Jos arjen pienet ihanat asiat pitäisi arvottaa järjestykseen, puhtaat lakanat olisivat ihan kärkikahinoissa. Rakastan pujahtaa illalla vastapestyihin lakanoihin. Ne tuntuvat erilaisilta silloin, aavistuksen karheilta kaikesta pehmeydestään huolimatta. Lakananautinto on täydellinen, jos pyykit on voinut kuivata ulkona. Rakastan raikkaan puuvillan tuoksua niin paljon, että olen jopa muinoin ostanut hajuveden, joka jäljittelee puuvillan tuoksua. Mikä sinänsä on nurinkurista, sillä hajustepesuaineilla pestyt lakanat tuntuvat tahmean likaisilta ja saavat aikaan orastavan päänsäryn.
Olen ymmärtänyt puhtaiden lakanoiden ihanuuden jo ihan lapsena. Kerran alakouluikäisenä olin juuri tullut kotiin koulusta, kun äitini ja isini kertoivat innoissaan huoneessani odottavasta yllätyksestä. Ensimmäinen kiva asia, joka mieleeni tuli, olivat puhtaat lakanat. Tämä jäi mieleeni niin hyvin, sillä eiväthän vaihdetut lakanat sentään olleet niin iso juttu, että sitä tultaisiin heti ensimmäisenä eteiseen kailottamaan. Huoneessani köllötteli kissamme, joka oli vihdoin saanut hartaasti odottamamme pennut.
Salaisissa haaveissa toivoisin voivani nukahtaa juuri vaihdettuihin lakanoihin joka ilta, mutta järjellinen ja hyvä vaihtoväli olisi viikko. Todellisuudessa meillä pestään lakanapyykkiä kahden viikon välein, ja välillä kurinalainen vaihtoväli saattaa lipsahtaa vieläkin pidemmäksi. Ihaninta lakanat on vaihtaa perjantaisin. Viikonloppuun on mukava sukeltaa perjantaisaunan jälkeen, nukahtamalla puhtaisiin lakanoihin. Sunnuntaikin on ihan oiva päivä lakanapyykille. Kroppa tuntuu valmiimmalta uuden viikon haasteisiin, kun saa ensin levätä raikkaissa lakanoissa.
Lapsien mielestä puhtaissa lakanoissa parasta on se hetki, kun lakanat vaihdetaan. Esikoinen auttaa mielellään täkkien ja tyynyjen viemisessä tuuletusparvekkeelle. Silloin unilelutkin pääsevät toviksi paistattelemaan päivää raikkaaseen ulkoilmaan. Eniten riemusäntäilyä saa aikaan kuitenkin se, että makuuhuoneessa on levällään paljon materiaalia majan rakentamiseen. Rullalle kääritty futon-patja taas muuttuu leikeissä hevoseksi, jolla ratsastaa. Vauva tietenkin painelee perässä innosta soikeana ja yrittää tehdä kaiken saman kuin siskokin, kuten pellehypyt sängynreunalta täkkikasaan.
Finlaysonin lasten Haavemuumi-pussilakanasetti saatu.
Puhtaat lakanat ovat ihanampaa kuin ravintolan huippuannos ja sekin on jo mahtavaa. Lapsena rakastin puhtaiden lakanoiden tuoksua, kun lakanat aina ”vedettiin” ennen tiettyä viikkaustapaa. Olin lakanat alla ja haistelin tuoksua. Aah. 🙂
Ah, ihanaa on kyllä uusiin lakanoihin loikata: haisee ja tuntuu mukavalta!! Vähän venyy kyllä turhan pitkäksi vaihtoväli itsellä…
Sellainen tuli mieleeni, että oletkos tutustunut Piccu -tuotteisiin (http://piccu.fi/)? Niillä on ihania lakanakuoseja ja kaiken lisäksi tuotteet sekä suunnitellaan että valmistetaan Suomessa (minulle tosi tärkeä juttu!)!! Ja plussana on (taitaapi olla sulle pop), että tuotteet valmistetaan luomupuuvillasta.
Meiltä muutamat löytyy tenavalle, mutta mukava olisi ostaa itsellekin. Pikku Minea -lastenvaatekaupan sivuilta löysin sen yhteydessä toimivasta sisustusnettikaupasta noita ja ihastuin heti!
-H-
Mahtavan mukavaa luettavaa.
Niin tuttua 🙂
Meillä kun ”vedettiin” lakanoita tenavat kirmasivat aina sinne alle.
Täällä myös lukija samalla aaltopituudella! Voin jopa kuvitella puhtaiden lakanoiden tuoksun… Aah!
Ihaninta lakanoiden vaihto on talvella (ainakin meille siitepölyallergikoille), kun voi viedä peitot ja tyynyt, miksei patjatkin, ulos pakkaseen tuulettumaan! Sitten illalla pujahtaa aavistuksen kylmiin vällyihin <3!
Miiu
Minulle lapsuusmuistot puhtaista lakanoista (ja matoista) liittyvät vahvasti jouluun. Vieläkään ei tule mitään jos juuri ennen joulua ei vaihdeta lakanoita ja jos aattoiltana ei pääse puhtaiden vällyjen väliin 🙂
Erityisen ihanaa on jos on ollut rankka ja hikinen päivä, sen perään ottaa oikein kunnon saunan ja illalla saa käpertyä raikkaisiin lakanoihin ja peitteisiin.
Meilläkin lakanoiden vaihtoväli on tuo kaksi viikkoa. Oikeasti sänkyä säästäisi se että lakanat vaihtaisi joka päivä. Olen kuullut ainakin että hotellien sängyt pysyvät hyvänä pidempään kuin yksityiskotien, koska siellä vaihdetaan lakanat päivittäin. Patja ei kerää niin paljon pölyä. Tällä verukkeella voisi siis vaikka päivittäin vaihtaa lakanat 😉 mutta se pyykin määrähän nyt olisiniin tajuton ettei mitään järkeä.
Minua lanoissa nykyään ilahduttaa lisäksi se kun sain lopultakin mankelin. Inhoan lakanoiden silittämistä ja siksi sitä tuli tehtyä ehkä kerran vuodessa joulun alla. Nykyään saan sileät ja ihanat lakanat joka vaihdolla kun hurautan vaan mankelilla. Sitä paitsi se on pikkulapsen äidille myös hetki omaa aikaa tai vaihtoehtoisesti sitä voi tehdä vaikka lapsi pyörisi jaloissa.
Puhtaat lakanat <3
Raikkaat peitteet <3
Hajustettomat pesuaineet <3
Mankeli <3
Pakkaset lakananvaihtopäivänä <3
Aiheen vierestä, mutta löysin vanhasta postauksestasi lukijakysymyksen, jossa kysyttiin, miksi lastesi bloginimet ovat käytössä täällä blogissa oikeiden sijaan. Kerroit syynä olevan googlen.
Miksi kuitenkin esim. joissakin tv-kanavan uutisjutuissa nimet löytyvät etkä ole pyytänyt toimittajaa jättämään nimiä pois jutusta? Nämä jutut kuitenkin löytyvät netistä ja juuri google ne löytää.
Kysyn tätä ihan sillä, että en ihan hoksannut google-juttua. Onko eri asia yksityisyys”tason” kannalta, jos ne googleosumat löytyvät nimenomaan blogista? Onko kyse siitä, että googlella ei silloin saa kuin satunnaisia löydöksiä, ja se on ikäänkuin riittävä suoja? (olen siis yrittänyt itse miettiä vastausta, mutta en ole varma ajatuksestani)
Kiitos vastauksesta!
-Kaislakerttu
Ah, minulla on myös mankeli, ja pois en antaisi! Lähtee pölyt, ja lakanat vievät paljon vähemmän tilaa kuin muutoin. Mankeloiduissa lakanoissa tulee ihan hotellifiilis!
Ihaniin lapsuusmuistoihini kuuluvat äidin ja mummun yhteiset mankelipäivät: Vedettiin, kostutettiin ja mankeloitiin lakanoita puoli päivää, parannettiin maailmaa ja lopuksi hyvät kahveet. Muistan jopa sen ison pärekorin, ”pelukopan”, jolla kannettiin mankeloidut lakanat yläkerran kaappiin. Napakka, mankeloitu lakanapötkö on ihana asetella hyllylle.
(ja elin lapsuuteni 80-luvulla, en 50-luvulla vaikka tämä varmaan siltä kuulostikin 😉
Jep, molemmista kokemuksista saa ihon hyvällä tavalla kananlihalle. Ruoka ja puhtaat lakanat, mitä sitä muuta tarvitsee 😀
Puhtaan pellavan tuoksu ja tuntuma, kyllä! <3 Ja Piccut ovat minulle tuttuja, kyllä! Olen huomannut ne Weecos-nettikaupan valikoimassa. Keltaiset linnut ovat mun suosikkini!
Hauska kuulla! Ja niin kiva, että herätti muistoja. Toivottavasti meidänkin lapsille nämä lakananvaihtohetket jäävät mieleen 🙂
Oh kyllä, pakkasessa puhdistuneet peitteet ja täkit! <3
Voi mäkin toivoisin mankelia meidän taloyhtiöön. Tai kyllä meillä sellainen onkin, mutta se on rikki ja pölyn peitossa. Omassa kodissa sellaiselle ei ole tilaa. Siksi silitetäänkin lakanat. Se onkin juhlakolttujen ja kauluspaitojen lisäksi ainoa pyykki, joka silitetään 😀
Eivätpä nuo lasten nimet tosiaan mitään valtionsalaisuuksia ole. Mutta en kuitenkaan kerro niitä nimiä täällä sen kummemmin kuin mieheni, siskojeni, veljeni, vanhempieni tai ystävieni nimiä (elleivät ole bloggaajia, jotka kertovat nimensä omissa blogeissaan). Varmasti nekin kaikki löytyvät, jos oikein ahkerasti googlaa. Tämä nyt on vain yksi rajanveto niistä monista, joita olen tehnyt.
Mä kans fiilistelen mankelia, mutta kotiin sellaista ei valitettavasti mahdu. Ja taloyhtiön oma on rikki, pölystä päätellen ollut jo vuosia. Niinpä onkin tyydyttävä silittämään. Fiilistelen kyllä sitäkin, mutta viehän se paljon enemmän aikaa kuin mankeli. Eikä fiiliskään ole sama. Mutta just pölyn, tilan ja tunnun takia silti kaikesta pyykistä silitetään just lakanat.
Meillä kahden kuratassukarvanlevittäjäkoiran taloudessa silittäminen olisi tosi hankalaa. En ainakaan itse ole oppinut miten saisi silitettyä lakanat ilman että toinen tai molemmat päät roikkuvat lattialla (paitsi nyt juuri keksi kahden korin taktiikan jossa kummallakin puolella silityslautaa olisi kori ja toisesta tulee lakanaa ja soiteen menee 😉 ). Mutta mankeli tosiaan vie aika ison palan jolo lattia- tai pöytätilaa. Pidetään peukkuja että teidän taloyhtiön mankeli tulisi joskus kuntoon 🙂
-Anonyymi31. elokuuta 2015 klo 14.05