Kaivoin ullakolta esiin suuruudenhulluimman ja eniten tuskanhikeä nostattaneen kässätyöni ikinä. Siinä se on, kahdeksan kuukautta ompelua ja useita katkenneita neuloja teon aikana vaatinut leikkimatto. Ompelin sen aikoinaan Minimelle, sillä tarjolla olleet puuhamatot eivät olleet mielestäni kauniita tai edes vauvan näkökulmasta tarpeeksi jänniä.
Nyt en kyllä jaksaisi nirsoilla asian kanssa, ainakaan kun tiedän, miten hurja homma maton tekemisessä oli. Lopulta Minime saikin sen leikkeihinsä vasta, kun paikoillaan olo narunpätkiä tutkien ja räpeltäen ei enää ollut ihan se juttu. Jokaista leikkimaton käyttöminuuttia kohden kertyi varmasti ainakin yksi tunti ompelua (ja purkamista sekä kiroamista). Ei mikään kustannustehokkain projekti.
Kässämuijan sydämeni hyriseekin innoissaan, kun nyt puuhamatolla pötköttelee toinen vauva. Ja kun tämä toinen vauva vielä sattuu olemaan sellaista sorttia, joka ylipäätään suostuu lattialla pötköttelemään. Ei menekään kuin tovi, kun Minihe jo intoutuu tutkimaan mattoon kätkemiäni rapisevia, heliseviä, kiliseviä ja tööttääviä yllätyksiä. Toivoakseni eivät menneet ihan hukkaan ne yölliset tunnit ompelukoneen ääressä!
Ihana matto! Koska olen laiska ja tiedän lasten kyllästyvän nopeasti, rakentelin aina uusia puuhamattoja meidän vauvallemme vaihtamalla tavallisen peiton päälle aina tasaisin väliajoin uuden, kirjavan pussilakanan ja ripottelemalla matolle kaikkea uutta jännää (kuten vanhan umpeen teipatun limsatölkin, jossa oli herneitä sisällä ;). Ei ehkä niin kaunista mutta sitäkin toimivampaa,
Upea leikkimatto! Ihanat ja kauniit värit! Tein pari vuotta sitten esikoiselle leikkimaton ja pitihän sitä vääntää kuopuksellekin oma… Tosin hänen versionsa on ollut käytössä kaksinkerroin ja pilkullinen taustakangas esillä.
http://pingalepingale.blogspot.fi/2014/08/vauvan-elainaiheinen-leikkimatto.html?m=0 (postauksessa linkki myös esikoisen mattoon ja tägipilvessä kolmanteenkin..)
Ystäväni tekivät samaan henkeen vauvoilleen ikisuosikkilelut: tyhjään puolen litran limupulloon kourallinen (värikästä) keittämätöntä pastaa ja eikun heiluttelemaan 😀
🙂 hieno matto! Mä kun en saa neulansilmästä ees lankaa niin en ole ees koittanut,…. 😀 mut värimaailma ym matossanne on han in lööv. !!!! TYKKÄÄNTYKKÄÄNTYKKÄÄN. ****** T.MarjoKoo
Voi että onkin upea matto! Ja mielettömän hienolla värimaailmalla. Kateus iski! 🙂
Meilläkin on rasioissa herneitä, riisiä yms. Ne ovat Minimellä käytössä rytmimunina 🙂
Huhuh, molemmille omat! Johan olet ollut jaksava. Mä en kyllä enää ikinä lähde tekemään yhtäkään leikkimattoa :DD
Mäkin tykkään sen värimaailmasta. Ja siitä, että siinä on enemmän ylläreitä ja tutkittavaa vauvalle kuin kaupasta saatavissa versiossa 🙂
Mä tykkään siitä jo ihan sen takia, että sillä tekemisen määrällä on parasta tykätä, haha!
tässä kuluneena vuonna olen useamminkin ihastellut tuota leikkimattoa vanhassa postauksessas ja ajatellut,että jos olisin löytänyt tuon kirjoituksen jo ennen pojan syntymää(josta tulee ensi viikolla jo vuosi!), olisin varmaan myös lähtenyt intohimoiseen ompelu urakkaan. Tosin äiti olis kyllä saanut osallistua siihen myös..itsellä kun on pääasiassa tosi hyviä ideoita,mutta ompelu tuottaa joskus päänvaivaa.. 😀 eli siis hirmuisen hieno toteutus! ihan kade olen! 🙂