Yhteistyössä Ella’s Kitchen / Lejos ja Suomen Blogimedia

Meillä on periaate, että ruualla saa leikkiä, mutta ei tahallaan sotkea. Nyt kuitenkin laitettiin ranttaliksi ja annettiin lasten toteuttaa luovuuttaan ruuan kanssa keskellä olohuonettamme. Mitä isompi sotku, sitä parempi!

Esikoisen aikaan käytiin kerran ohjatussa värikylvyssä, kunnes hokattiin, että tämänhän järjestää hienosti kotonakin. Nyt työnnettiin olohuoneesta matto ja sohvapöytä sivuun, levitettiin lattialle askarteluliinana käyttämämme kerniliina ja liinan päälle asettelimme paperin, pensselin ja maalit.

Värikylvyssä maaleina käytetään syötäviä asioita, sillä varsinaisen taideteoksen luomisen sijaan pääasiallisena tarkoituksena on nauttia tekemisestä kaikilla aisteilla. Meillä värituubeina toimivat Ella’s Kitchenin luomusmoothiet, joista löytyy kiva värisuora vihreää, violettia, punaista, keltaista ja valkoista. Tuubien sisällöt eivät tietenkään ole yhtä värikkäitä, sillä Ella’s Kitchenin tuotteissa ei ole lisättyjä väriaineita tai muitakaan lisäaineita, vaan ne ovat sataprosenttista hedelmää ja marjaa. Mutta värikylvyssä väriä enemmän onkin merkitystä sillä, että maalia saa päätyä ihan yhtä paljon suuhun kuin paperille.

Annettiin kuopuksen ensin rauhassa tutustua kotiateljeehemme. Hän tiesi heti, mitä tehdä. Hän nappasi pensselin käteen ja alkoi töpötellä sillä palettiin annosteltuja värejä. Hän maalasi vähän paperia, vähän alustaa, vähän kättään ja joka välissä varmisti värin sopivuuden laittamalla maaliin kastetun pensselin suuhun. Lopulta värien laadun varmistamiseen tarvittiin järeämpiä testejä, ja kuopus nappasi koko väripaletin nuoltavaksi.

Värikkäät maalituubit kiinnostivat kovasti kuopusta, sillä ne ovat hänelle tuttuja. Meillä ei ole juurikaan ollut tarvetta lasten valmisruuille, mutta Ella’s Kitchenin luomupussukat ovat kulkeneet hoitorepussa varasafkana ja välipalana jo esikoisen vauva-ajoista lähtien. Pussukat kun painavat lasipurkkia vähemmän, eikä tarvitse pelätä niiden rikkoutumista reissussa. Lasipurkit ovat toki paremmin kierrätettävissä – ainakin vielä. Mutta painon ja rikkoutumattomuuden takia Ella’sin pussukoita on ollut kiva pakata myös kesän telttareissuille väli- ja iltapaloiksi.

Tykkään Ella’s Kitchenissä myös siitä, että niiden syömiseen ei tarvita lusikkaa. Lusikattomuus on kätevää esimerkiksi junassa, mutta lusikasta systemaattisesti kieltäytyneen vauvan kanssa se nousi vielä tärkeämmäksi jutuksi. Ella’s Kitchen tuli Suomen markkinoille juuri siinä esikoisen vauva-aikana, ja tuolloin se oli ensimmäinen laatuaan noissa tuubipussisapuskoissa. Sen jälkeenhän tuubeja on tullut muillekin lafkoille. Mutta näissä Ella’sin värikkään iloisissa ja tyylikkäissä pussukoissa on joku juju, joka saa ne kelpaamaan retkievääksi myös pian nelivuotiaalle, joka muuten karsastaa kaikkea ”vauvamaista”.

Ja vaikka vauvamaiseksi kai voisi vauvoille brändättyä värikylpyäkin kutsua, huomasin esikoisen saavan siitä melkein enemmän irti kuin kuopus. Hän päästi luovuutensa valloilleen ja kikattaen levitti väriä siveltimen lisäksi niin sormilla kuin varpaillaan. Munkin olisi tehnyt mieli napata maalia kouraan, puristaa sitä sormien välistä ja lopulta nuolla sormet! Yhteistuumin taiteilijaparivaljakko pursotti maalia ronskilla otteella tuubeista palettiin, suuhun ja isoksi kasaksi alustalle. Kun paperit oli maalattu viimeisiä kulmiaan myöten, alettiin värien liukastamalla liinalla luistella. Jalkapohjista kuului slurps slurps ja sen nauratti kaikkia. Melkoinen luovuusspektaakkeli!

Mukavuutta kotona toteutettuun värikylpyyn tuo se, että taidehurmoksessa itsensä väreillä kuorruttaneet minimaalaustaitelijat saa kannettua ateljeestaan suoraan omaan suihkuun.

Jaa