Äiti ja kaksi lasta. Yksi silottelematon arkikuva viikossa, vuoden ajan.

Mulle lasten kylpyamme on punkka. Tajusin sen olevan murresana oikeastaan vasta Tampereelle muutettuani, kun siellä ihmiset puhuivat nukkuvansa punkassa. No meillä niissä kylvetään ja roiskotetaan.

Ollaan nykyään siirrytty lasten kanssa iltapunkasta iltasuihkuun, ja punkatkin on viety ullakolle. Sieltä ne haetaan kerran viikossa, kun on saunavuoro. Taloyhtiön isossa pesuhuoneessa on molemmilla lapsilla tilaa räisköttää vieretysten vettä. Toinen punkassaan lattialla, toinen vielä isin tai äidin varmistamana pienemmässä punkassaan lavittan päällä.

Aikuiset käyvät saunassa vuorotellen, ensin minä ja sen jälkeen mies. Mietimme juuri, että ei ole enää kauaa aikaa siihen, että me voimme taas istua lauteilla tovin yhdessäkin miehen kanssa. Pian nuo molemmat pikkuvarvastyypit leikkivät punkissaan muina muksuina pellesukelluskisoja. Ihanaa ja haikeaa samaan aikaan, kuten kaikki tämän vauvavuoden vikoina kuukausina on tuntunut olevan. Ihan vastahan elettiin niitä aikoja, kun mies levitti saunassa kuorintavoiteen jalkoihini, kun en enää raskausvatsaltani sitä kyennyt itse tekemään.

Jaa