti ja tällä viikolla, kun etsiin jutun uudelleen, luin sen kyyneleet silmissä 🙂 Tekstisi sai todella suhtautumaan asiaan juuri noin kun itse sen koit:) Kiitos mahtavasta blogistasi!!
Terv. Vaasan Jonanna
Paljon onnea Lähiömutsi! Aivan ihana teltta, olen arvonnassa mukana! Kuluvalta vuodelta on jäänyt paljonkin postauksia mieleen, mm. se missä kerroit vauva-ajan väsymyksestä ja siitä seurannut keskustelu. Olen tykännyt kovasti arkikuva- ja Minihen kuukausipostauksista, niitä on ollut mukava lukea! Oma esikoiseni on vain kolmisen viikkoa kuopustasi nuorempi, joten on ollut hauska kuulla, missä vaiheessa teillä ollaan menossa ja mitä meillä on kenties kohta tulossa. Myös ruuhkavuosipostaukset ovat olleet mielenkiintoisia, itse palaan töihin keväällä ja nämä asiat jo mietityttävät. Kiitos kivasta blogista kaiken kaikkiaan! T. Outi R
Hei,
kaikista mieleenpainuvin on ollut kirjoitus ”Vauvan menettämä vauvavuosi”, joka taisi resonoida silloisten tunteideni kanssa… Minulla on lähes samanikäinen kuopuspoika kanssasi (esikoiseni jo 5 v.), mikä lienee syy siihen, että seuraan usein blogiasi. Olen itse ainut lapsi ja olen hämmästyksellä katsellut sisarussuhteen muodostumista mahavauvasta tähän päivään. Toisaalta olen myös välillä hämmästynyt, että yhtäkkiä olen äiti perheessä, joka ei lainkaan muistuta lapsuudenperhettäni! Sekin on outoa.
Vauvaparka on ikuinen kakkonen, mutta ajoittain surettaa myös se, ettei ykkönen enää koskaan ole ainut lapsi. (Ja kakkonenhan ei siitä mitään edes tiedä…)
Kiitos, että onnistuit postauksessasi sanoittamaan tunteitani 😉
t. V
Hei vaan, onnea ja kiitos huipusta blogista!
Itse olen kuluneen vuoden aikana nauttinut eniten teidän vaellusseikkailujenne seuraamisesta 🙂 Haaveena olisi itsekin päästä telttayötä (ei tosin ehkä tässä arvottavana olevassa teltassa, heh) viettämään tuon oman pienen pojan kanssa.
LiSi
Onnea nelivuotiaalle! En osallistu arvontaan, mutta halusin tulla sanomaan että kiitos itsellesi tästä blogista. Löysin sen joitakin aikoja sitten ja on yksi suosikkejani. Nautin tavastasi kirjoittaa ja projektinani onkin lukea läpi kaikki vanhat postauksesi. On ihanaa lukea tekstiä, josta huomaa että tekijä osaa kirjoittaa. Toivottavasti edessä on vielä toiset mokomat neljä vuotta! 🙂 Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi ❤
Olen ollut blogisi lukija neljä vuotta. Vanhin lapseni on 4-vuotias (11/11) ja nuorin tänään 9 kuukautta (3/15). Blogisi jutut ovat minulle myös arkipäivää, onhan meillä melkein täsmälleen saman ikäiset lapset!
Tämän vuoden mieleenpainuvin kirjoituksesi oli poikasi yksivuotissynttärit.Esimerkiksi se. Monia muitakin, kuten päiväkotijutut vanhemman silmin (meniköhän se niin..?)
Ihanaa loppuvuotta,
Minna
Ehdottomasti Tallinnan reissut ja ruokareseptit. Blogin kautta olen itse äitinä oivaltanut, että saa olla aktiivinen äitiyslomalla ja raahata lapset mukanaan ja toteuttaa, mitä nyt milloinkin päähään tulee. Myös jonkinmuotoinen Marimekon ystävä on minustakin tullut. terv: Tiffany81
Blogiasi alusta asti lukeneena (voi sitä jännitystä tammikuussa! Eihän se vielä voi synnyttämässä olla..) tämän vuoden mieleenpainuvimmaksi sanoisin tehojumppavatkulin! Oikeesti. Kuulostaako sun ääni tuolta.. Lukiessa tekstiä äänen voi itse kuvitella 😀
Mulla on jäänyt mieleen se vähän aikaa sitten julkaistu kasvatusaiheinen postaus. Olen pyrkinyt toimimaan kirjoittamallasi tavalla lasten kanssa, mutta tekstisi jälkeen olen muistanut kiinnittää asiaan entistä enemmän huomiota. Joten kiitos siitä tekstistä! 🙂
Vauvan eroahdistus jäi lohdullisena mieleeni! Kyllä tämä tästä…Kiitos sinulle ja perheellesi, josta juttuja ammennat <3 t.Esikoisen äippä
Erityisesti mieleen jäivän Tammisaareen liittyvät kaksi postausta. Ne kun muuttivat meidänkin kesäsuunnitelmien Gotlannin matkan halvempaan ja varmasti yhtä ihanaan Tammisaaren reissuun. Minulle jäi kaipuu päästä tuonne vielä uudestaan. Niin paljon jäi näkemättä ja kokematta.
http://www.mutsiavautuu.com/2015/09/pidan-kiinni-lujempaa.html <- tämä oli pysäyttävin. Pisti miettimään. Kiitos mahtavasta blogista! Onneksi olet olemassa. <3 -johannaH
Telttailukirjoitukset ovat eniten jääneet mieleen ja etenkin kuvat ovat olleet ihania!!
Minihen kuukausikatsaukset ovat jääneet mieleen. Ne ovat hänellekin varmasti mahtava muisto tulevaisuudessa. Pitäisi kirjoittaa itselle muistiin omastakin vauvasta.
Kiitos blogista, olet ollut suosikkibloggaajani jo lähes kolme vuotta, silloin löysin blogisi!
Minihen kuukausikatsaukset ovat jääneet mieleen. Ne ovat hänellekin varmasti mahtava muisto tulevaisuudessa. Pitäisi kirjoittaa itselle muistiin omastakin vauvasta.
Kiitos blogista, olet ollut suosikkibloggaajani jo lähes kolme vuotta, silloin löysin blogisi!
Mulle tärkeimpiä postauksia on olleet sun väsymykseen liittyvät. Itse leikki-ikäisen ja vauvan äitinä ne kolahtaa.
-Annikainen
Arkikuvapostaukset ovat ihania! 🙂
Kirjoitat viikoittain mielenkiintoisia, hyödyllisiä ja koskettavia tekstejä. Mieleenpainuvinta on mahdotonta sanoa, mutta heitetään nyt vaikka Pidän kiinni lujempaa.
Kirjoitat viikoittain mielenkiintoisia, hyödyllisiä ja koskettavia tekstejä. Mieleenpainuvinta on mahdotonta sanoa, mutta heitetään nyt vaikka Pidän kiinni lujempaa.
Minä löysin lukijaksi ihan vasta, etsiessäni tietoa Herttoniemestä! Positiivinen lähiöhehkutus rohkaisi muuttopuuhiin. 🙂
t. Iistimpää on siistimpää
Isot synttärionnittelut ja kiitos itsellesi! Tätä blogia on niin mukava lukea: kuvat on hienoja, jutut on monipuolisia, hyvin kirjoitettuja ja vielä paremmin ajateltuja. Arvostan!!
Mun mieleen on kuluneelta vuodelta tiukasti tarttunut postaus Säädön määrä on vakio. Se oli suorastaan voimauttava – antaa uskallusta tällaiselle, joka meinaa pelätä säätämistä ihan turhaan. Ei pidä antaa härdellin estää hyvien kokemusten syntymistä! Muutenkin sun jutuista on ollut iso apu etenkin silloin, kun oma vauva vasta teki tuloaan: sain hyviä neuvoja esimerkiksi kantovälineen valinnassa ja tarpeellisissa vauvahankinnoissa muutenkin!
Olen ollut vakkarilukija parin vuoden ajan. Omat lapset lähes samanikäiset ja ihana lukea ajatuksiasi, jotka monesti lähellä omia, vaikka arkemme erilaista onkin, koska asumme pienessä kaupungissa. Tämän vuoden postauksista parhaiten jääneet mieleen telttaretkenne. 🙂 Pauliina V.
Pidän kiinni lujempaa oli mahtavasti kirjoitettu. 🙂 T: Erja
Pidän kiinni lujempaa. 🙂 -maseh
Pidän kiinni lujempaa. 🙂 -maseh
Onnea neljävuotiaalle!! 🙂
Parhaiten ovat jääneet mieleen sinun esikoisen vauva-ajan postaukset. Minulla samanikäinen tytär. 😉
Sanna S.
Hurahtaminen tekee vauvavuodesta onnellisemman. Se oli mulle huipputärkeä vauvavuotena ja jotenkin antoi luvan kaikelle hehkutukselle ja omalle vauvakuplalle. Monta muuta tärkeää on myös, kiitos! T: Hejdii_
Kaksi vauvaperhettä ja yö metsässä. Jospa ensi kesänä pääsisi telttaileen..
– Reez
Mahdotonta sanoa yhtä postausta, koetin selailla arkistoa mutta kaikki postaukset kolahtivat – edelleen. Äitiys-tägin alta löytyvät postaukset, joissa käsitellään äitiyden ilmiöitä, ovat ehkä eniten minun makuuni. Olen lukenut blogiasi Minimen vauva-ajoista lähtien, eikä koskaan ole ollut sellaista postausta jota en olisi mielenkiinnolla lukenut. Omat lapset suunnilleen samanikäisiä kuin teillä eli yleensä ajankohtaisia asioitakin. Mahtava blogi, suosittelin juuri raskaana olevalle siskollenikin <3 :)
saaristonlapsi@luukku.com
Äitien suvaitsevaisuus toisiaan kohtaan -postaus on jäänyt vahvasti mieleen, mutta olikohan viime vuodelta kun en enää löytänyt. Myös kasvatusaiheiset ja minihen merkkipaalupostaukset olen lukenut silmä kovana. Blogista saa hurjasti voimaa, kiitos!
Onnea Lähiömutsi 4vee! 🙂 Minulle On jäänyt vahvasti mieleen se postaus jossa kerroit että pikkuveli oli yöllä herännyt kovasti itkemään ja yhtäkkiä isosisko oli alkanut lohduttamaan häntä laulamalla laulua. En muista tarkalleen postauksen nimeä ja milloin se oli,mutta sen lukeminen sai minut ihan vollottamaan.. siitä tuli kovin ihana mielikuva silloin 🙂 Sinulla on niin suloiset lapset <3
-Iina
laskettuaika@hotmail.com
Arkikuvapostaukset on ollut kiva luettavaa, toivottavasti jatkuvat myös ensi vuonna 🙂
-miida
Paljon onnea! Mieleen on jäänyt minimen kiinteiden aloitus, koska se oli eka lukemani postaus. Vakkaristi aloin lukea Lähiömutsia vuonna 2013, vaikka en vielä edes odottanut esikoistamme. Kiitos näistä vuosista! 🙂
Sähköposti on leevilotta at luukku.com
Kuulen sua, ymmärrän sua. Neuvot otettu käyttöön ja todettu hyödyllisiksi! Kiitos! 🙂 – Martsu
Onnea 4v! Postaus ”Kun äitiys ei ole ihanaa” herätti tunteita (kyyneleitä). Pitkään tullut luettua blogiasi ja kuuluu lemppareihin. 🙂 Aion lukea myös jatkossa!
-piiatee
Onnea mahtavasta blogista! Tätä pitikin miettiä, sillä monet postaukset ovat jääneet mieleen. Ihan konkreettisiin toimiin johti postauksesi raskausajan shiatsuhoidosta, johon itsekin kenties postauksen inspiroimana menin. Loppuraskauden ja synnytys sujuikin aivan upeasti, viimeinen shiatsu oli juuri 3 päivää ennen synnytystä. Koen, että tuosta oli apua nopeasti sujuneeseen synnytykseen.
Satu
Arkikuvapostaukset ovat ihan huippuja! 🙂 Erityisesti on jäänyt mieleen myös Mistä valokuvauksessa on kyse -postaus.
Pikkusitruuna
Onnea Lähiömutsi- blogille! Paljon asiaa ja aiheesta. Mieleeni on jäänyt kohtukuolemaa käsittelevä postaus (kirjaesittely).
Elämä kun ei ole aina ruusuilla tanssimista ja pelkkää päivänpaistetta.
R V, Tre.
Löysin v. 2013, en muista mistä. Kyllä se väsymyspostaus oli ehdottomasti pysäyttävin.
Raskausviikkosarjaa seurasin tiivisti. Myös reseptipostaukset on kivoja! Lisää kuulisin mielelläni työn ja äitiyden yhdistämisestä. t. Sohvi
Pidän kiinni lujempaa kosketti paljon, mutta mun suosikkiteksti on ollut tämä: http://www.mutsiavautuu.com/2015/01/kylla-se-helpottaa.html
Sen avulla päätin että kyllä minäkin haluan toisen lapsen. Laskettu aika on huhtikuussa, ja esikoinen on liikuttavan innoissaan tulevasta isoveljeydestään. <3
Onnea nelivuotiaalle!!
-sinde
Laatublogi sinulla, ajatuksia herättelevää materiaalia tulee aina vaan, arvostan! Mieleen jäi keikkumaan wau-efektin kera vauvaperheet telttaretkellä -postaus. Siinä oli sellasta aitoa ja rehellistä meininkiä, jota saisi olla elämässä enemmänkin. ��
-JohannaL
Onnea nelivuotiaalle! Monien muiden tavoin pidän blogiasi laadukkaana ja monipuolisena. Arvostan sitä, ettet provosoi.
Kivoimpina mieleeni jäivät telttaretkipostaukset ja arkikuvat -jälkimmäisistä kuva, jossa ulkoilun jälkeen putsaat haalaripukuisia lapsia taloyhtiön kellaritiloissa sekä kuva, jossa olette matkalla saunaan.
Telttailija
Arkikuvapostaukset kokonaisuudessaan ovat olleet mainioita, yhtä on mahdotonta valita.
Hurjasti onnea synttärisankarille! 🙂
Hmmm, puolen vuoden verran on tullut blogia lueskeltua melko tiiviisti. Ja uuden tekstin tultua odottaakin jo innolla seuraavaa. Tykkään kirjoitustyylistäsi: hyvin kirjoitettua blogia, jossa aiheet on ihmisläheisiä ja välillä vaikeitakin, on ilo lukea!
Monet tekstit on niin hyviä, että en tiedä osaanko jotain tiettyä nostaa ykköseksi… Mutta yhtäkkiä sanottuna mieleen nousi se teksti jossa menette lasten kanssa pää kolmantena jalkana paikasta toiseen (kaiken maailman nikkarointipajaa ym.), ja eväät sinkoilee ja varavaatetta tarvitaan ym. Välillä tuntuu niin sinkoilulta elo 😀
-HansuHe-
Onnea!
Tämä on helppo. Nimittäin Dubain matkakertomus nosti sellaisen kuumeen, että reissuun ollaan lähdössä ensi viikolla! 🙂
– Riitta
Vauvan eroahdistuksesta kertova postaus heinäkuun lopussa! Olen lukenut blogiasi noin 1,5 vuotta, ihanaa saada vertaistukea myös näin blogin välityksellä 😀
Oman vauvani eroahdistus oli huipussaan noihin aikoihin ja muistan että kirjoitus helpotti oloani, joku muu luopuu myös hetkistään ja on nyt ja tässä tämän hetken kanssa.
Kuvaamasi ilmeet tekivät myös vaikutuksen ja niihin oli kiteytetty nuo tuntemukset!
Onnea tähän astisesta blogitaipaleesta ja kiitos tulevasta : D
Maria
Onnea! Mulle nousi mieleen tuore postaus Kuulen sua, ymmärrän sua. Se jotenkin osui. Niin kuin kyllä useimmat teksteistäsi 🙂
-Immoska
Vauvan menettämä vauvavuosi – olen pohtinut viime aikoina paljon sisarusten erilaisia asemia kohta kolmen lapsen äitinä. Sun blogi on muuten yksi harvoista kauan jatkuneista blogeista, jota jaksan yhä lukea. Kaupallisuuden ja asian välillä tasapainoilu on tehnyt monesta blogista mainosalustan, mutta Lähiömutsissa kaupalliset yhteistyöt eivät useinkaan ole ärsyttäneet ja välillä niistä on ihan oikeasti ollut lukijalle iloakin. (Totta kai ymmärrän, että kaupalliset yhteistyöt mahdollistavat ammattimaisen bloggamisen, ja hyvä niin, mutta niin varmaan bloggaritkin ymmärtävät, etten halua lukea mainoksia blogin nimissä.) Lisäksi sisältöä on riittänyt, ja mustakin blogi ja sun ajatukset äitiydestä ovat kehittyneet kivaan suuntaan ja tuoneet oivalluksia itsellenikin.
Onnea Lähiömutsi!!! <3 Arkikuvapostaukset on olleet tämän vuoden kivoimpia postauksia.
Onnea 4v. Lähiömutsi! Niin monia juttuja on jäänyt mieleen, mutta erityisesti se, kun vietit päivän kirjan kanssa. Haaveilen myös tuollaisesta päivästä; hyvää ruokaa, juomaa, haahuilua, hyvän lukupaikan etsintää ja sitten kirja. Ja tietty se aika, saa keskeytyksettä uppoutua kirjan maailmaan. Oih ja voih miten ihana ajatus!
Yrittäjyyden positiiviset puolet – se postaus jäi hyvin mieleen 🙂 Onnea 🙂
Raskausaikana talvella 2014-2014 luin koko blogin yhdeltä istumalta. Blogisi oli hirveän tärkeä vertaistuki siinä kohtaa pienen ihmisen elämässä. Siksi on kauhean vaikeaa valita yhtä juttua. Jostain syystä ensimmäisenä mieleen tulee lasten kenkiä koskeva juttu ja aika vasta tullut lasten ulkovaatteita käsitellyt postaus. Koska ajankohtaisuus. (Joka aamu: onko siellä kylmä? Mitä tälle päälle? Onko se liikaa/liian vähän/sopivasti aamulla/liikaa iltapäivällä?)
Kasvisruokaa ammattilaiskokkien kera on ollut tosi kiva postaus 🙂 , samoin arkikuvapostaukset.
Mukaan kivaan arvontaan 🙂
nelliina(@)yahoo.com
Eksyin ensimmäisen kerran blogiisi raskausviikkopostausten myötä ja koukkuun jäin. Esikoisemme on syntynyt lokakuussa 2014, joten ensimmäistä lasta ja sen tuomia muutoksia kipuilevalle on blogisi ollut mahtava vertaistuki 🙂 Jotenkin onnistut aina kirjoittamaan juuri siitä, mikä sillä hetkellä on läsnä omassakin elämässä. Tiestysti on myös kiva lisä, että olemme saman kylän likkoja ja kulutettu ylä asteen penkkejä rinnakkaisluokilla samaan aikaan 🙂
Koo
Odotan ensimmäistä lastamme ja oikein kopioin tuonne ”Vauva!” kansioon juttusi Kuulen sua, ymmärrän sua. Jospa muistan lukea sen sitten muutaman vuoden päästä 🙂
Raskausviikkopostauksia koluan sitten muuten ahkerasti!
Isikesä, tietty. Se nyt vaan on niin arvokasta aikaa, että isienkin pitäisi saada nauttia pienistä lapsistaan.
Kiitos ihanasta blogista!
Arkikuvapostaukset ovat jokaikinen lemppareitani, niiden kirjoitukset on yhtaikaa ihanan kepeitä ja syvällisiä
Tälleen lastentarhanopettajana (ja kohta päiväkotiuran aloittavan 1,5-vuotiaan tytön äitinä) minua kiinnosti kenties eniten postaus ”subjektiivisen päivähoito-oikeuden parista moi” ja varsinkin postauksessa käyty keskustelu. 🙂
Minä pidin erityisesti telttailu-jutusta elokuussa, eli ”kaksi vauvaperhettä ja yö metsässä”. Heti iski eräkaipuu! Ja kiitos elämänmakuisesta Blogista!
Minulle on jäänyt mieleen pari kuukautta sitten kirjoittamasi teksti sijaisvanhemmuudesta. Aihe kiinnostaa itseä, ja siksi varmaan onkin jäänyt pyörimään mielen päälle 🙂
Hups luin liian nopee, tää olikin kuluneesta blogivuodesta. Siis Arkikuva 47/52, ihana kuvaus hetkestä. T: Hejdii_
Onnea nelivuotiaalle! Parhaiten mieleeni on jäänyt positiivinen postauksesi yrittäjyydestä, sain siitä uskoa ja hyvää fiilistä omaankin freelanceruraani:-)
Kiitos Lähiömutsille jokaisesta postauksesta neljän vuoden ajalta 🙂
On aina ilo lukea kirjoituksiasi..jos kuitenkin jotain nostettava muiden ylitse niin arkikuvat.
– Taru
Onneaonnea! Kiitos mahtavasta blogista! Melkein alusta asti olen täällä vieraillut ja edelleen viihdyn. Juttujesi sisältö ja taso on mitä mainioin, on ihana lukea tekstejä ammattilaisen ”kynästä”. Itse en moiseen kielen taituruuteen kykene mutta onneksi se toisilta luonnistuu. Tämän vuoden jutuistasi mieleen on jäänyt ykkösenä äitien solidaarisuutta toisiaan kohtaan kertova teksti. Se jotenkin vain osui ja upposi. Myös tarina omasta taipaleestasi yrittäjänä oli upeaa luettavaa, aloin vain haaveilla että oma alanikin mahdollistaisi tuollaisen toteutumisen 🙂
AnniV
Niin väsy, että hulluksi tulee
Say no more….
Lasu
Onneksi olkohon! Parhaiten on jäänyt mieleen Nuuksio-retkipostaukset, joista on tarttunut minuunkin into lähteä yöretkelle koko perheen voimin!
Onnea! Ihan yksittäistä postausta en pysty nineämään, mutta mimimen ja minihen kuukausiseurannat on olleet kivoja kun meillä on lähes samanikäiset lapset.
Ruuhkavuosipostaus nyt ainakin on ehdottomasti jäänyt mieleen, niitä samoja ajatuksia itsekin lähikuukausina läpikäyneenä.
– EU
Fetaklöntti-päivitys on jäänyt mieleen lämminhenkisenä ja todella sydämestä kirjoitettuna postaukseni. Ensimmäistä lasta odottavana puolison kanssa jaettu yhteinen aika pohdituttaa ja tämä antoi toivoa rakkauden lämmittävän kiireenkin keskellä. Hämmästyttävää on myös ollut että mikä tahansa asia on askarruttanut raskaudessa tai lapsen kasvattamisessa mieltäni, olen kysynyt sitä Googlelta joka puolestaan on ohjannut minut blogiisi
, kiitos siis hyvin kattavasta arkistosta! Pia-Marja
Kiitos itsellesi! Harvakseltaan kommentoin, mutta tämä on silti yksi eniten lukemistani blogeista. Mieleenpainuvin postaus on ollut se vauvavuoden hurahtamisesta kertova. Ja oman, keskimääräistä levottomamman vauvani kanssa luin tarkkaan myös sun postaukset suuritarpeisesta Minimestä.
Onnea ja kiitos mahtavan ihanasta blogista! Löysin tämän hetimiten sen aloitettuasi, odottessani esikoistani. Oli kiva lukea mimimen kehitysvaiheita ja odotella niitä omallekin kohdalle. Nyt meitäkin on neljä ja kirjoituksesi väsymyksestä, hermojen menettämisestä (aina välillä) ja tietenkin suunnattomasta rakkaudesta pieniä kohtaan on osunut ja uponnut! Myös vaatevertailut ovat olleet aina ajankohtaisia ja olen saanut niistä hyviä vinkkejä. Tämä blogi on oikeastaan ainut jota seuraan aktiivisesti ja aion myös jatkaa ☺
Hanna & co
Onnea neljän vuoden taipaleesta! Itse olen ollut nyt vakkarilukijana aika tarkalleen kaksi vuotta, ja blogi on ollut vertaistukena, kiitos! Mieleen on jäänyt väsymys-postaus keväältä, jotenkin se osui ja upposi tähän unikoulussa rämpivään kanssamutsiin silloin.
Lisäksi fetaklöntti pääsi kokeiluun ja vakiinnutti paikkansa saunaillan iltapalana 🙂
– Elisaini
Onnittelut! Ja kiitos huippublogista!!! On ilo seurata elämänmakuista, rehellistä ja hauskaa blogia. Olen kehittänyt ruuhkavuosirentoutusmenetelmiä ja muutaman parhaimman blogin lukeminen iltaisin lapsen mentyä nukkumaan on vaan niin mukavaa:)
Onnittelut! Olen seurannut blogiasi noin kolme vuotta ja sen verran hyvä blogi onkin, että joka päivä tuleekin tarkastettua uuden postauksen varalta. Eniten jäänyt mieleen väsymys postaus. Osu ja uppos 🙂
-hanski-
…niin ja siis se mieleenpainuvin postaus viime ajoilta on ehdottomasti ruuhkavuosikriisi.
Blogisi on ainut mitä seuraan – olen seurannut jo n 3 vuotta, oman esikoisen raskaudesta lähtien. Nyt on sylissä toinen 2vrkn ikäinen kuopus. Viime aikojen kiinnostavin postaus on ollut postaus jossa puhuttiin aktiivisesta kuuntelemisesta ja läpsen tunteiden sanoittamisesta. Se on keino johon itsekin pyrin ja se toimii ja tuntuu myös oikealta. 🙂 (http://www.mutsiavautuu.com/2015/11/kuulen-sua-ymmarran-sua.html)
Serene
Kuulen sua, ymmärrän sua -postaus. Loistavia tekstejä muutenkin, olen muistaakseni lukenut blogiasi aika alusta saakka, jo ennen oman lapsen syntymää…
-Riinanen
Arkikuvapostaukset ovat olleet koukuttavan ihania kuvauksia arjestanne.
Kööpenhaminen reissu tuli tälle reissunaiselle ekana mieleen 🙂
”Esikoseni, minulla on ikävä meitä” vähän yli vuoden takaa tulee ensimmäisenä mieleen. Meillä on varmaankin kuukauden vanhempi toinen lapsi ja olin juuri itse miettinyt samoja kuin tuossa tekstissä. Mahtavaa vertaistukea! Kiitos kovasti huippu blogista 🙂
Olen löytänyt blogisi vasta tänä vuonna ja jäänyt koukkuun. Kirjoitat ihanan rehellisesti, et pelkää paljastaa tummempiakaan sävyjä elämästäsi. Parhaiten tällä hetkellä on mielessä postauksesi aakkoskuvakirjasta. Ihastuin ideaan ja tein kirjaimista kiinnostuneelle esikoiselle samanlaisen joululahjaksi. Nyt en malta odottaa reaktiota, kun paketti avataan. Tiia
Ihan tosi moni postaus. Väsymys, hurahdus, kestovaippailu, kuopuksen kehityspostaukset koska meidän kuopus o melkei saman ikäinen.
mimosa.mammikoura@gmail.com
Keräilin koko kesän uskallusta lähteä lasten kanssa metsäretkelle. Kun sinä lähdit, minäkin uskalsin. Myös sun visiitti Kivatin tehtaalla jäi mieleen!
Kiitos vertaistuesta.
Tigresschica@gmail.vom
Löysin blogisi raskausaikana ja siitä on tullut osa mun äitielämää hurahduksineen 🙂 ehkä parhaiten mieleen on jäänyt postaus siitä, mitä synnytykseen kannattaa ottaa mukaan ja se, miten hurahtaminen helpottaa vauvaarkea! Kiitos blogista, se on ihana.
skykkane@gmail.com
Mainioita postauksia on ollut useita; väsymys, vanhempainvapaan jakautuminen, arkikuvapostaukset…listaa voisi jatkaa vaikka kuinka! 🙂
-Alli-
Kaikki kuopuksesi kehitys postaukset. Itsellä saman ikäinen poika niin hauska on ollut seurata :)! Toki siitä postauksesta on jo yli vuosi kun kerroit kuopuksesi syntymästä,mutta se oli myös ihana. Tekstistä paistoi läpi onnellisuus ja semmoinen hyväolo <3
Sole-
Onnea Lähiömutsi! Meidän perheeseen syntyi tänä vuonna myös toinen lapsi ja olenkin saanut valtavasti vertaistukea blogistasi, kiitos siitä! Olen palaillut lukemaan uudestaan vanhempia tekstejä, kun aiheet ovat tulleet meillä ajankohtaisiksi. Oon kokenut samoja riittämättömyyden tunteita ja tunnemyrskyjä tässä omassa äitiydessäni kuin sinäkin omassasi, erityisesti nyt kahden kanssa. Tämän vuoden postauksista vahvimmin ovat jääneet mieleen, ja jotka olen lukenut useamman kerran, ovat Kyllä se helpottaa ja Vauvan eroahdistus.
Onnea Lähiömutsi! Blogissa on todella monia hyviä postauksia, ja joskus lapsiperhearjen keskellä saatan muistella joitakin niistä, mutta jos yhden mainitsee, niin mulle on jostain syystä jäänyt mieleen minimen synnytyskertomus 🙂
Hieno blogi! Olen lukenut viimeisen vuoden aikana varmaan kaikki uudet ja vanhat postaukset. Olen oppinut ja saanut tietoa paljon, mutta ennen kaikkea olen kasvanut blogisi tahdissa 1-vuotiaan lapsen äidiksi. Vahvasti liikuttanut ”Kun lastensängystä kuului lohtulaulu” on jäänyt itselle erityisesti mieleen. – Salla –
Onnea 🙂
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden parista moi! -postaus on ehdottomasti mieleenpainuvin, koska asia on itselle tärkeä äitinä ja tulevana lastentarhanopettajana.
Miia ja T&J
Arkikuvat ovat olleet ihania, niin tuttuja varmasti kaikille, mutta aiheina eivät sellaisia että niistä olisi muuten tullut kirjoitettua(?). Lasten kenkien valinta postausta olen kyllä käynyt lukemassa useampaan kertaan. 😀
Onnea nelivuotiaalle!
Ruokaohjeesi on ollut hyviä ja olen muutamaan kertaan tehnyt kesäkurpitsavuokaa, johon tuli myös fetaa ja mozzarellaa. Sanon siis, että se postaus tuli ensimmäisenä mieleen. Onnea nelivuotiaalle!
-Tiipu
Kaikken eniten miun mieleen jäänyt postaus Kun lastensängystä kuului lohtulaulu, liikutuin kovasti:)
Miijukka
Kiitos hyvästä, elämänmakuisesta blogista! Aloin lukea omana raskausaikana, olit raskausviikoissa pari kk edellä 🙂 Tältä vuodelta on parhaiten jäänyt mieleen tuo Kuulen sua, ymmärrän sua. Teksti sisälsi asioita, jotka ovat hiipineet mieleen tässä lapsen lähestyessä yhden vuoden ikää, hyvä on äidinkin alkaa harjoitella harmitustilanteita varten. Käytännön hyötyä on ollut myös pyykkäysnikseistä, aurinkokuivatus todella vei tahrat vauvanvaatteista!
–
MM
Mieleeni ovat jääneet synnytyspostaus sekä nämä ihastuttavat arkikuva -postaukset! Onnea Lähiömutsille ja toivottavasti saamme lukea jatkossakin upeaa blogiasi. <3
Ja tänä vuonna siis jäänyt mieleen jostainsyystä hyvät pyykkivinkit! Ehkä siksi, että siihen postaukseen on tullut monta kertaa palattua. Heh :—D
Mieleen on jäänyt erityisesti lapsiperheen telttailujutut.
Olen vasta uusi blogisi lukijakunnassa. Päädyin mukaan tämän vuoden aikana, mutta tekstisi innostivat lukemaan myös vanhempia postauksia. Tältä vuodelta puhuttelevia juttuja löytyy monta. Samaistuttavia ovat olleet arkikuvapostaukset, liikuttava lohtulaulu -postaus ja puhutteleva mm. isikesä aiheena.
Jonnukka
Olen lukenut blogiasi säännöllisesti tämän vuoden alusta kun aloin odottamaan esikoistani. Taisin löytää blogiasi kun googlailin millaisia vaatteita syyskuussa syntyvälle vauvalle kannattaisi hankkia. Tykkäsin lukea minihen kuukausikuulumisia sekä retkipostauksia 🙂
Miralve
Synnytyskertomus ja arkikuvapostaukset ovat jääneet mieleen. Kiitos ihanasta blogista. Vaikka kaupallisuus välillä häiritsee, perhe-elämästä kertovat postaukset ja sydämestä tulevat kannanoto kompensoivat niin paljon, että seuraan blogiasi jatkossakin :). -Nemmuli
Tehojumppavatkuli on mainio.
Sulla on hyvä tyyli tässä blogihommassa!
Niitä on niin monta, eli kiitos blogistasi, se on ollut hurjan hyvää vertaisterapiaa! Mutta tässä muutama: vaikea lapsi, kun äitiys ei ole mukavaa, vauvanruoasta ja valmiista vauvanruoista, supermutsiudesta, ulkona käymisestä lapsensaannin jälkeen. Äh, niitä kun niin monta niin en muista tarkkoja otsikoita! Jatka pliis samaan tahtiin!
Juana Emilia
Hei vaan ja onnea nelivuotiaalle. Meillä on lähestulkoon saman ikäiset lapset ja teksti ”esikoiseni, minulla on ikävä meitä” oli liikuttava. Olen myös kateudella lukenut teidän retkistä metsään, täällä ei saa puolisoa lähtemään juuri mihinkään. Tsemppiä jatkoon ja hyvää joulun aikaa! 🙂 T: Unelias siili
Onnea nelivuotiaalle blogille & Lähiömutsille! Lempparipostauksia on useita. Esim. kenkäpostaus (jossa jalkaterapeutti mukana kenkäostoksilla), ruokapostauksista esim. britakakku 🙂 ja ”esikoiseni, minulla on ikävä meitä”. Ja kaikki telttaretki- ja Dubain reissupostaukset!
Hyvää joulun aikaa t. Tepa-tonttu
Ryhdyin seuraamaan Lähiömutsia 2,5 vuotta sitten, kun isäsi mainosti blogiasi ollessani vanhempiesi mansikkapelloilla kyykkimässä esikoinen manducassa nukkuen. Nyt meilläkin on toinen lapsi samalla ikäerolla kuin teillä. Monet postaukset ovat jääneet mieleen, mutta erityisesti ”pidän kiinni lujempaa” sai kyyneleet kihoamaan silmiin. Itsekin olen Helsinkiin lähiöitynyt pohjalainen, joten teksteissä ilahduttaa rivien välistä pilkistävä pohjalainen asenne ja huumori.
Minulle on jäänyt mieleen juttusi suihkutisseistä, kun täällä on lähes samanikäisten lasten kanssa tapeltu saman asian kanssa 🙂
Usein liikutun, nyökkäilen mielessäni, olen kiitollinen vertaistuesta – esimerkiksi ”Kuulen sua, ymmärrän sua” -teksti marraskuulta. Arkikuvat teksteineen aina mielenkiintoisia! T. Salla
Arkikuva-postaukset on olleet ihania (on varmaan teille mahtavaa katsoa niitä vuosikymmenten päästä, hienoa ajankuvaa). Kenkä-juttu oli hyvä, mutta en enää muista oliko se tänä vuonna…? Sen muistan, että mietit vanhempainvapaan jakamista ja ajattelin, että ehdottomasti kannattaa ja miksi ette tekisi niin, mutta en uskaltanut kommentoida. Hienoa, että toteutitte sen!
Pidän blogistasi valtavasti, ihana kolmekymppisen äidin blogi! Arkikuvat olleet mieluisia tänä vuonna, toivottavasti jatkuvat. Mieleen jäi myös väsymyspostaus, omat tunteet vuosi sitten nousivat pintaan. T. Jenni
Mieleen on jäänyt juttu ”Synnynnäinen rakkaus vaaleanpunaiseen”.
T. Hippula
”Kyllä se helpottaa”. Meidän minit ovat nyt 2v 11 kk ja 4kk. Luin ennen ja jälkeen vauvan syntymän tuon tekstin monesti. Se lohdutti, antoi toivoa, ja nyt voin jo allekirjoittaa sen itsekin. Kyllä se helpottaa, ainakin vähän. Pikku hiljaa mennään eteenpäin. Päivät ovat kaoottisia enkä kuule omia ajatuksiani, nytkin pitäisi jo nukkua, koska vauva herää joka aamu 5:40.. Mut mut, ihana teltta, ihana vertaistuki, kiitos!
Kaikkien aikojen suosikki se lastenkenkäjuttu, jonka käyn aina lukemassa ennen shoppailua. Tänä vuonna riipaisi lapsen kuuleminen. Kiitos hienoista jutuista!
T. Äiti, joka poltti tänään pastat pohjaan
Mulle jäi mieleen sun postaus isikesästä ja siitä, miten uskalsitte hypätä kesäksi pienemmille tuloille antaaksenne perheellenne jotain ainutlaatuista. Se laittoi miettimään myös omia prioriteettejä ja kuinka helposti vaan pitää sitä rahaa kaikkein tärkeimpänä juttuna, vaikka vähemmälläkin tulis kyllä hetken aikaa toimeen. Sun blogi on kyllä yksi mun suosikeistani, keep up the good work!
DIY postaukset on mun suosikkeja. Pidän myös erilaisista tapahtumista, joista olet blogeissa kertonut. T: Ninnu
DIY postaukset on mun suosikkeja. Pidän myös erilaisista tapahtumista, joista olet blogeissa kertonut. T: Ninnu
Ruuhkavuosikriisi, koska painin samojen asioiden parissa just nyt. Toinen oli se postaus, jossa kerroit hiihtäneesi kouluun. Jotenkin täällä kivikylässä unohtuu, etten ole ainut pk-seutulainen, jonka lapsuus oli jotain ihan muuta kuin oman lapsen tulee olemaan.
T.Potkukelkkailija
Kaikki DIYt ja myös kuopuksesi kuukausipostaukset, joista on ollut kiva seurailla hiukan nuoramman esikoiseni kehitystä. On ollut ihmeellinen vuosi, viikon päästä yksivuotissynttärit jo! Kiitos blogistasi, sen tsekkaaminen on mulle jokailtainen nukkumaanmenorutiini. 🙂
T. sannyli
Kaikki postauksesi on hyviä, ei voi muuta sanoa! Yksi joka kuitenkin on jäänyt mieleen ihanana on ”Kun lastensängystä kuului lohtulaulu” 🙂 T. Anna Ypyä
Kiitos itsellesi aivan mainiosta blogista! Tänä vuonna itseäni ovat eniten sykähdyttäneet tuoreehko Kuulen sua, ymmärrän sua -postaus, jonka innoittamana hoksasin kiinnittää huomiota lapseni tunteiden sanoittamiseen. Myös britakakkureseptisi (jos se oli tänä vuonna?) antoi inspiraation kokeilla kesällä tehdä kyseistä herkkua ensimmäistä kertaa, ja siitä onkin tullut koko suvun ehdoton lemppari :)! Ja vielä ekstrana kaikki isikesään liittyvät jutut, uskon että teidän valintanne näkyväksi tekeminen saattoi herättää monessa perheessä keskustelua. Niin monia, niin vaikea valita :D. Onnea vielä ja rauhallista joulunaikaa koko lähiöperheelle <3. T: Bertta.
Aloin seuraamaan blogiasi oman raskauden myötä. Kuten niin monet täälllä 🙂 luin rv-postauksia, mitä ottaa mukaan sairaalaan, vinkkejä imetysvaatteisiin ja synnytyspostaukset useaan kertaan läpi. Sinun ansiosta vein vauvan osteopaatillekin 🙂 En pysty noiden lisäksi yhtä postausta varsinaisesti nostamaan esille, mutta eräs kommentti on jäänyt mieleen… Postauksesta missä kerroit kissanne kuolleen, ja joku kommentoi asiaa erittäin ikävään sävyyn. Osoitti kyllä suurta tunteettomuutta kyseiseltä ihmiseltä 🙁 Onneksi pääfiilis blogistasi on positiivinen ja informatiivinen. Paljon onnea! -HS
Onko siitä jo tosiaan neljä vuotta, kun aloin seuraamaan blogiasi? Ihan alusta asti olen ollut mukana, esikoinen tulee tammikuussa 4v.
Olen pitänyt arkikuva-sarjasta tosi paljon. Valmiiksi jo harmittaa, kun se loppuu vuoden vaihteessa.
Arkikuvapostaukset on mun lemppareita aina =). Mukaan mahtavaan arvontaan!
-Siinatar-
Arkikuvapostaukset on mun lemppareita aina =). Mukaan mahtavaan arvontaan!
-Siinatar-
Blogiin olen ajautunut kirjoituksen:”DIY: Säilytyspussi likaisille kestovaipoille” kautta. Sen jälkeen törmäsin muuta reittiä kirjoitukseen, joka kertoi vauva vuoteen hurahtamisen sallimisesta. En millään löytänyt kirjoitusta arkistosta, osaksi internetin tämän hetkisen tökkimisen vuoksi… Nämä jääneet mieleen, itselle tärkeinä aiheina. Mutta vielä on paljon luettavaa jäljellä! Matleena
Blogia olen alkanut seuraamaan odottaessani esikoistani vuonna 2013.
Lempipostaukseni tulee kesäisin kun kerrot kasvatusprojekteistanne. Olen edelleen hämmentynyt siitä, että parvekkeellanne kasvaa raparperi!
Tänä kesänä sain mieheni nikkaroimaan kasvatuslaatikot ja pääsin itsekin kokeilemaan pienviljelin uraa 🙂
Elina
Onnea blogille! Parhaiten on jäänyt mieleen pyykkäyspostaus. Sen jälkeen aloin lajitella pyykkejä muutenkin kuin pesulämpötilan mukaan.
-Mandi
Alusta asti olen matkaasi seurannut, onnea blogillesi! Arkikuvapostaukset ovat kivoja kurkkauksia arkeesi, toivottavasti ensi vuonna on mukana jotain samankaltaista 🙂 yhtä ainoaa postausta on vaikea nostaa esille.
-Laura
Jalkojen kuorinta postaus on mielessä. Pitäis itsekin kokeilla! siilitytsi(at)gmail.com
Onnea valtavasti!! Paras juttusi: Oikean kengän valitseminen lapselle juttu on ollut todella hyödyksi. Ja moooonta moonta muuta 🙂 t. Pumpuska
Jalkojen kuorinta postituksen jälkeen oli pakko hakea itellekkin sukat! Ja monta iltaa sai istua ja nautiskella nahan irrottamisestai 😀
Emmi AS
Tosi vaikea sanoa yhtä ainoaa juttua, niin monta on jäänyt mieleen. Jos on pakko sanoa yksittäinen, niin olkoon se Minihen syntymästä kertova postaus 🙂 Seurasin raskauskuulumisiasi tiiviisti, sillä oma esikoiseni syntyi melkein samaan aikaan kuin teidän kuopus.
– Akoo
Mä oon tykännyt kaikista retkipostauksista (metsäretket, telttailut). Niistä tulee kiva fiilis ja inspiroituu itsekin 🙂
– Lanttu
En kuollaksenikaan muista mikä postauksen otsikko oli mutta se koski Minimen jälkeen äitiysrupsahdusta ja taisi olla eka, johon sulle kommentoin, yritin muistaakseni houkutella mukaan jumppaan! 😀 Ja sen jälkeen on päästykin jumppaan!
Synttärionnea blogille!
Tärkeitä postauksia on ollut kymmeniä, joten yhtä on mahdoton valita. Minulla on sinun lapsia vähän nuoremmat lapset 3 v ja 4 kk, joten monet postaukset ovat toimineet oivallisena vertaistukena!! Kiitos siitä!!
-Laura L.
Mulle on jäänyt mieleen teidän retkiseikkailu Nuuksiossa telttaillen.
Mulle on jäänyt kaikkein parhaiten mieleen keväältä 2012 postaus ”Kun äitiys ei ole ihanaa”. Luin sen aikoinaan kymmeniä kertoja ja sain siitä valtavasti vertaistukea syksyllä 2012 tuskaillessani vaativan esikoisvauvani kanssa. Jännä sattuma(ko), että meidän kuopus syntyi pari viikkoa aiemmin kuin teidän, ja hän on myöskin ollut hyvin leppoisa tapaus vaativan esikoisen jälkeen. 🙂
– Sofia Katariina
Onnea nelivuotias lähiömutsi! 🙂
Olen seurannut elämäänne reilun vuoden verran ja viihtynyt, kiitos siitä 🙂
Lemppareita on arkikuvat, ensi vuonna pyrin samaan! 🙂
Molemmat raskausviikko-postaussetit on ollut sellaisia mitä olen lueskellut, vaikka mulla ei ole edes lapsia. Että sen verran kiinnostavasti voi kirjottaa itselleen ihan vieraasta aiheesta 😀
Dubai-postaukset, unien parantamisohjeet ja kaikki retkeily on ollut mun suosikkeja 🙂 Ehkäpä samaistumisen kannalta kiinnostavia. Toivottavasti jatkat blpgia pitkään, sitä on kiva ja mielenkiintoista lukea! -Sane (saanatuulia@hotmail.com)
Mieleen on jäänyt synnytyksesi, koska se oli juuri ennen omaa synnytystäni (josta tulikin sit aavistuksen pidempi 😀 ) sekä väsymyksestä kertova postaus joka keräsi paljon huomiota. Kovasti oon tykännyt myös arkikuvapostauksista 🙂 Inari (inari.keskikuru@gmail.com)
Kiitos sinulle! Ja onnea 4 vuoden johdosta! <3 Postaus johon palaan aina parin kuukauden välein ennen kenkäostoksille lähtemistä on se, kuinka valita lasten kengät. Muita mieleeni jääneitä ovat arkikuvapostaukset ja imetys jutut.
Ehdottomasti mieleenpainuvimpia juttuja ovat olleet teidän retkeilyt ja telttailut! Kuulostaa superhauskalta! Hyvänä kakkosena arkikuvapostaukset.
/hanna maarit
Synttärionnet! Monen muun kommentoijan tavoin päällimmäisinä mieleen ovat jääneet telttaretket ja myös ulkomaanmatkat. Tykkäämme mieheni kanssa retkeillä ja matkustaa, joten näistä postauksista saimme inspiraatiota ja uskallusta jatkaa näitä harrastuksia myös uuden pienen perheenjäsenemme kanssa!
Onnea Lähiömutsille! Blogin löysin odottaessani esikoista 2013. Paljon on samankaltaisia mietteitä ollut ja kasvu äidiksi tapahtunut tässä yhtä lailla matkan varrella. Nyt elämää hauskuuttamassa ja haastellistamassa siis esikoinen 2,9v. ja kuopus 11kk. Arkikuvapostaukset sekä kertomus toisen lapsen syntymästä ovat jääneet tänä vuonna parhaiten mieleen.
Kiitos näistä vuosista ja onnea tuleviin vuosiin! T: Viivi&2
Hei Hanne! Onnea ja kiitokset kuuluvat oikeasti sinulle! Oon seurannut sun blogia ihan alusta asti ja tykkään tosi paljon suunnasta jonka oot löytänyt viime vuoden aikana.
Mun lempipostaukset on arkikuvat, miten onnistuneesti oot onnistunut kuvaamaan sitä mitä elämä kahden pirnen lapsen kanssa on.
Kiitos vielä kerran ja toivottavasti jatkat tätä vielä kauan!
Terveisin, Jaana ja Jepsu
Kiitos ihanasta blogistasi ja Onnea 4-vuotiaalle! Löysin blogisi aikoinaan googlaamalla lastenkenkienvalitsemis-vinkkejä ja siitä lähtien olen seurannut kirjoituksiasi ja välillä kahlannut taas vanhojakin postauksia läpi. Eli mieleenpainuvimmat postaukset on mun mielestä arkikuvahaasteet ja Miten valita lapselle hyvät ja oikean kokoiset kengät?
T:kaimasi
Raskausviikko postaukset olivat hyviä, odotin samaan aikaan esikoistamme, joka syntyi 3vko myöhemmin kuin teidän pieni. Myös sairaalakassin sisältöä, imetysvaatteita ja synnytystä koskevat jutut olivat mielenkiintoisia ja ajankohtaisia silloin. Ostinkin neuvostasi barebar patukoita synnytykseen mukaan ja se kannatti. Synnytys kesti lähes 20h ja lisäenergialle oli tarvetta.
Blogisi on ensimmäisiä joita aloin seuraamaan ja olen totaali koukussa. Odotan aina innolla uutta mielenkiintoista juttua! Kiitos aidoista, tunteella kirjoitetuista teksteistä!
-Lianma-
Heipparallaa! Olen lukenut blogiasi alusta asti ja nauttinut aina, kun uusi postaus on tullut luettavaksi. Tammikuussa aloin lukea uudelleen vauvan tarvikkeisiin liittyviä juttuja sekä raskausviikko-osiota – olinhan itsekin raskaana! Pian oma vauvani on kolme kuukautta vanha ja sen myötä olen lukenut taas Minihen ja Minimen kehityksestä.
Mukavaa joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta! Toivottavasti jatkat blogin parissa vielä pitkää!
T. Nimim. Amaryllis
Onnea ja kiitos laadukkaasta blogista! Tulen tänne useimmiten asiapitoisten postauksien perässä, joista mieleenpainuvimmat olivat tänä vuonna Kivat-villavaatejutut. – PÖPÖ –
Moikka ja onnea! Mulle päälimmäisenä on jääneet teidän useat retket niin lähiluotoon kuin Nuuksioonkin. Olen erityisesti kiinnostunut Nuuksion retkistänne ja telttailusta. Jutut lasten vaatteista (etenkin kausi- ja talvi) ovat myös kiinnostavia ja hyödyllisiä. Kiitos näistä!
Vauvan kehitys -postaukset ovat kiinnittäneet eniten huomiotani, kun olen seurannut oman samanikäisen kasvua. Arkikuvasarja on myös lempparini.
Maaria
Minulle jäi mieleen Kun lapsen sukupuolella onkin väliä -postaus, koska se sanallisti harvoin kuultuja syitä haluta tietää sukupuoli etukäteen. Se herätti ensin ajatuksia ja myöhemmin toimi vertailukohtana ja tukena, kun mietin omaa valintaani kysyä sukupuolta ultrassa.
T. Piupali
Onnea Lähiömutsi!
Tänä vuonna on jäänyt erityisesti mieleen Vauvan eroahdistus-teksti ja Kuulen sua, ymmärrän sua -teksti.
MerviU
Olen lukenut blogiasi jo pitkään, jo kauan ennen edes äidiksi tulemisen ajatusta. Monet jutuista ovat liikuttaneet ja muuten vaan kiinnostaneet. Isikesä oli kuitenkin se joka parhaiten jäi mieleen. Juttu, jonka poikaystäväni kanssa luimme yhdessä ja mietimme että meille ehdottomasti samanlainen! Poikamme oli silloin muutaman kuukauden kesällä varmaan jo vauhti päällä. Teltassa voisimme kaikki kolmistaan leikkiä!
Terv.OonaS
Hei, onnea upealle blogille! On todella vaikea valita mieleenjäävintä postausta, sillä niitä on ollut niin paljon. Oma pikkuiseni on nyt vuoden ikäinen, ja on ollut hauska peilata hänen tekemisiään sinun poikasi kehitysvaiheisiin. No nostanpa nyt yhtenä esimerkkinä ”Tuliko vauvakupla?” -postauksen. terveisin Päivi K.
Ehdottomasti eniten minua on kiinnostaneet kuopuksen kuukausikoosteet vauvavuoden ajalta. Oma poikani on häntä vain 2,5 viikkoa nuorempi ja on ollut kiinnostavaa seurata ja vähän vertailla kuinka erilaista mutta myös samanlaista voi kehitys olla vauvavuoden aikana. 🙂 Kaikenkaikkiaan pidän blogistasi todella paljon ja olen saanut siitä paljon irti. Myös esimerkiksi kuuntelen sinua, ymmärrän sinua on jäänyt vahvasti mieleen.
Terv. LiisaR
Ehdottomiksi ykkösiksi on jääneet mieleen sun postaukset toisen lapsen tuloon liittyvistä tunteista. Tiedätkö oon lukenut ne kirjoitukset varmaan kymmenen kertaa!! Meille syntyi toinen lapsi lyhyellä ikäerolla ja en ole jotenkin uskaltanut ääneen kertoa tunteistani kenellekään. Niinpä luin sun kirjoituksia ja lohduttauduin, että kyllä joku muukin tuntee näin!
-Maija K