Olen tässä kaiken hässäkän keskellä miettinyt, pitäisikö mun olla armollisempi keholleni. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen löytänyt itseni hikirääkkijumppien jälkeen miettimästä, miksi ruoskin kroppaani lisää, kun se on jo muutenkin väsynyt. Ensimmäistä kertaa olen huomannut, että pumpin tai combatin tuoma adrealiinipiikki ja äärimmilleen viety rasitus ei tuokaan hyvää oloa. Se ei piristä, vaan tuntuu oksettavalta. En jaksa, kroppa ei jaksa.
Mulle itselleni jooga ja muut pehmeämmät tavat liikkua ovat olleet aina pakollinen paha. Menen tunneille vähän niskojani nakellen, että hitto, kun tämäkin pitää hoitaa, vaikka mieluummin tykittäisin täysiä. Ja ihan joka ikinen kerta tunnin jälkeen muistan, miksi kropanhuolto on tärkeää. Veri virtaa ja olo on lämmin, vetreä ja pehmeä. Ja silti kiireessä olen tähän asti tipauttanut treeniohjelmasta ensin pois juurikin ne tunnit, joilla keskityn kroppani pehmeään hoitamiseen.
Kuten vaikka nyt. Olen ehtinyt salille harvakseltaan, ja kun olen ehtinyt, olen roiskinut niin että hiki lentää. Tiedättekös, koko rahalla ja muidenkin päivien edestä. Kehoni on alkanut laittaa vastaan. Se vihlaisee kesken potkusarjan ja vetää lihakset niin kramppiin, että en saa pieniäkään painoja ylös. Pitkät päivät koneella nököttäen tuntuvat betoniksi lukkiutuneissa hartioissa ja pääsäryissä, jotka saavat näön sumenemaan.
En tiedä, koska oppisin pitämään huolta itsestäni jo ennen kuin on pakko. Miten monta kertaa uudestaan ja uudestaan aikuisen ihmisen täytyy oppia kantapään kautta, että omaa kehoaan pitää kuunnella ja sitä pitää rakastaa? Olen yrittänyt ottaa taas viikko-ohjelmaan nettijoogaa tarjoavan Yoogaian, josta olen aikaisemminkin kirjoittanut hyviä kokemuksia. Koska suorien tuntien lisäksi Yoogaian kautta voi jumpata tallenteita katsoen vaikka yöllä tai lasten päiväunien aikaan, ei kesken hulluimmankaan kiireen voi väittää, ettei ehdi.
Yoogaia lanseerasi hiljan myös applikaation, jonka voi ladata iPadiin ja iPhoneen. Joogaohjaaja ja -sali siirtyykin taskussa mihin vain, kuten työpaikan kahvitunnille, anoppilaan, leikkipuistoon tai vaikka mökkiterassille, kuten itselläni. Sain yhdistää tehokkaimman ja mielekkäimmän rauhoittumispaikkani metsän ja kehon hyvinvointiliikunnan samaan. Nerokasta, sanon minä! Paskat, sanoi kehoni, joka heti pienen mökkiloman mahdollistamana laittoi päälle täyden hälytystilan viikkoja vaivanneen pikkuflunssan päätteeksi. Kuumeen noustua joka paikkaan sattui niin paljon, että vain hellä ja rauhallinen venyttely sai sillä erää riittää.
Jos siellä ollaan vähän paremmissa hengen kantimissa, kannattaa ottaa osaa Yoogaian Plan-hyväntekeväisyyskampanjaan, jossa jokaisesta Plan-tunnille osallistuneesta henkilöstä Yoogaia lahjoittaa euron Planille. Rahat ohjataan Planin Minun lakini -kampanjaan, joka puolustaa maailman jokaisen tytön oikeutta turvalliseen koulunkäyntiin. Plan-tunteja menee kampanjan ajan kolmesti viikossa, ja ne löytyvät listauksena täältä. Jos et ole vielä kokeillut Yoogaiaa, sinnehän saa viikon ilmaisen testijakson.
Nyt kun tämä mun kuukauden kestänyt sairastelu alkaa helpottaa, lupaan jatkossa helliä voipunutta kehoani joogalla. Lupaan sen teille, ja etenkin lupaan sen itselleni. Tuntuu, että kulunut syksy on ollut jonkinlainen taitekohta, jona mä olen alkanut hahmottaa, ettei täysiiiii ehkä olekaan ainut mielekäs vaihtoehto. Levottomuus on alkanut eloa ruokkivan innokkuuden sijaan välillä tuntua suonissa virtaavalta myrkyltä.
Huomaan etsiväni elämääni pehmeyttä, lämpöä ja tyyneyttä. Siivoan kodista, kalenterista ja ylipäätään elämästä pois merkitsemättömiä asioita. Tuntuu, että vihdoin minäkin olisin ihan oma-aloitteisesti valmis pysähtymään, joogaamaan ja koittamaan vaikka ihan alkuun rauhassa hengittämistä.
Kuvista kiitos Antti.
Muistan kun joskus ennen kuopuksenne syntymää kirjoitit siitä kun imetys ei viekään kiloja vaan tuo niitä. Se oli mulle tosi tärkeää vertaistukea, olin silloin itse juuri lopettelemassa lapsemme imettämistä ja paino vaan nousi ja nousi eikä kroppa tuntunut yhtään omalta. Nyt siitä on puolitoista (?) vuotta aikaa ja viimein alkaa tuntua siltä että tämä kroppa on mun oma. Olenkin välillä miettinyt miten sulla kävi tämän vauvavuoden myötä, etenkin se asian henkinen rankkuus yllätti itseni. Raskauskilot ja imetyshormonit vielä kestin mutta imetyskilot oli vaikea sietää varsinkin kun paino nousi riippumatta siitä mitä söin tai kuinka paljon liikuin. Kiva kuulla että sielläki mietityttää tämä armollisuus omaa kehoa kohtaan!
Voi mäkin olen haaveillut ja suunnitellut joogaavani ties montako kertaa! Jostain syystä jooga tuntuu ”turhalta” liikunnallisesti ajateltuna ja aina joku ”kunnon” treeni ajaa edelle.
Pitäisi nyt vaan kokeilla tuota joogaa niin voisi muuttua tämä oma käsitys siitä, kuinka pidän sitä pelkästään ylimääräisenä hömppänä.
Ihanat maisemat joogalle!
Hei, täällä yksi, joka on myös nyt syksyllä hurahtanut yoogaiaan! Myös minulle venyttely ja muut rauhallisemman lajit ovat ennen olleet vähän vieraampia, eikä niistä tuntunut saavan mitään irti; eli kerran viikossa salille ja siellä sellainen treeni, etten kahteen päivään kävele suorassa. Nyt pikkulapsiarjen ja töiden lisäksi tuo yksi kertakin on vaihtunut satunnaisiin lenkkeihin ja se näkyy ja tuntuu kropassa. Viimeiset pari kuukautta onkin sitten tullut treenattua edellistenkin vuosien edestä ja nimenomaan Yoogaian kanssa. Mun oma aika alkaa yleensä puoli yhdeksältä, jolloin olen jo liian väsynyt lähtemään minnekään mutta edelleen tarpeeksi virkeä puolen tunnin treeniin omassa olkkarissa. Huomaamatta treenikertoja on kertynyt 3-4/vko, kun ei enää voi sanoa, etten ehdi – kroppa jopa tuntuu kaipaavan hetken rauhoittumista ja rentoutumista. Ja esimerkiksi Flow-tunnit sekä dynaaminen hatha ainakin todistavat, että joogatenkin saa lihakset kipeiksi…!
Minä kokeilin tuota yoogaiaa kun viimeksi mainostit, mutta minulla on ollut esteenä se etten ole ikinä ollut oikeasti ohjatussa joogassa ja siinä voi kuulemma saada itsensä todella pahasti rikki jos ei tiedä miten liikkeet tulisi oikeaoppisesti tehdä. Eli en uskaltanut ilman kokemusta tai ohjaajaa lähteä kokeilemaan läheskään kaikkea. Varmasti jos olisi vähän edes taustaa kyseisessä lajissa niin olisi ihan super hieno juttu tämä.
Heippa!
Kommenttini ei nyt liity tähän postaukseen mitenkään, mutta ajatus ryöpsähti mieleen ja oli pakko tulla kirjoittamaan sinulle 🙂
Löysin blogisi odotusaikani alussa ja nyt tyttömme täyttää vuoden. Blogisi on päässyt top listani kärkeen ja innolla odotan uusia postauksia, seuraampa sinua ig:ssäkin.
Olet jotenkin niin ihana! Itsevarma, aito ja rehellinen. Olet mun äiti-idoli. Olet super omistautunut lapsillesi ja voi, he ovat varmasti molemmat niin onnellisia lapsia! Tarjoatte ihanalla tavalla heille mahdollisuuksia olla lapsia isolla ÄLLÄLLÄ. Teillä on aivan oma juttunne ja olette rohkeasti TE. Minusta se on todella hienoa. Kerrot myös avoimesti niistä äitiyden varjopuolista, niitä postauksia olenkin lukenut omina mustina hetkinä ja saanut ajatuksiani kasailtua. Ihanan elämänmakuinen blogi ja ihana teidän perhe.
Toivotan koko perheelle mukavaa syksyn jatkoa! 🙂
– Sanna
Yoogaiassa parasta on se, että se tarjoaa oikeesti tosi monipuolisesti tunteja. On villasukkajoogaa sitä kaipaaville, mutta anti ollakaan, jos kaipaa hikeä ja tehokasta lihaskuntotuntia, niin menkääpä Eerikan Powerjoogaan tai sit niille barretunneille! Voi hyvä luaaaja sitä hien määrää. Mua vähän ärsyttää miten joogasta puhutaan niinkuin se ei ois oikeeta liikuntaa. Joo, on totta, että esim yin jooga on niin rauhallista, että se on lähes pelkkää rentoutusta, mutta just vaikka noi powerjooga tunnit: pelkkää burpeetä ja sivulankkuahan ne on! Toki samalla tehdään avaavia liikkeitä ja venytellään lihaksia ja vielä lopuksi rentoudutaan. Ärsyttää kahtiajako ”kehonhuoltoon” ja ”urheiluun” en mä ainakaan aio uhrata mun lihaksia tai esimerkiksi selkää sen takia et saisin kiinteemmät pakarat vaan pakarat saa luvan kiinteytyä jos se on mun keholle hyväksi.
Yoogaia paras.
T. Riina
Kannattaa osallistua live-tunnille ja tietokoneen kamera päällä. Ohjaajat neuvoo tosi hyvin sieltä ruudun toiseltakin puolelta! 🙂
Pitäisikin tosiaan kirjoittaa asiasta, kiitos kun muistutit. Aika samalla tavalla tälläkin kertaa mentiin, nyt vain en ole ottanut siitä niin paineita. Tiedän, että sitten joskus, kun imetys loppuu, saan taas kehoni kokonaan takaisin itselleni – ja sen näköisenä kuin parhaalta tuntuu.
Joogasta on tosi raskaitakin versioita. Kannattaa kokeilla! Mä olen vaan tykännyt vetää ne raskaat muunlaisen jumppana ja pitää joogan sellaisena pehmeänä hyvinvointiliikuntana. Maisemat olivat tosiaan upeat!
Joo, Yoogaia on hyvä just siitä, että voi vielä illalla lasten mentyä nukkumaan vetää joogamaton esiin. Siellä on niitä ihania rentoutustunteja. jotka mä toivoisin voivani ottaa ohjelmistoon edes parina iltana viikossa sen sijaan, että naputan konetta. Työn alla, työn alla! 🙂 Ja jos nyt tosiaan vallan tuntuu, että tahtoisin ottaa ne kunnon hietkin pehmeämmin, sitten pitää ottaa justkin esimerkiksi Hatha käsittelyyn.
Samaa olisin vinkannut kuin Elina jo ehti 🙂
Voi kiitos ihanasta kommentista. Siitä tuli hyvä mieli. Niin mahtavaa kuulla, että Lähiömutsi on tarjonnut oman ajan lisäksi vertaistukea – siihen pyrin ja se on mulle tärkeää. Mukavaa ja leppoisaa syksyä myös sinne!
Joo, en toki tahdo dissata joogaa tai alentaa sitä jotenkin vähemmän urheiluksi. Hyvänen aika, päinvastoin 🙂
Mä kävin itsekkin edellisellä salillani ennen lapsia esimerkiksi sellaisessa pilateksessa, että kahteen päivään ei tarvinnut edes miettiä kykenevänsä muita tunteja tekemään. Ja jos joskus olen yhtä hyvässä kunnossa kuin aktiivijoogaajat, niin morjens! Postauksesta ei ehkä käy tarpeeksi hyvin ilmi, että mä olen nykyään valinnut joogasta juurikin ne pehmeämmät ja kehonhuoltoa painottavat tunnit, sillä olen tykännyt vetää ne hikitreenit muunlaisissa jumpissa. Mutta nyt just tuntuu, että pitäisikö sen repimisen sijaan tehdä ne hikirääkkitreenitkin lempeämmin ja jotenkin tietoisempana kehostaan – olkoon se sitten joogaa tai vaikka balettia. Oli miten oli, ainakin kroppaa avaavia harjoituksia on taas saatava mahtumaan päiviin.
Latasin nyt tuon appsin puhelimeen, pikaisesti vilkaisin mitä siellä oli.
Pakkohan se on kokeilla, nyt kun siellä näytti olevan viikon ilmainen kokeilukin 🙂
Toivotaan että löydän tällä viikolla aikaa tehdä, ainakin kerran tai kaksi!