Olin varma, että nyt tulevana jouluna ja heti putkeen tulevana syntymäpäivänä olisi leluille ollut jo enemmän tilausta. Mutta ei. Pian kolmevuotias leikkii edelleen mieluiten sitä, mitä vanhemmatkin. Hän täyttää pyykkikonetta, pyyhkii pölyjä ja tyhjentää astianpesukoneen aterinkoria. Hän tahtoo tanssia, retkeillä ja painia. Isin kanssa kivointa taitaa tällä hetkellä olla uimassa käyminen ja pihasähly, äidin kanssa leipominen ja askartelu. Lautapelitkin ovat kova juttu. Dominon lisäksi Afrikan tähden, Kimblen, muistipelien ja Twisterin pelilaatikot ovat kuluneet kulmistaan nuhjuisiksi. Kirjoja luetaan useammat päivässä, vanhempien kanssa, yksinään tai pikkuveljen kanssa.
Varsinaisia leluja käytetään silloin, kun leikitään konserttia ja kaivetaan soittimet esille. Palapelit ovat olleet laskusuhdanteessa viime aikoina, mutta legot ovat aina yhtä kivoja. Leikkikeittiö on superhitti, ja piirtäminen on kivaa sekin. Nyt pikkuveljen synnyttyä nuketkin ovat alkaneet kiinnostaa ihan eritavalla. Mutta muuten lelulaatikosta kaivetaan asioita esille lähinnä silloin, kun niitä halutaan huomionhakuisena paiskoa pitkin kotia.
Vaikka Minimen joululahja on tänäkin vuonna vanhempieni ullakolta kierrätetty, olen silti miettinyt, pitäisikö (isovanhemmille antaa lupa) ostaa jotain uutta. Toiveissa olisi löytää leluja, joilla kolmevuotias jaksaisi leikkiä tovin itsekseen, että uudenlainen arki sujuisi vähän kivuttomammin. Mä luulen, että teistä lukijoista löytyy hyviä joulupukin apureita, ja kysynkin, millä leluilla olette saaneet teidän tärinäsanterit keskittymään hetkeksi leikkimään ihan itsekseen? Mitkä ovat teidän noin kolmevuotiaiden lempileluja?
Hmmm, musta tuntuu, että meidän kolmevuotiaat ei vielä oikein kiinnostuneet mistään leluista niin, että olisi uppoutuneet niihin itsekseen. Esikoinen on aina puuhannut paljon itsekseen ja kaksosilla taas tietysti on toisensa, mutta ton ikäisenä ne lelut ei tosiaan vielä olleet niin olennaisia. Duplot on toki olleet suosittuja ja keittiövälineet, samoin nuket tytöillä. Mutta tuntuu, että ei niitä yli 3-vuotiaita turhaan sanota leikki-ikäisiksi, lelujenkin merkitys korostuu siinä vaiheessa. Meidän nelivuotiailla tällä hetkellä on paljon leikeissä ihan tavalliset puiset rakennuspalikat, pikkulegot ja roolivaatteet. Myös astiat, nuket, autot ja pikkueläimet, samoin kaikki lautapelit on kova juttu – mutta niitä ne nyt ei vielä pelaa keskenään ilman kamalaa huutoa.
Meidän tyyppi löysi jostain joskus jonkun auton, sitten se sai jostain toisen auton, itse saatoimme ostaa kolmannen, joku toi neljännen jne. Niitä se rakastaa, siis ra-kas-taa laitella riviin, asetella jonoon tai muuten vaan pöristyttää menemään. Niitä se myös katsoo pihalla tarkkaan, ihan niin, että kaivureiden ja muiden viereen on pysähdyttävä seisomaan ja annettava aikaa ihmetellä. Ja minä kun niin sukupuolisensitiivisesti olen yrittänyt, haha, mutta niin vain sinne rekkaosastolle ollan nyt menty. Vaikka eipä se sitä katso, voi niistä silti tykätä! 🙂
Niin ja leluista! Että meilläkin on ollut ”lelunostokielto” päällä, koska meilläkään ei tuota tilaa ole hulluna. Jotenkin niitä leluja, ja juuri niitä autoja on kuitenkin hiipinyt aina jonkun kaverin tai sukulaisen mukana tänne. Kuitenkin edelleen onneksi myös pääosin käytettyinä!
Meillä poika leikki 3-vuotiaana sujuvasti jo pikkulegoilla. Jos ei ole tavaroiden suuhunlaittajatyyppiä, ovat pikkulegot tuon ikäisen mielestä varmasti erittäin mielenkiintoisia. Ja hienomotoriikkakin kehittyy ;D
Sangen kätevää, kun paljoa muita leluja ei perheeseen ole koskaan tarvinnut hankkiakkaan. Nyt ikää on 8 vuotta ja edelleen pikkulegot ovat melkoisen pop.
Jos rakentelusta tykkää, Smartmax-magneetit. Iso koko passaa alle kolmevuotiaallekin. Voi rakennella helppojakin, tutustua magneettien toimintaan tai vaikka väteihin, taitojen karttuessa jaksavat silti yhä kiinnostaa. Näillä jaksaa aikuinenkin leikkiä. 😉 Ainoa miinus osien tallessa pysyminen (mutta sama on legojenkin kanssa). 😀
Meidän kolmevuotias leikkii pikkuhahmoilla: muovieläimillä, pikkuautoilla, nukkekodin nukeilla. Sellaisia ”vooi ei tämän jalkaan sattui, no tämä toinen auttaa, no nyt tämä eksyi ja krokotiili vaanii” -tyyppisiä leikkejä. 😀 Mutta veikkaan, että se, millaisia leikkejä lapsi leikkii, riippuu enemmän luonteesta kuin siitä, mitä leluja on tarjolla. Tuo meidän muksu leikkii noita samoja vaikka pelkillä käsillään, jos ei ole leluja tarjolla. Sitten taas jotkut legot ei kiinnosta pätkääkään. Tai toki ne ihmiset ja eläimet ja autot niistäkin…
Mutta hei, pyytäkää lahjaksi tarroja, paljon paljon tarroja! Niitä tuo meidän muksu jaksaa liimailla vaikka kuinka kauan. 😀
Muovailuvaha (playdoh-merkkinen pehmeä) ja siihen kaikenlaisia muotteja, puupalikat, nukenrattaat, ilegot, duplot, taikataikina, puiset työkalut… Siinäpä ne tärkeimmät meillä.
Minä yritin aikana hallita lelumäärän kasvamista, mutta hävisin taistossa anopille. Voi sitä ilmettä taas kerran, kun lahjatoiveita kysellessä vastasin pussilakanoita ja astioita. Leluja siis varmasti tulee taas, vaikkei niitä ole toivottu. Lelumäärä on melkoinen, mutta pääasiassa poika (Minimetä pari viikkoa nuorempi) leikkii traktoreilla, dubloilla, junaradalla ja kirjoilla. Niin ja rakennustyökaluilla (=hakan vasara, kalastuspelin onki, kamerajalustan joku pulikka ja köysi) rakennellaan taloja ja majoja. Yritän välillä jemmailla leluja, mutta yksi kerrallaan poika muistaa ne ja alkaa etsimään ja lopulta mun on pakko auttaa etsinnässä…
Parkkitalo ja autot, sekä tytöllä että pojalla oli hitti 3v:nä. Tyttö (nyt 6v) laittoi autoja värien mukaan riviin, ne kävivät kaupassa ja saunassa, Salama, Martti ja Salli yms silmälliset autot lemppareita molemmilla. Poika ajaa niillä rallia, ja huollattaa. Välillä leikkivät yhdessäkin, juhuu!
Ah niin roolivaatteet! Selkeästi mielikuvitus on alkanut tulla leikkeihin mukaan, ja roolileikit voisivat saada vaatteista kimmoketta. Niitäkin on vanhempieni ullakolla yksi kirstullinen, joten eivätpä isovanhemmat pääse siinäkään toteuttamaan ostotarvettaan 😀 Tosin nytkin lapsi kehittää leikkeihinsä välineet mielikuvitustaan käyttäen. Esimerkiksi hammaslääkärileikkiä varten tarvitsee jostain syystä tyhjentää koko aterinlaatikko instrumenteiksi.
Itselläni ei vielä ole lapsia, mutta olen töissä päiväkodissa. Nämä mini plus-palikat/nappulat/pimpulat ovat semmoinen aktiviteetti, joka vie mukanaan kaikki kolme vuotiaasta aikuiseen saakka:) jopa siis nuo 2-3v osaavat rakennella näillä superhienosti pöydän ääressä. Harvoin niistä mainoskuvien kaltaisia autoja tms syntyy vaan sitäkin hienompia kaltevia torneja tai ihan vain hartaudella tehtyjä levyjä. Tässä vielä jonkinmoista linkkiä, josta saa kiinni ajatuksesta.. http://www.75volts.com/plus-plus-mini-danish-building-blocks-100pcs.html
Tämä meidän tyyppi taasen rakastaa junia! Siksi häntä ei meinaa saadakaan pois siitä eräästä lastenvaateliikkeestä, jotka ovat ovelina laittaneet Brion junaradat myymälöihinsä. Lapselle vanhempieni ullakolta kaivettu joululahja saattaakin liittyä tähän teemaan 🙂
Mä olenkin miettinyt, koska voisi olla niiden aika. Dublot kun ovat olleet ihan parasta koskaan. Ja nyt kun vauvakaan ei vielä tunkisi pikkuosia suuhunsa. Pitääkin testata jouluna vanhempieni luona pikkulegoja, sillä kyllä, niitäkin löytyy ullakolta läjäpäin. Että äiti (tiedänä sun kuitenkin lukevan kaikki kommentitkin), et vieläkään pääse kauppaan!
Noihan vaikuttaa mielenkiintoisilta, sillä kyllä, rakentelusta tykkää. Kiitos vinkistä!
Taitaa tosiaan olla niin, että lapsen leikit riippuvat enemmän luonteesta kuin tarjolla olevista leluista. Minime sai viime jouluna lahjaksi perintönukkekodin, jonne sitten pyydettiin synttärivierailta lahjaksi välineistöä. Luulin sen olevan hitti, itse kun rakastin nukkekotileikkejä. Mutta ei, ei häntä kiinnosta. Ainakaan vielä. Nyt vain rakennettaisiin ja rymyttäisiin 😀 Mutta TARRAT. Kyllä, hittikamaa nyt ja aina!
Meillä on ehdoton lemppari puiset nukenvaunut ja tietenkin nukke. Välillä kun vähän auttaa leikin alkuun, menee tuntikin äkkiä vaunuja työnnellessä kauppaan ja milloin mihinkin.
Muovailuvaha on kyllä pop täälläkin. Onko tuo playdoh vähemmän sotkevaa kuin perinteiset muovailuvahat. Muovailua kun pitää ainakin vielä ”vahtia” vieressä, kun sitä värjäävää ja joka paikkaan kiinni tarraavaa vahaa on muuten joka paikassa.
Mutta taikataikina! Sitä onkin pitänyt tehdä jo kauan. Laitetaan muistiin jotain pitkää miehen viikonlopputyöputkea varten!
Meidän 2,5v rakastaa palapelejä nyt kun tajusin hankkia tarpeeksi vaikeita. 40 palaa kasaantuu jo ihan kivasti 🙂 toinen on tietty leikkikeittiö!
Lelumäärän kasvaminen kauhistuttaa muakin. Siksi olenkin miettinyt, jos vanhempieni leluaarreullakko voisi olla ”lelukirjasto”. Ja että lainoille olisi maksimimäärä 😀 Musta kun tuntuu, että ei lapsikaan ei enää osaa arvostaa leluja, jos niitä on ihan mielettömästi. Leikin ajatus hukkuu sinne roinan sekaan. Pitää miettiä tätä sitten uudestaan, kun lapsi alkaa oikeasti kaivata ja haluta leluja.
3.5 vuotias poika täällä ja autot, legot (dublot sekä isoveikan pikkulegot), brion junat, piirtely, kirjat ja musiikki saa meidän varsin vilkkaan mukelon rauhaantuun hetkeks..viime synttäriksi sai pyörän ja se on ollu kovas käytös…(toki tykkää myös ritarileikeistä, vuorikiipeilystä sohville ym. ,painimisesta jne mut nyt kaipasit rauhaantumisleikkejä..��) leena
Mäkin rakastin parkkitaloa lapsena! Pikkuserkuilla oli sellainen, ja neuvolassa. Että niin, sen kanssa isovanhemmat pääsisivät kaupoille, kun sellaista ei löydy vanhempieni ullakolta 😀 Vähän vaan kauhistuttaa, kun parkkitalot ovat niin jäätävän kokoisia, eivätkä mene pieniksi palasiksi säilytystä varten. Pitäisi jossain käydä testaamassa, innostuuko lapsi sellaisesta ylipäätään, kun on enemmän rakentelijatyyppiä.
Ja miten hyvältä kuulostaa, että lapset leikkivät parkkitalolla välillä yhdessäkin!
Vau! Tällaisista en ole kuullutkaan! Vahva veikkaukseni olisi kuitenkin, että rakentelusta tykkäävä esikoinen olisi näistä ihan pähkinöinä. Uskon myös siihen, että se mikä toimii päiväkodissa, on saletisti hittikamaa. Kiitos vinkistä!
Minime sai puiset nukenvaunut synttärilahjaksi (vai oliko se joululahjaksi) äidiltäni viime vuonna. Tähän asti niillä on lähinnä ajeltu rallia kirjaimellisesti pitkin seiniä, mutta nyt äidiltäni isosiskolahjaksi saatu vauvanukke on vähän rauhoittanut melskaamista sellaiseksi ”perinteisemmäksi” nukenvaunuleikiksi. Katsotaan siis, mihin tuo leikki tuosta kehittyy. Voipi olla, että pian saan hoitaa vauvaa hetken rauhassa hänen hoidellessa omaa vauvaansa 🙂
Vau, 40 palan palapeli on hieno saavutus! Mä luulen, että täällä meillläpäin saattaisi keskittyminen herpaantua vielä 😀
Musiikki jäikin mainitsematta postauksessa! Vaikka yleensä musiikkileikit ovat meillä yhtä kuin tanssiminen yhdessä, Muumi-musiikkia hän jaksaa ihan kuuntelemalla kuunnella.
Meidän 3,5v tyttö on toivonut tähkäpää-barbin, lääkäri lelut ja pikkulegoja. Ja nää kaikki tulee myös saamaan ja tulee olemaan hittejä varmasti! Meillä myös vanhemmillani hyvin tallessa duploja, legoja, barbeja ym, mutta ne on mummolassa leikittävänä. Jonkun pelin vois kyllä hankkia, niitä ei oo kun yks muisti- ja palapelien lisäksi. Joita tuo tyttö tekee 100 palaisia, kun on sillä päällä, eli rohkeesti isompia palapelejä käyttöön jos vaan kiinnostusta on!
Meillä on ne autot kaikista suurin juttu ja sen jälkeen lentokoneet. Uskon, että mikä tahansa Disneytuote käy – ne on mitä luultavimmin kyllästetty jollain addiktoivalla aineella…
Kaamos on kyllä todellinen leikkijä. Hän tiedostaa varsin hyvin työnkuvansa, leikkisi aamusta iltaan. Lupasin sunnuntaina, et pidetään leikkipäivä. Saa olla yöpuvussa koko päivän ja vain leikkiä. Onnen täyttymys 😀
Menin ostamaan hetken mielijohteesta kirpparilta muumitalon. (olen ollut aina vastaan pikku-ukkeleita ja muita krääsää jotka levitetään ympäri kämppää ja johon minä sitten pimeässä astun) Mutta, se on ollut todella hyvä ostos. Sisarukset jopa se 3v täystuholaispoika, leikkivät kiltisti jopa tunnin sen kanssa ja ovat oppineet muutaman kerran jälkeen että se ne kerätään joka leikkikerran laatikkoon.
Ylempänä joku oli ehdottanut muovailuvahaa. Vinkkinä, sitä voi tehdä itsekin! Ihanan tuntuista, ei haise muovailuvahalta jne 🙂 On tehty päiväkodissa lasten kanssa. http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/122838/MUOVAILUVAHA%20itse%20tehty/ Tuossa yksi ohje
Playdoh ei sotke eikä haise (verrattuna toiseen vastaavaan merkkiin ja normi muovailuvahaan). Se on hitti sekä 2,5v junnulle että kohta 4v esikoiselle. Duplot ovat edelleen hitti, mutta nyt on pikku hiljaa otettu pikkulegoja mukaan. Vanhempi jopa alkoi ohjeen mukaan rakentamaankin… Juuri kaivettiin laatikosta autorata, jolla ei vähään aikaan olekaan leikitty. Joulua ennakoin puhumalla isovanhemmille etten halua mitään miljoonan lahjan krääsäjoulua. Viime vuonna lähti vähän mopo käsistä ja suutahdin käsittämättömästä lahjamäärästä, katsotaan miten nyt käy.
Kuulostaa ihan meidän nyt 3,5-vuotiaalta 🙂 Parhaita leikkejä on äidin auttaminen, retkeily, piirtäminen, askartelu, muovailu ja kirjojen lukeminen. Tanssia, yhden jalan hyppytreenejä ja kilpajuoksua unohtamatta 🙂 Tänäkin jouluna on saanut kiskoa tytöstä ulos jotain joululahjatoivetta. Kaikki lelukirjatkin on luettu, eikä sieltä löytynyt kuin ostoskärryt, tiskikone ja muumipeli. Ainoa leikki mikä kuitenkin vie tytön leikkimään pitkiksikin ajoiksi yksin on nukkeleikki. Tämä alkoi vuosi sitten, kun pikkuveli syntyi. Leikki alkoi kiinnostaa muutama kuukausi veljen syntymän jälkeen. Saikin tuolloin joululahjaksi vaunut, jotka ovat olleet huippujuttu. Vauva puetaan ja hoidetaan. Imetetään ja pyllyä pestään. Itse olen huomannut, ettei lasta saa innostumaan mistään lelusta tai leikistä, jos se ei lasta kiinnosta. Ja jos hyviä muovailuvahoja kaipaat, niin suosittelen tigerin muovailuvahaa, sen parissa meillä ainakin viihdytään tunti tai kaksikin pipareita tehden 🙂
Minu samanikäne lapsi on leikkiny pikkueläimillä, muumeilla, nukeilla yms. tilpehöörillä ihan siitä lähtien ku oppi wkat sanat. Tämäkk vaa on semmone juttu mikä pitäny lapselle näyttää mallina. Äkkiä oppi ku alkuun vaan leikki sen kanssa ja nykyää saattaapi yksin leikkiä nukketalolla puolesta tunnista tuntiin ja jos kaveri löytyy nii loppua ei näkyis 😀
Meillä koettiin viikonloppuna ahaa-elämys, kun maaliskuussa kolme täyttävä sai tuliaisiksi paksun tarrakirjan: mikä keskittyminen, mikä hiljaisuus! Lapsi istui itsekseen musiikkia kuunnelleen tarroja liimailemassa tyhjille maatilasivuille pitkän tovin ja kiinnostus on jatkunut nyt jo useamman päivän peräjälkeen! Mikä parasta – kirja ei vie paljoa tilaa ja sen saa piiloon 🙂
Meillä klassikkojunarata junineen ja autoineen (ööh, mitä ihmettä Ikea?) on ollut hitti yhdistettynä Cmykistävän esteetikkoäidin silmää miellyttävään automattoon, jota ei tosin valitettavasti enää tehdä. Kaupunkileikkejä, Tuomas Veturi-inspiroituneita leikkejä, postitoimistoleikkejä…
Mein tyttö 2v 8kk on ihan hullaantunut barbeihin, niiden pukemiseen, riisumiseen ja pikkutavaroiden tutkimiseen ja lajitteluun. Tähän asti barbit on löytyneet mun/mun siskojen vanhoista, mutta joululahjaksi ostan tytölle ihan uuden, oman barbin 🙂
Meidän miltei kolmevuotias viihtyy itsekseen tarrapuuhakirjan kanssa. Sellaisen, jossa on keskiaukeamalla tarroja, joita saa liimailla kirjan sivuille. Äskettäin kunnolla alkanut kiukkuikä toki tuottaa hieman vaikeuksia silloin, kun tarrat eivät ensi yrittämällä osu oikeaan kohtaan…
Viime synttäreillä lapsi sai lahjaksi magneettisen piirustuslevyn. Se on muovinen ruma minnihiirihökötys, jota en ikinä itse olisi ostanut, mutta se on itseasiassa osoittatunut aika käteväksi. Paperia ei kulu niin paljon eikä jokaista tuherrusta tarvitse säästää (tai vaihtoehtoisesti tuntea pistoa sydämmessään työntäessä taideteosta paperinkeräykseen). Lapsi voi piirrellä itsekseen ilman, että tarvitsee aina pelätä tussin tai liitujen jälkiä seinissä. Bussimatkoilla se on myös paljon kätevämpi kuin kynät ja paperi.
Kylässä käydessä lääkärivälineet olivat suuri hitti ja olenkin miettinyt, jaksaisivatko ne kiinnostaa kotonakin.
Olen myös miettinyt lelujen vuokraamista, koska uskon, että useiden lelujen kohdalla alkuinnostus menee nopeasti ohi. Toisaalta ne suosikit taas pysyvät vuodesta toiseen. Oma tyttäreni esim. on aina rakastanut pehmo-otuksia. Edelleen hän peittelee niitä nukkumaan, työntelee kärryissä, vie neuvolaan ja piknikille olohuoneen lattialle. Ja minä kun kuvittelin, ettei kukaan lapsi oikeasti leiki pehmoleluilla.
Miten muuten olet onnistunut estämään isovanhempia ja muita sukulaisia ostamasta lelulahjoja? Minä olen yrittänyt pitää tiukkaa linjaa, mutta jotenkin niitä leluja vain meille kulkeutuu.
Lapsella on vielä synttärit kaksi päivää jouluaaton jälkeen, joten olen yrittänyt neuvotella järjestelystä, jossa me ostaisimme joululahjan ja isovanhemmat synttärilahjan. Minusta lapsi ei vielä tuossa iässä tajua saavansa ”vähemmän kuin muut lapset”. Enemminkin hän menee liiasta tavaranpaljoudesta sekaisin, eikä osaa sitten nauttia yhdestäkään lahjasta täysillä.
taidat olla kuluttajakodista kotoisin, kun sieltä löytyy kaikki tarvittavat tavarat ja turhatkin tavarat. ja nyt yrität olla päinvastainen, mitään en osta….
Miten ihmeessä olet saanut lelujenostokiellon isovanhemmille läpi? Meillä on kolme lasta, kolmio asuntona ja jäätävä leluvuori. Isovanhemmat tuovat joka kerta käydessään jotain (onneksi eivät montaa kertaa vuodessa käy) ja jouluna syntymäpäivänä ei mitenkään pysytä edes yhdessä paketissa. Keskusteluja on käyty moneen kertaan mutta ei auta. Ei myöskään jos pyydetään mieluummin lakanoita tai astioita tai edes luistimia. Leluja kuulemma pitää olla.
Eli et ole osannu arvostaa
Ääni täältä myös muovailuvahalle tai nimenomaan EHDOTTOMASTI tuolle Play Dohlle, se on minusta vähemmän sotkevaa, ei ainakaan mitenkään värjää ja vaikka tarttuukin joka paikkaan, niin kuivuessaan kyllä rapisee pois. On myös notkeampaa, jos on jotain ns. laitteita käytössä (ks. teksti myöhemmin).
Me on tehty niin, että laitetaan iso paksu muovi pöydän päälle ja tuolin alle niin sitten kun kamaa tippuu alas, niin muoveilta ne on helpompi sitten kerätä roskat ja kaataa roskiin tai pyyhkiä tms., ikäänkuin jotenkin pysyy roskat kasassa. Ja pojalta aina verkkarit ja sukat pois tekemisen ajaksi niin ei tartu housuihin – ja kolmivuotias on jo oppinut, että tuolilta/muovin päältä ei saa tulla pois ennenkuin vaatteet on pudisteltu ja jalkapohjat siivottu. Ei tietenkään sitä aina muista 😉 mutta silti.
Mutta siis meidän 3v, joka harvoin jaksaa mitään kauhean pitkään tai ainakaan yhtään itsekseen (joskin tietty koko ajan enemmän ja enemmän) niin rakastaa muovailuvahaa ja jaksaa itsekseen tehdä jopa 45min. Sillä on sellainen ”jäätelökone”, josta olin aivan varma siihen haksahtaessani, että harakoille menee, että tunnin kiiinnostaa ja siinä se, mutta se onkin jaksanut vatkata sillä kymmeniä kertoja. Ilmoittaa aina, että nyt aukeaa jäätelökioski. Sen lisäksi sillä on muotteja, kaulin, muoviveitsiä, taikinapyörä yms. ja se jaksaa tehdä ”pizzaa” ja kakkuja ja paistaa niiitä siinä muovailuvahatavarapahviboxissa yms.
Anoppi raukka…..olisitpa saanu sellasen anopin,joka ei tuo sulle sun omia toivomiasi pussilakanoita tai muita rtarvikkeita mitä haluat…lapsi on lapsi ja sitä kiinnostaa, joku ihan muu kun sun toivomasti marimekon tai muun pussilakana
ponit ja hevoset ja muovieläimet, ja niille löytyy puinen talo. isoveljen aikaan talossa asui autoja, ja tyttöjen aikaan muumeja ja poneja =) on tykätty myös dublo jäätelöistä, niillä on leikitty viimeisen viikon aikana jokapäivä..
Meidän lapsi (2,75v) on toivonut jo pitkään barbinukkea (ja semmoisen saakin kyllä), mutta oikeasti ihan parhaita leluja siitä on palapelit (20-50 palaa), isot helmet (joita voi pujotella kengännyöriin), leikkiruuan tarjoilu (meillä made by mummo, mutta ikeasta saa myös kivoja) ja kaikenlainen askartelu. Musisointi kiinnostaa lasta, joten jollain aikataululla kaapista kaivetaan bongorummut, xylofoni ja pieni midi-keyboard (koska meille ei pianoa mahdu ;)). Noi on siis hankittu, mutta pitää säännöstellä vähän tavaravyöryä. Niin joo ja yksi ikisuosikki (vuosi täynnä käyttöä ja ei näy hiipumista) on lorupussi (siihen pitäisikin tehdä uusia lorukortteja). Niin joo askartelu (tarrat, teipit, liimat ja sakset!) on tosi pop. Saksien kanssa meillä ollaan päästy harkkasaksien kautta jo oikeisiin fiskarsseihin ja ihanasti toi rauhallinen lapsi silppuaa paperia keskittyneesti päivä toisensa perään 🙂
Mitään tiettyä lelua en osaa neuvoa, meillä on kierrätetty leluja niin että vain 1/3 on kerrallaan käytössä. Vaihtuvuus kerran kuukaudessa tai tarvittaessa useammin, pysyy mielenkiinto yllä ja vähemmän siivottavaa lattioilla 🙂 Ja suosituimmat jutut on olleet nuo rooliasut + lasten itse tekemät lelut. Mä aikoinaan käytin apuna äänisatujen ja värityskuvien tai puuhakirjojen yhdistelmää, kun piti saada isompi hetkeksi keskittymään omiin puuhiin, että sain pienemmän nukahtamaan. En tiedä oisko semmosesta mitään apua teille?
Meidän 3 vuotiaan neidin suurin toive tälle joululle on parkkitalo. Ei ole koskaan hirveästi perustanut autoista erikseen, mutta parkkitalo on ollut hittilelu jokapaikassa missä siihen on vaan törmätty. Itse en ajatuksesta hirveästi innostunut juuri koon takia, kunnes anoppi keksi, että brion junarataan (meillä valmiina perintökalleutena) on saatavana parkkitalo. On ihan ok kokoinen ja puinen, mistä siitäkin lisäpisteet meiltä.
Hama-helmet 🙂 Ja jo ne aiemmin mainitut tarrakirjat ja muovailuvahat.
Meillä tuon ikäisellä suurin hitti oli lääkärilaukku, hoiteli jos jonkinlaista vaivaa pehmoeläimiltään ja vauvanukeiltaan. On muuten hyvä sikäli, että oikealle lääkärille mennessä on sitten korvalamput ja stetoskoopit tuttuja juttuja 🙂 Muovailuvahojen kaveriksi suosittelen piparimuotteja ja pientä kaulinta, meillä leivotaan harva se päivä… Käy myös sinne leikkikeittiöön.
Meillä kolmevuotiaalla lempparileluja olivat Oktonautit, joita lapsi sai ulkomailta tuliaisina ja joita tilattiin myös Amazonista. Ylipäätään kolmevuotispäivien jälkeen kaikki ukkelileikit alkoivat kiinnostaa enemmän ja nyt nelivuotias leikkii jo pitkät pätkät Oktonauteilla yms. pikku-ukkeleilla tarinoitaan. Tykätäänkö teillä esim. Muumeista? Olisiko Muumitalo lapsen mieleen?
Mikäli parkkitaloon päädytte niin kannattaa ostaa kunnollinen tukeva puinen (meillä on siitä Espalla olevasta ihanasta pikkukaupasta, Ombrellino???) ja se on yllättävän kompaktin kokoinen ja kestää menoa ja se toimiikin yleensä leikkien välillä säilytyspaikkana kulkuvälineleluille.
Niin ja meidän puisen parkkitalon saa kiinnitettyä Brion junarataan eli ne saa kivasti yhdeksi leikiksi.
Meidän kolmevuotias on juuri päinvastaista sorttia – ei viihdy sitten millään ilman leluja. Hänelle ollaan toivottu pukilta puinen kassakone ja junatalli junarataan. Ja koska yhdessä askartelu on parasta, ollaan toivottu myös puuhapussia – jotain sekalaisia tarvikkeita esim. Tigerista. Nehän on melkein kuin leluja. 🙂
Hah, meilläkin tyttö laittoi autoja värien mukaan ”perheisiin” ja riviin ja autot eli elämäänsä niinkuin ihmiset konsanaan 😀
Poika sitten ajaa niillä…
Ja joo, parkkitalo molempien käytössä. Hanne, Fredalla siinä torin lähellä on sellanen lelukaupa jossa on puisia nättejä parkkitaloja. Mä näin sen vasta sitten kun olin muovisen hirvityksen jo ostanut. Että otti päähän.
Joululahjaksi hamstrasin jo 60 palan pelejä. Niissä kun voi saada sen yhdessä tekemisen riemun 🙂 Ja todellakin ihmettelen tuon lapsen kehitystä noin muutenkin, osaa sanoa ”r” vaikka on tosiaan vasta sen 2,5v 😀
Meidän tyttö, nyt 7v on aina tykännyt pehmoleluista ja Littlest Pet Shop-petseistä. Ja niitä pitää olla paljon, jotta saa ne järjestettyä värien ja eläinlajin mukaan perheisiin (2-4 petsiä ei riitä mihinkään, tyttö alkoi leikkiä niillä kunnolla vasta sitten kun oli saanut niitä eri ihmisiltä lahjaksi ja niitä alkoi olla sellanen 20kpl). Sitten niillä leikitään vaikka koulua tai mitä vaan – pälpätys vaan käy yläkerrasta kun tyttö leikkii hahmoilla. Ja siis aloitti tämän n. 3-vuotiaana, sitä ennen ei juurikaan perustanut leluista. Samat lelut on yhä käytössä – joululahjaksi toivoo lisää pehmoja… (apuva)
Junarata, duplot, pikkuautot, eläimet, lääkäritarvikkeet ja sitten meillä on ostettu Oktonautteja, joilla leikitään todella paljon. Pojat on nyt 4 ja 2 ja molemmille sopii samat lelut. Joululahjaksi toivottiin oikeastaan pikkuautoja, ne kun kuluvat täällä leikeissä tosi pian, ovat nykyään niiin surkeaa laatua.
Mites ois ne pienet helmet jotka laitetasn alustaan ja sitten voi silittää yhteen 😀 barbit, ponit, eläinhahmot? Kysy pk:sta millä siellä tykkää leikkiä.
80-luvun lapsena sun kotoa löytyy varmaan niitä fabulandeja vai mitä ovatkaan. Ne pikkulegot jotka on vähän isompia yksiköitä kuin normipikkulegot. Eläinhahmoja ja niille menopelejä, astioita jne. Näillä alkoi mun 2,5-vuotiaan pikkulegoaikakausi ja hitti olivat alusta lähtien. Ihmettelen miksi näitä ei myydä enää. Ovat tosi kivoja hahmoja ja niistä ei irtoa mitään milli kertaa milli osia.
Mailegin pieni hiiri laatikossa! Lapsi sai viime jouluna kummilta lahjaksi, ihana ystävä leikkeihin. Sille voi sitten rakentaa pahvilaatikosta kotia ym. tarvikkeita. Yrjönkadun Tingeling-lelukaupasta löydettiin sellainen pikkusiskollekin. On muuten ihku lelukauppa, hakaniemen Karttuunin ohessa.
Jollakin on nyt rakennuspalikka syvällä nenässä 😀 Jos lasta eivät (vielä) lelut kiinnosta, eiköhän se ole parempi hankkia jotain tarpeellista kuin kasvattaa leluvuorta, joka ei ketään ilahduta.
Mikä syväluotaava analyysi 😀
Vanhempani ovat onnekseni ostaneet aikoinaan neljälle lapselleen lahjaksi klassikkoleluja, jotka kestävät leikkejä ja aikaa. Hakka, palikkalaatikko, puiset palapelit, soittimia, Brion junarataa, rakennuspalikoita, Dubloja jne. Ja ikisuosikit Barbeista My little Ponyihin löytyy myös. Kun samat lelut ovat toivelistoilla nykylapsillakin, saan olla onnellinen, että vanhempani ovat säästäneet lelut ja säilytykseen on omakotitalossa asuessa ollut mahdollisuus. Pölöähän se olisi ostaa uutena, jos käytettynäkin löytyy.
Hmm, noi ei kyllä sano mulle mitään. Me kun leikittiin äitini ja etenkin hänen pikkuveljensä vanhoilla pikku- ja tekniikkalegoilla. Pikkuveljeni on kyllä saanut lahjaksi uusia pikkulegoja aikoinaan, mutta hän on syntynyt vuonna 2000, joten nämä sun vinkkaamat legot tuskin ovat enää silloin olleet myynnissä.
Play Dohl siis testaukseen! On se hyvä, että mulla on teidät kertomassa asioita, joita en tiedä 🙂 Pitäisikin harkita, jos hankkisi työvälineitä muovailuvahaa varten. Lapsi kun tosiaan rakastaa leipoa mun kanssa, niin voisi harjoitella leipomista muovailuvahalla ihan itsekseenkin.
Ai Brion junarataan saa kans parkkitalon. Hyvä tietää, perintökalleutena kun myös junarataa löytyy. Ja juu, jos lapsi parkkitalosta sattuisi innostumaan, puinen sen on oltava. Säilyy sitten kovienkin leikkien jälkeen laitettavaksi perintökalleutena eteenpäin mahdollisille lapsenlapsille 🙂
100 palaisia palapelejä, vau! Mä luulen, että tuolla meidän rakkalla rämäpäällä on vielä liian vähän keskittymiskykyä noin komeisiin palapeleihin. Lääkärilelut tuntuvat olevan kommenttien perusteella suosittuja, ja meilläkin leikitään lääkäriä, hammaslääkäriä kylläkin. Niihin leikkeihin hän on keksinyt ottaa välineet aterinlaatikosta. Mutta muistelisin, että nuorin siskoni sai joskus lääkärivälineen lahjaksi. Jos en väärin muista, ne olivat vielä puiset, joten saattavat olla ehjänä ja tallessa vanhemmillani.
Täällä ei ole vielä Disneytä löydetty, vaikkain leffoja onkin katsottu. Mutta siitä tulikin mieleen, että hän RAKASTAA Totoroa. Mistäköhän saisi jotain Totoro-aiheista… Pitääkin selvittää. Se olisi varmasti mieluinen lahja pienelle Totoro-fanille.
Tiiäkkö, mä näin kerran kirpparilla kans hyväkuntoisen muumitalon. Olin jo lähellä ostaa sen, mutta taisi hinta olla mielestäni liian kova. Ja sitten vasta myöhemmin näin, mitä ne uutena maksavat. Minime on suloisen hullaantunut Muumeihin, joten se olisi varmasti mieluinen lahja. Ehkä sen kautta löytyisi se leikin riemukin, niin ei tarvitse loppuikäänsä pölyrätillä leikkiä 😀
Joo, tätä on pitänyt kokeilla jo monta kertaa, mutta en ole saanut aikaiseksi. Kiitos linkistä!
Sanomalla siitä ihan suoraan. Alkuun se ei kyllä ihan onnistunut, mutta nyttemmin jo onneksi ymmärtävät, että turha niitä leluja on nyt ostaa, kun lasta ei vielä kiinnosta. Ja kun käytettynäkin löytyy. Tulee vielä monia jouluja ja synttäreitä, kun lahjat kiinnostavat, joten aletaan täyttää tätä meidän kaksiota vasta sitten. Vierailut kaksiossa myös muistuttavat omakotitaloasujia aina ihan hyvin, miksi kaikkia hankintoja pitää miettiä aina vähän tarkempaan.
Hei. Meidän tyttö innostu joskus 3 – vuotiaana Lego Friends – legoista, eli tyttölegoista, niinkuin hän itse niitä kutsuu ja niitä on sen jälkeen aina toivottu lahjaksi. Ja meillä hän tykkää nimenomaan yksin leikkiä niillä. Suosittelen!
Mannerheimintie 49:ssa Taka-Töölössä on japanilaisten tavaroiden Luca-kauppa, jossa on vaikka mitä ihanaa Totoro-kamaa. Ostin sieltä veljenpojalleni viime jouluksi Totoro-eväsrasian. http://www.luca.fi
Voi vau! Miten en ole kuullut tuosta kaupasta ennen! Selattiin Minimen kanssa Totoro-valikoimaa läpi, ja nyt taisi löytyä joululahjatoive! Kiitos hurjasti vinkistä 🙂
Taalla Englannissa sanaa playdoh kaytetaan ihan yleisesti tarkoittamaan muovailuvahaa. Joitain halpisversioitakin myydaan mutta en ole kokeillut mika ero niissa on, PlayDoh merkkina kylla hallitsee markkinoita. Suosittelen kylla myos noita tyokaluja, siis ihan perinteisia 'leipomis'valineita eika mitaan hiton kakkustudioita ja laakariasemia.
Englannin anonyymi taalla taas… Tuli viela mieleeni nama ranskalaiset lelumerkit Vilac ja Janod, jotka tekevat ihania puuleluja ja muuta kivaa. Esim Janodin magneettijutut on aivan mielettomia. En yhtaan tieda loytyyko Suomesta, mutta katsele netista, ma tykkaan ja samoin lapsi. 🙂
Vähän edelliseen liittyen: Turussa on mainio pieni lelukauppa Petits Tresors, joka myy ranskalaisia leluja. Sitä pitää suomalais-ranskalainen pariskunta, joka on halunnut valita valikoimaan pääasiassa kestäviä, puisia ja järjellisen hintaisia leluja. Sieltä löytyy kaikenlaista erilaista kuin perusmarketista. Tykkäsin itse kovasti käydessäni. Liikkeellä on nettikauppa (https://petitstresors.mycashflow.fi/), suosittelen vilkaisemaan!
Googleta fabuland. Löytyy hyvin kuvia. Ihmettelen jos et tunnista. Technicsit on mun mielestä selkeästi isommille. Esim. Oma nelivuotiaani tekee ohjeista sujuvasti yli 6-vuotiaille tarkoitettuja mutta technicsejä se ei osaa itse vielä koota.
Meillä minimen ikäinen Nora, löysi valitettavasti just barbien ihanan maailman +prinsessat. Palapelit kiinnosti ennen mut tällä hetkellä ei jaksa keskittyä. Tarrakirjoja suosittelen ja esim suomalaisessa kirjakaupassa on/oli sellainen setti missä oli useampi kissa ja laukkuja, hattuja,vaatteita ja muita asusteita ja ne tarrat pystyy irrottamaan ja liimaamaan uudestaan. Tykätään myös niistä pienistä pixie-kirjoista mitä myydään ihan ruokakaupoissa kun ne ei vie paljon tilaa ja on helppo pakata retkelle mukaan! Ja me ollaan tehty niin että isovanhemmat saa ostaa määrällisesti mitä haluaa koska kiellot ei tunnu toimivan. Sitten aina laitan pois niitä leluja millä ei leikitä eli joko myyn eteenpäin tai annan ystäville. Huomasin ettäniissä lahjoissa se tärkein tuntuu olevan nimenomaan se antamisen ilo eikä se että halutaanko me oikeasti lisää leluja….
Esikoinen ei leikkinyt varmaan millään yksin, kuopus kaikilla pikkuisilla eläinhahmoilla. Sylvanian families-eläinperheet, PetShopit ja MyLittle Ponyt on suosikkeja. 🙂
Meillä vähän reilu 2,5 vuotias poika rakastaa sitä Brion parkkitaloa. Sai sen viime jouluna lahjaksi ja joka ikinen päivä on sillä leikitty. Nyt syksyllä sai siihen niitä junaratapalikoita ja junan parine vaunuineen ja nyt ei muuta tekisikään kuin ajaisi junalla. Lisäksi pikkuautoja ajaa parkkitaloon parkkiin ja sieltä ne autot ajetaan pois ja järjestellään riviin matolle. Tykkään itse ulkonäöllisesti siitä Brion parkkitalosta ja on ollut tosi hyvä, että sen saa liitettyä siihen junarataan myös. Suosittelen. 🙂
Ei ne kyllä tutuilta näytä. Mutta kivoilta kyllä! Harmi, ettei niitä enää saa.