Lahiomutsi-Majakka-Bengtskär-Lighthouse-Hotelli-Yopyminen-Majakkasaari-Ulkosaaristo-Suomi-Finland-Hotel-8143
Lahiomutsi-Majakka-Bengtskär-Lighthouse-Hotelli-Yopyminen-Majakkasaari-Ulkosaaristo-Suomi-Finland-Hotel-8143

Minulta on muutamaan otteeseen pyydetty postausta, jossa kävisin läpi Lähiömutsin kaupallisia yhteistöitä ja tarkastelisin jälkikäteen, mitä ajatuksia yhteistyöt nyt herättävät ja kertoisin, ovatko palvelut, tuotteet sekä brändit pysyneet yhä osana arkeamme.

Ajatus on tuntunut vähän tylsältä, sillä ajattelisin jokaisen Lähiömutsin vakiseuraajan tietävän, että valkkaan yhteistyökumppanit tarkasti. Niiden pitää olla omien arvojeni ja myös Lähiömutsin arvojen mukaisia. Tarkoitan tällä sitä, että vaikka ostamme tyttäremme tanssimekot ja -tossut H&M:ltä (mitä nyt välillä löydän ne samaiset kirpparilta), en koskaan voisi tehdä töitä H&M:n tai muun valtavan pikamuotibrändin kanssa.

Jos nämä someammattilaisten yhteistöiden takaa löytyvät kuviot kiinnostavat enemmän, kannattaa lukaista niitä koskeva kappale mun ja Satun kirjasta Unelmahommissa. Nyt vajaan parin vuoden jälkeen siihen ei kuulemani mukaan ole eri kaupunkien ja kylien kirjastoissakaan enää niin pitkät jonot.

Mutta oli miten oli, näin vuoden lopussa nappasin kiinni tästä postaustoiveesta käyden läpi kaikki vuoden 2018 aikana tekemäni yhteistyöt. En nyt ottanut mukaan ollenkaan pelkästään Instagramissa tai IG-storiesissa tekemiäni yhteistöitä, vaan keskityin vain blogissa tekemiini, sillä ne löytyivät helposti tämän kategorian alta.

Polarn O. Pyret. Saan ilokseni tehdä ensimmäisen lastenvaaterakkauteni PO.P:n kanssa pitkäaikaista yhteistyötä, joten Polarn O. Pyretin kanssa tehtyjä kaupallisia yhteistöitä osui kuluneen vuoden aikana suunnilleen yksi kuukaudelle. PO.P on ehkä näkyvimmin osana arkeamme niin netin ulkopuolella kuin myös täällä blogissa, sillä yhteistyön myötä suurin osa lastemme vaatteista alkaa olla PO.P:n. Kaikki yhteistöiden osana saamamme vaatteet ovat lasten valitsemia ja tulevat tietenkin aidosti käyttöön. Ihan kuten aikuisillakin, lapsillakin jostain vaatteista tulee suurempia suosikkeja kuin toisista.

En ole vaatteissa mitenkään merkkiuskollinen, vaan käytössä on myös muita merkkejä ja teen myös yhteistyötä muiden lastenvaatemerkkien kanssa. Polarn O. Pyretillä käyn silti harva se kuukausi myös ostamassa (bloggaaja-alennuksella) lisätäydennystä lasten vaatekaapille, sillä valikoima ulottuu ulkovaatteista alushousuihin. Viime kuukausina olen käynyt ostamassa ainakin yhdet villahousut, sukkahousuja, sukkia ja alusvaatteita. 

Papu. Kuten sanottu, en ole uskollinen vain yhdelle lastenvaatemerkille. Papuun minulla on erityinen suhde, sillä kirjoitin niistä rusettipipoista blogissani silloin, kun niitä sai vasta erinäisistä myyjäisistä. Nykyään Papu on kasvanut brändiksi, jolla on jälleenmyyntiä myös ulkomailla, ja tuntuu hauskalta kuvitella, että saatoin omalta pieneltä osaltani olla töytäisemässä heitä eteenpäin.

Papun vaatteet ovat tietenkin lapsilla käytössä, ja kuten muutenkin vaateasioissa, osasta on tullut enemmän lemppareita kuin toisista. Lasten vaatekaapissa on yhä myös sellaisia Papu-vaatteita, jotka olen ostanut esikoiselle viitisen vuotta sitten reiluina ja jotka nyt ovat vielä kuopuksella käytössä. Nyt Pohjanmaan-joulureissullakin mukana on myös muutamat Paput.

HappySmile. Spoilaan nyt jo tässä vaiheessa koko postauksen, sillä tämä on ainut brändi, joka meillä ei ole enää käytössä tämän vuoden yhteistyökumppaneista. Hoidamme toki hampaitamme, ja oli ihanaa voida kirjoittaa lasten hammashoidon tärkeydestä sekä selvittää totuus siitä, tarvitseeko lapsienkin hampaat tosiaan langata (tarvitsee). Myös koko suomalaisen konseptin ajastus suoraan kotiin toimitettavasta hammashoitopaketista tietyn väliajoin tuntui tosi hyvältä.

Tässä kuitenkin tökki se, mistä jo postauksessakin kirjoitin. Pakkaukseen kuuluvat hammastahnat ovat sellaisia, joita me emme tahdo käyttää. Tajusin myös aika pian, että emme sitten kuitenkaan lankaa hampaitamme tarpeeksi usein, ja lankaimia alkoi kertyä nurkkiin. Koin lopulta paremmaksi käydä ostamassa tuotteet aina kun niitä tarvitsi. Tämä tosin on johtanut taas siihen, että muistetaan vaihtaa sähköhammasharjojen harjasosat aivan liian harvoin.

Nanso. Tätä yhteistyötä on lämmitelty monta vuotta, ja olen niin iloinen, että tänä vuonna se vihdoin starttasi useamman postauksen voimin. Olen oppinut postauksia kirjoittaessani ihan valtavasti kotimaisesta vaatesuunnittelusta, maailmanlaajuisesta vaateteollisuudesta ja sen haasteista sekä alan tulevaisuudesta ja esimerkiksi tekstiilien kierrätyksestä. Toivottavasti tekin!

On myös ollut ihana antaa vaihtoehto ulkomaisten pikamuotitalojen rinnalle perinteikkäästä suomalaisesta muotitalosta ja näyttää, mitä kaikkea muuta Nanso nykyään on kuin mukavia yökkäreitä. Oli mahtava kuulla, että Nanson kymmenisen hengen asiakasiltamassa oli ollut paikalla pari tyyppiä, jotka olivat sanojensa mukaan löytäneet Nanson juurikin blogini kautta. Ja kaikki vaatteet ovat toki käytössä, vaikka osa postauksien kuvissa näkyvistä vaatteista onkin ollut vain kuvauslainassa ja osan olen lahjoittanut eteenpäin ystävilleni.

World Vision. Voi lempparini! Tämä pari vuotta sitten alkanut yhteistyö on ihana esimerkki siitä, mitä kaikkea bloggaajana ja somevaikuttajana voikaan työkseen tehdä. Ja olen ihan valtavan onnellinen, että World Vision oli hyväntekeväisyysjärjestöistä ensimmäisten joukossa hyödyntämässä markkinointibudjettiaan perinteisten medioiden rinnalla myös somekanavissa.

Tänä vuonna pääsin World Visionin kanssa opinto- ja työmatkalle Kambodzaan, josta syntyikin monta kirjoitusta Lähiömutsiin – osa kaupallisina yhteistöinä ja osa ilman perään lähetettyä laskua. Itse sain tuolla reissulla kasvattaa maailmanymmärrystäni valtavasti, ja toivon osan niistä opeista ja kokemuksista päätyneen myös teille asti. World Vision on elämässäni osana koko ajan, sillä meillä on kaksi kummilasta, joiden kummimaksuja maksamme kuukausittain.

HioP! Oi että mikä ihanuus oli päästä tekemään ompeluaiheinen kaupallinen yhteistyö. Ja vielä suomalaisen aloittelevan yrityksen kanssa, joiden valmiit ompelupaketit ovat oivallinen tuote kaltaiselleni You tuben opettamalle ompelijalle.

Olen suositellut HioP!-paketteja ompeluintoisille amatööriompelukavereilleni, mutta itse en ole tullut tilanneeksi uusia paketteja. Kankaita en tarvitsisikaan, mutta itselleni se paras osuus oli selkeät You Tube -tutorialit ja kaavat, jotka voi tilata erikseenkin. Nyt valikoimiin on näemmä tullut minun ja monen muun toivoma frillahelmainen mekko, mutta kaavojen isoinkin koko alkaa valitettavasti olla nafti bambijalkaiselle mekkotytöllemme.

Suomen Latu. No voisiko tämäkään yhteistyö olla yhtään enemmän minua ja Lähiömutsia! Sain kertoa ulkoilun ilosta ja rakentaa lasten kanssa lumiukkoja innostaakseni muutkin samaan puuhaan.

Tämä sama retkeilyn ja ulkoilun ilosanoman kertominen on toki jatkunut Lähiömutsissa tämän jälkeenkin, vaikkakaan en ole lähettänyt siitä Suomen Ladulle perään laskua. En myöskään ole tai ole koskaan ollut Suomen Ladun jäsen, mutta olen kyllä hiihdellyt esimerkiksi Paloheinässä, joka on heidän ylläpitämänsä.

Kuusamon juusto. Tein yhteistyöpostaukseen pellillä kasvismakaronilaatikkoa, johon käytin Kuusamon juustoja. En ole brändiuskollinen tässäkään, vaan käytän arjessa erinäisten juustotalojen tuotteita ja mieluiten tuen pieniä ja kotimaisia tekijöitä. Isompien lehmänmaitotalojen yhteistöistä olen viime aikoina kieltäytynyt, vaikka niitäkin käytän.

Olen viime kuukausien aikana pyrkinyt vähentämään juustojen käyttöä eettisistä ja ekologisista syistä johtuen. Herkuttelujuustot ovat kuitenkin paheeni, eikä edes puhuta tästä joulusta. Voisi siis olla, että en enää tekisi edes yhteistyötä Kuusamon juuston kanssa, vaikka silti heidän tuotteitaan tulen varmasti jatkossakin ostamaan, ellen sitten jossain vaiheessa päädy kokonaan vegaaniksi. Omat arvoni ja Lähiömutsin yhteistyökriteerit tämän suhteen ovat siis muutoksessa, vaikka en ihan vielä tiedä, mihin suuntaan. Olisi parasta päästä tekemään kasvisjuomatalojen kanssa duunia!

Melli. Yhteistyörakkautta, tämäkin! On ollut ihanaa voida olla mukana jyväskyläläisen lastenvaatemerkin polulla jo pitkään. Tämän enempää lähituotantoa teollinen lastenvaate Suomessa tuskin voi olla, sillä kankaatkin kudotaan täällä, ja ompelu on merkin omalla tehtaalla Jyväskylässä.

Melli on mukana arjessamme koko ajan, ja kuopuksen lempihousumalli on Mellin. Nytkin paikkaamista odottaa taas läjä Mellin housuja, jotka on leikitty polvista suikaleiksi. Esikoinen taas rakastaa Mellin mekkomallia, mutta harmiksemme isoin koko alkaa jäädä pieneksi, mikä on ihan sama tilanne kuin muillakin meille tutuilla kotimaisilla lastenvaatemerkeillä.

Anton & Anton. Jos puolisoltani kysyisi yhtä yhteistyösuosikkia tämän vuoden yhteistöistäni, se olisi varmasti tämä. Niin paljon Anton & Antonin vegeruokakassi on leppoistanut ja mukavoittanut arkeamme.

Teen yhä vakkarina yhteistyötä ruokakassiin liittyen Instagramin puolella, joten joka tiistai ovellemme tuodaan kassillinen ruokaa sekä reseptit kolmeen ateriaan koko perheelle. Ilman yhteistyötä tuskin joka viikko kassia tilattaisiin, mutta aivan varmasti ainakin pari kertaa kuukaudessa, niinä kiireisimpinä viikkoina.

Innolux. Tämän kolmiosaisen ja pari vuotta kestäneen yhteistyön myötä laitettiin uuden kotimme valaisinasiat kuntoon. Samalla opin paljon valosta ja siitä, miten kodin valo ei ole vain kauniita valaisimia, vaan myös lampun teknisillä ominaisuuksilla on iso vaikutus kodin viihtyisyyteen.

Suomessa valmistetut klassikkovalaisimet ovat meillä toki arjessa käytössä yhä edelleen. Samaten kuin kirpputoreilta, roskalavoilta löytyneet sekä perintönä saadut valaisimet ja ne Innoluxin valaisimet, joita meiltä löytyi jo ennen yhteistyötä.

Salus Floravital. Tämä rautamehuvalmisteen kanssa keväällä tekemäni yhteistyö on edelleen kuukaudesta toiseen yksi Lähiömutsin luetuimpia postauksia. Postaukessa kerron omakohtaisen kokemukseni varastoraudan vähyydestä ja aloittan selvitykseni siitä, voisiko varastorauta eli ferritiini olla syynä erinäisiin vaivoihini, etenkin väsymykseen.

Tämä selvitystyö jatkuu edelleen, ja matkan varrella olen vaihtanut rautamehun vahvempiin valmisteisiin. Silti tuo tuttu mehu on edelleen sellainen, jota oman kokemukseni kautta suosittelisin raskauden aikana tarvittaessa nautittavaksi ja pienempien rautapuutostilojen hoitoon.

Porin Villa ja Peite. Parin vuoden takainen yhteistyö jatkuu edelleen, ja ilolla kerronkin eteenpäin villalla nukkumisen onnesta ja siitä, että Suomessa tehdään luonnonmateriaaleista patjoja, tyynyjä ja peitteitä. Nämä ovat meille tietenkin päivittäisessä käytössä, sillä koko perheemme nukkuu kietoutuneena Porin Villa ja Peitteen tuotteisiin.

Meira. Yhteistyössä kerroin Meiran uusista kasvismausteista, joiden avulla kasvisruokien kokkaaminen on helpompaa sellaisellekin, jolle kasvisruuat ovat vähemmän tuttuja. Meira on toki maustetalona tuttu, ja heidän tuotteensa ovat arjessa käytössä päivittäin. Näistä kasvismausteista meidän vakkarikalustoon jäi uunivihanniksille tarkoitettu mausteseos.

Kaiko Clothing. Kotimaisen lastenvaatepuolen tuore tulokas, joka tekee vaatteita myös aikuisille. Oli mielenkiintoista päästä kuulemaan ja kertomaan Kaikon visiosta, jossa tuotantoa ei olekaan tarkoitus saada kotimaahan, vaan he tahtoisivat siirtää sen kehitysmaihin ja laittaa näin alulle muutoksen parjatuissa kehitysmaiden vaatetehtaissa.

Kaiko on yhä arjessamme läsnä, vaikka vaatteita onkin vain muutamia kappaleita ja osa on annettu ja myyty jo eteenpäin. Olen ilolla seurannut Kaikon tarinan kehittymistä somessa, ja himostellut Kaikon aikuisten collegehaalaria, ja ihan kuin olisin nähnyt upean sinapinkeltaisen henkselihameenkin, joka sai sydämen pompahtamaan.

Tully-elokuva. Tämä oli yksi tämän vuoden ikimuistoisimmista yhteistöistä. Kävin katsomassa elokuvan ennakkoon, vaikutuin ja ehdotin, josko toteuttaisin yhteistyön tarjoamalla itseäni johonkin seuraajani perheeseen päivän ajaksi ”Tullyksi”, eli lastenhoitajaksi ja arjen avustajaksi. Näin tehtiin, enkä ikinä olisi uskonut, miten ihanasti otitte ajatukseni vastaan. Lastenhoitotarjousilmoitustani jaettiin valtavasti ja sain niin paljon yhteydenottoja, että vaikka jossain vaiheessa mietin ottavani kerran viikossa aikaa käydäkseni jokaisessa minuun yhteyttä ottaneessa perheessä apuna, olisi jokaisen perheen luona käymiseen kulunut yli kaksi vuotta.

Niinpä kävin yhden päivän ajan apuna perheessä, jossa on kaksosvauvat. Voinen kai kertoa, että sain pitää kaksosille seuraa tuon päivän jälkeen toistekin. Toivottavasti tällä yhteistyöllä herättelin myös muita auttamaan lähipiirinsä pikkulapsiperheitä ja pyytämään tarvittaessa apua. Ja leffat, niitä toki ahmisin niin paljon kuin vain suinkin aikaa on tämän yhteistyönkin jälkeen – ja mieluiten leffateatterissa.

Partioaitta. Sanoiko joku retkeily ja kotimaanmatkailu? No kyllä, ja tämä vuosikaudet himostelemani yhteistyökumppanuus toteutui vihdoin tänä vuonna. Se myös helpotti majakkareissumme budjetointia, kun pystyin yhdistämään siihen samaan myös työkeikan. Olisi ihana päästä jatkamaan tätä yhteistyökumppanuutta. Teistä monia kun tuntuu kovasti kiinnostavan esimerkiksi välineistö, joka meillä on mukana perheen telttaretkillä.

Partioaitta on arjessamme mukana edelleen, vaikka tietenkään materiaa ei onneksi tarvitse olla koko ajan hankkimassa. Emme myöskään ole mitenkään brändiuskollisia tässäkään, vaan vertailemme eri kauppojen valikoimaa ja hintoja.

Breden. Rakkaus virolaiseen käsityöosaamiseen sai roihuta, kun tein yhteistyötä naapurimaasta Suomen markkinoille tulleen Bredenin kanssa. Me vietimme lasten kanssa skeittipäivän puistossa ja samalla kuvasimme luomupuuvillaisia ja Virossa ommeltuja lastenhattuja- ja huiveja.

Osan hatuista myimme kesän jälkeen, sillä ne tuskin ovat sopivia enää ensi kesänä. Mutta joustavamateriaaliset hatut varmasti menevät vielä ensi suvenakin. Mitään uutta en ole Bredeniltä ostanut, mutta ei ole ollut tarvettakaan miettiä uusien tuotteiden ostoa.

Allas Sea Pool. Voi mieletön, mikä uimapaikka meillä nykyään onkaan keskellä pääkaupunkia! Se on edelleen mielestäni päheintä, mitä kotikaupungillemme on tapahtunut pitkään aikaan, ja suosittelen sitä kohteeksi kaikille turisteille. Itse olemme käyneet siellä ihmeellisen vähän, mikä johtuu kai etäisyydestä kotiimme. Mutta joulukuisen untireissun jälkeen vannoin itselleni, että ainakin kerran ennen kesäkautta on vielä päästävä uimaan merialtaaseen ja pakkassäässä höyryävään lämmitettyyn altaaseen.

Iso juttu -kampanja ja S-ryhmä. Sain pemistellä parin postauksen verran ilmastoasioita ja sitä, miten pienillä jutuilla on lopulta iso merkitys. Toivoakseni tämä sai itseni lisäksi myös teidät seuraajat miettimään asiaa vielä enemmän ja oman arjen tasolla. Itselläni nämä asiat ovat kulkeneet mukana koko ajan, mutta tänä vuonna yhä tietoisemmin. Kamppiksen takana oleva S-ryhmä on tietty etenkin ruokakaupparyhmänä tuttu ja arjessa mukana viikoittain, sillä emme ole näissäkään asioissa brändiuskollisia, vaan sekakäytämme kaikkia lähikauppojamme surutta.

VR. Tänä vuonna moni pitkään valmistelemani ja toivomani yhteistyö vihdoin nytkähti eteenpäin, ja tämä on yksi niistä. Oi että, miten kreisin onnellinen olen tästä yhteistyöstä ja sen jatkuvuudesta. Olen saanut tuoda esiin junamatkustamisen ihanuutta ja päästää teidät mukanani kotimaanseikkailuihin kohteisiin, joihin en olisi ehkä ilman tätä yhteistyötä tajunnut junien edes kulkevan.

Junat tietenkin ovat mukana arjessamme ihan yhtä lailla kuin aikaisemminkin. Nyt viimeisimpinä tulimme junan kyydissä Pohjanmaalle, ja junalla tietenkin myös palaamme Helsinkiin. Yhteistyö VR:n kanssa toivoaksemme jatkuu myös ensi vuonna, jahka saadaan palaveri sopimaan kaikkien kalenteriin, joten lisää mahtavia junaseikkailuita lienee luvassa.

Fiskars. Fiskars ja sen oranssit sakset mummilan keittiössä kuuluvat varhaisimpiin muistoihini. Onkin ollut mainiota saada tehdä brändin kanssa yhteistyötä ja tajuta itsekin, että Suomessa yhä tehdään pannuja. Fiskars on mukana arjessamme ihan joka päivä, sillä jokainen paistinpannumme, kasarimme ja kattilamme on heidän. Tuon postauksen lettupannu on nyt talvella otettu käyttöön harvemmin, mutta uskoisin taas kesän lettukauden aikaan sen olevan mukana menossa useammin. Eikä vieläkään ole ostettu kertaakaan kaupan pinaattilättyjä!

Viking Line. Lähimaamatkailua välineillä, joiden kyydissä on jo perillä, kyllä kiitos! Sain tehdä Viikkarin kanssa muutaman yhteistyön ja löytää itsestäni yhä enemmän nautintoa, joka liittyy hitaaseen matkaamiseen. Kävimme kesällä toisenkin kerran muksuristeilyllä (blogini alekoodilla tietty), mutta sen jälkeen ei ole matkattu laivalla. Laivojenkaan suhteen en ole brändiuskollinen, vaan hyppään välillä myös kilpailevien botskien kyytiin.

Legoland ja Matkavekka. Tätäkin yhteistyötä on muhisteltu useampi vuosi, ja nyt vihdoin se toteutui. Viime kesä oli lopulta just hyvä matkustusaika, sillä molemmat muksut olivat sopivassa Lego-iässä ja aivan pähkinöinä reissusta. Ja se tosiaan oli kertakaikkisen ihana perhereissu, jota ollaan lämmöllä suositeltu ystäville. Voi tosin olla, että nyt en enää laittaisi vireille tuota yhteistyötä, sillä siihen liittyy lentäminen. Legolandiin pääsee matkaamaan hitaammin myös meri- ja maateitse. Tämäkin on asia, jossa omat arvoni ovat muuttumassa ja Lähiömutsin yhteistyökumppaniseula tiukentumassa, mutta katsotaan.

Hotel Sveitsi. Lisää salaisia kotimaanmatkailuhelmiä ja niihin liittyviä töitä, kyllä kiitos! Meillä oli ihan hulvaton paripäiväinen lomareissu, johon sekoittui laivamatkaamisen all inclusive -tyyppinen helppous, hurjasti kivaa perhetekemistä, ulkoilua ja pitkät yöunet. Voitaisiin hyvinkin mennä sinne uudestaan, mutta tunnen itseni ja tiedän kaipaavani yleensä aina uusia maisemia ja kokemuksia. Mutta Sveitsin uimalaan on tehtävä ensi kesänä retki, kun se nyt jäi kokematta. Matkakaan ei ole pitkä, ja Hyvinkäälle pääsee junalla.

Weleda. Voisinpa tehdä enemmän yhteistyötä luonnonkosmetiikan parissa, jotta saisin ne myös ängettyä postauskalenteriini. Teitä kun selkeästi myös kiinnostaa luonnonkosmetiikka-asiat. Tänä vuonna sain ilokseni tehdä duunia takuuvarman Weledan kanssa, joka on ensimmäisiä luonnonkometiikkamerkkejä, joihin parikymmentä vuotta sitten tutustuin. Weleda on arjessa läsnä lähes joka päivä, vaikka en ole merkkiuskollinen kosmetiikkojenikaan kanssa.

Raikastamo. Kotimainen mehutalo, joka on ollut arjessani lähes yhtä kauan kuin lapsetkin. Heidän luomulaatuiset pillimehut kun kuuluvat saunailtoihimme, synttärikattauksiimme ja junaeväisiimme. Mitenkään merkkiuskollisia emme ole tässäkään, mutta jos vain Raikastamoa on saatavilla, yleensä valitsemme ihan vain tottumuksestakin sitä. Tällä kertaa yhteistyö koski heidän luomuglögejään. Ne tuli juotua viimeistä tölkkiä myöten, ja ne olivat etenkin lasten mieleen. Itse tykkään enemmän punaviiniin keitetystä glögistä, mutta kuten kerroinkin, Raikastamon mehuglögeissä oli ilahduttavan paljon mausteita myös aikuismakuun.

Pierre Robert. Merinovillarakkauteni tuskin on jäänyt keltään vakiseuraajalta huomaamatta. Tässäkään asiassa en ole merkkiuskollinen, ja pääsin nyt ensimmäistä kertaa kokeilemaan Pierre Robertin merinovillakamoja. Kaikki ovat aktiivisessa käytössä sekä minulla, miehellä että lapsilla. Mitoitus ja toimivuus on niin hyvä, että saatan tulla vähän merkkiuskolliseksikin. Olen miettinyt, josko testaisin seuraavaksi heidän merinovillasukkahousujaan.

Dr. Oetker. Tässä yhteistyössä pääosassa oli piparitalo-hyväntekeväisyyskampanja, mutta tietenkin myös brändin piparipuuhiin soveltuvat tuotteet olivat mukana. Me olemme tätäkin ennen käyttäneet Dr. Oetkerin tuotteita piparikoristelussa, sillä ne on hyviksi todettu ja etenkin siksi, ettei kaupoissa ihan hurjasti muita vaihtoehtoja edes ole. Nyt pääsin kokeilemaan heidän elintarvikeliimaansa, jota salettiin tullaan ostamaan myös tulevien joulujen piparitalotalkoisiin.

Vamosnuoret ja Diakonissalaitos. Tällaisia yhteiskunnallisesti vaikuttavia kaupallisia yhteistöitä kun saisi tehdä enemmän! Kerroin Diakonissalaitoksen Syy elää -kampanjasta ja pääsin tutustumaan Vamosnuorten toimintaan. Ymmärrys ja empatia laajeni taas muutaman asteen verran, ja toivottavasti sama kävi myös teille postauksen lukeneille. Itse lahjoitin tänä jouluna kahteen otteeseen Syy elää -kampanjaan läheisteni nimissä, jotka sitten saivat siitä aineettomana lahjana kortin.

Lindström. Vuoden viimeisenä yhteistyötä sain kertoa uutisia omalta kotikylältä, kun yksi lähikauppamme, K-Supermarket Hertta, otti käyttöön pantilliset kestokassit. Niiden huollosta ja pesusta vastaa Lindström. Ihan nappi yhteistyö Lähiömutsiin: arkinen asia, kestävä kehitys ja Herttoniemi. Tästä ei ole vielä ehtinyt kertyä arkista kokemusta, mutta kuten postauksessa kerroin, pantillisille kestokasseille tulee varmasti tarvetta silloin tällöin myös kaltaisellani omien ostoskassien mukana kuljettajalle.

Jaa: