Emme tainneet edes miettiä uusien ostoa, vaan lähdin heti metsästämään Huutiksesta tiettyä vanhaa Brion Pony-mallia. Mä en tiedä tarkalleen, milloin näitä on valmistettu, mutta useampi vuosikymmen sitten. Varmaan lähes jokainen kasarilapsi mun lisäkseni on samanmoisissa istunut. Tykkään rattaiden klassisen yksinkertaisesta ilmeestä, kovalla muovilla päällystetystä työntöaisasta ja turvakaaresta, renkaiden metallisista vanteista, isosta tavarakorista ja supersimppelistä istuinosasta. Kauppoihin kuului myös uudempaa mallia oleva kuomu.
Simppeli malli oli edellytys, sillä halusin verhoilla rattaiden istuinosan uudelleen. Älkää kuulkaa kysykö, missä mielenhäiriössä mä moisen idean päähäni sain. Jotenkin kuvittelin sen olevan helppoa: siitä sen kuin vanha kangas kaavaksi ja muutamaa ompelukoneen surautusta myöhemmin homma olisi valmis. Oikeassa elämässä hommaan suttaantui monta pimeää syystalven yötä ja metreittäin lankaa, sillä jouduin purkaa, ommella ja fiksailla istuinta kymmeniä kertoja.
Periksi ei perkele anneta -periaatteella istuinosa viimein valmistui, mutta lähempää tarkastelua se ei kestä. Purkaminen ja uudelleenompelu näkyvät rispaantumana ja joistakin nurkista Marimekon Muijat-kuosisen kankaan alta näkyy vanhaa istuinosaa, kun kangaslaskelmat eivät ihan millilleen täsmänneetkään. Talvella se ei haitannut, kun rattaissa oli talja. Ja nyt kesällä mä olen jo kuukausien käytön jälkeen niin tottunut risaisuuteen, että hälläväliä.
Kiesiremontin yhtydessä delegoin Lähiöjepen maalaamaan rattaiden vihreät metalliosat krominvärisellä autospraylla. Se muutti Ponyn ilmettä hurjasti. Harmikseni maali on lähtenyt kulumaan paljolla käytöllä olevista kohdista, kuten kädensijoista. Tähän syynä saattaa olla kostea ja kylmä ullakko, jossa rattaat olivat kuivumassa maalaamisen jälkeen. Sillä tuskinpa autoihin tarkoitettu maali noin vähästä muuten säikähtäisi.
Noh, ite tehtiin ja sen kyllä huomaa, mutta jo on kiva lykkiä pimpattuja Ponyja pitkin kyliä! Tasaisesta kyydistä voi vain unelmoida, sillä nämä rämisevät ja kolisevat kuin kylän seitsemänkymppisen poikamiehen huoltoa vailla oleva Pappa-tunturi. Työntöaisa on pitkille ihmisille liian alhaalla, joten jykevien Hartaneiden jälkeen tuntuukin näitä lykkiessä kuin kuljettaisi mukanaan heppoisia nukenvaunuja.
Mutta kyllä ne vaan ovat pienet, ketterät ja sievät. Kaupungille lähtiessä ei tulisi mieleenkään napata alle ratasvalikoimasta kuin nämä. Vaikka torien mukulakivillä tenavalta meinaa tärinässä lähteä hampaat irti, kromi vaan kiiltää auringossa, kun kiidämme näillä pienistäkin väleistä ja raoista. Menevät myös suitsait kasaan, joten käyvät hyvin matkarattaista.
Pois alta, Kromi Pony tulee!
No sievät tuli kyllä! Ponyt on ihan parhaat. Ne kestää myös uskomattoman painon, mä käytin niitä kaupparattaina esikoisen kanssa, koska alakoriin ja aisaan roikkumaan saattoi huoletta kasata viikon ostokset. Kaksosille meinasin hankkia tuplaponyt, mutta taitaa jäädä, kun ovat oppineet niin reippaiksi kävelijöiksi jo.
Sain naapurista keväällä Brio Ponyt tuunattaviksi. Kuvittelin että lyhyiden työpäivien jälkeen pimppailen vaan rattaita mutta toisin kävi. Sen verran olen ehtinyt käydä katsomassa, että yritin irrottaa nykyisen päällisen, mutta siinä olikin kohta jota ei niin vaan millään neppareilla irrotetakaan, ts. ei ilman saksia tms. Nuo on tuoreempaa mallia, 2000-luvun puolelta. Työntöaisa on aika matala jopa meille tapeille, en tiedä onko alun perinkin vai johtuuko siitä, että rattaissa on matkannut kaksi lasta samanaikaisesti ja ovat jotenkin vajonneet alaspäin, tiedä häntä.
Ilmainen runko kuitenkin houkutteli sen jälkeen kun on säännöllisesti vuoden ajan tsekkaillut runkojen hintoja… Katsotaan tuleeko tästä projektista ikinä mitään 😉 Kovin vähän on viime aikoina rattaita tullut käytettyä mutta kun tarttis, olis kiva jos olis köykäinen ja pieni vaihtoehto olemassa.
Voi mulla on kanssa projektina. Runkohan on oma vanha ratasmalli, Brion muistaakseni eli kai se on tuo sama Pony. Harmi vaan, että siitä on viety kankaat jo aikapäivää sitten, eli pelkkä runko on enää jäljellä. Nyt siis pitäisi alkaa aivottelemaan, millaisesti kankaat tuohon kiesiin laittaisi. Niin ja tietty millaiset kankaat. Kunpa joku päivä ehtisi kangaskauppaan ja sitten vielä ompelukoneen ääreen.
Voi olla että Päde menee kouluun ennenkuin rattaat on valmiit.
Niissä uusissa on ponyissa jos tarkoitat sitä istuimen sivukohtaa tuolla paikalla mistä kangasta ei saa irti niin se toinen kiinniketangon pää on neppari vaikka ulospäin näyttää pultilta. Tuli tuokin selvitettyä kun jälkeläinen kertaalleen kärryihinsä oksensi…
Oletteko te kasvissyöjiä? Olisi mielenkiintoista kuulla teidän perheen ruokailuista. Ja miksei ohjeitakin! 🙂
Piristyipä ilme kummasti 😀 pohjatyöt merkkaa paljon maalaamiseen, että itsekin Joskus annoin keltaiselle rungolle uuden elämän hopeisena. Meidän malli oli race joka kallistui enemmän niin saattoi nukkua hyvin 3h..
Ihan parhaat rattaat!
Mua jäi noissa kuvissa vaivaamaan et onko toi uus päällinen jotenkin ”väärin” laitettu kiinni noihin sivuihin?
Meillä on useammat Brion ponyt. Niitä on ostettut sillon tällöin kun on vastaan tullut 2-9euroa vähän hölmöä, mutta käytössä ne kaikki on ilman tuunauksia. (Tarkoitus oli tuunailla.) Toi malli on paras se on saman näköinen ku -94 vuonna ostetut ponyt. Ainut et noi renkaat ei irtoa ainakaan noista meijän vanhemmista malleista. Uudemmissa irtoaa eli 10vuotta vanhoissa.
Jaana
Kiitti vinkistä! Revin ja ränkytin kaikkea mahdollista mutten saanut irti. Uusi yritys siis!
Joo, nää on ihan huiput kaupparattaat. Niissä on painopiste jotenkin tosi hyvällä kohdalla, kun aisaan saa roikkumaan kilokaupalla tavaraa ilman kärryjen kippaamista.
Mä tietty tän oman urakkani jälkeen neuvoisin, että älä edes aloita 😀 Mutta ymmärrän kyllä hyvin omasta kokemuksesta, että kun kerran aletaan, niin homma hoidetaan loppuun 😀
Huuuh, aikamoinen prokkis, jos ei ole edes vanhaa kangasta mallina. Mutta jos oot vähän hulluhko ja keikallaan omituisiin aivoituksiin, tää voi olla sun juttu 😀 Muuten sanoisin kokemuksen syvällä rintaäänellä, että älä edes aloita hahha!
Kesti hetken, kun kelasin, että mites tää kysymys tähän liittyy 😀 Mutta varmaan teit päättelyn meidän asematunnelista rohmuamistamme piknikeväistä. Että joo, ollaan lakto-ovo-vegejä. Siitä on paljonkin pyydetty postausta, mutta ainakaan nyt lomalla ei huvita kirjoittaa mitään, mistä nousee salettiin sota. Katsotaan, joskos syksymmällä taas jaksaisi sohia ampiaispesää.
Automaalikaupassa sanoivat, että mitään erityisiä pohjatöitä ei tarvita, kun tolla maalaa. Mutta jotain selvästi meni pieleen.
Kivat on ratttaat joo! Ja päällinen saattaa hyvinkin olla väärin laitettu sivuihin. Taisteltiin kiinnityksen kanssa pitkät tovit. Tuo on ainut, joka lopulta toimi ja piti.
Hieman jo elättelen toiveita, että jäbä alkais olla kohta kova käveleen, eikä rattaita tarttis ees tuunata. Mutta voihan tuo olla että kesälomalla iskee joku hulluuskohtaus ja kiesit saa uuden elämän. Varma ehkä.
Hei mahtavaa! mulla on nuo aivan samanlaiset rattaat kellarissa odottamassa että poju kasvaa niihin ja aikomuksena juurikin tuunata uusi kangas. Oon pitkään miettiny et saakohan tuota uutta kuomua kiinnitettyä vanhaan malliin, vai onko rungon paksuus muuttunut. 🙂 Nyt selvis sekin! Hienot rattaat totisesti ja aivan parhaat käytössä!
Amma, jos jätät väliin tuunauksen, niin mulle sopisi juurikin vanha runko ilman kankaita. 🙂
Tänään tuunatessa meidän uusiavanhoja kärryjä tuli mieleen tämä Pony-postauksesi. Pienellä vaivalla saa hienon uuden menopelin! (Teidän tapauksessa vähän isommalla vaivalla..)
http://pingalepingale.blogspot.fi/2014/06/rattaiden-tuunaus.html
Meneekö Ponyt makuuasentoon tai lepoasuntoon?
Uusista malleista en tiedä, mutta nämä muutaman kymmenen vuoden vanhat Ponyt saa laitettua lepoasentoon, eli jonkun viitisen senttiä kallistettua selkänojaa. Systeemi on kuitenkin sellainen rautalankaversio, että se ei toimi kunnolla tuon kuomun kanssa, joten ei olla sitä taidettu koskaan käyttää.
Et varmaan rattaista luovu? Jotenkin on ajatus alkanut pyörimään mielessä, että olisi kiva tuommoiset kevyet vanhat rattaat saada. 🙂
Et varmaan rattaista luovu? Jotenkin on ajatus alkanut pyörimään mielessä, että olisi kiva tuommoiset kevyet vanhat rattaat saada. 🙂
Et varmaan rattaista luovu? Jotenkin on ajatus alkanut pyörimään mielessä, että olisi kiva tuommoiset kevyet vanhat rattaat saada. 🙂
Moi! Emme valitettavasti ole näistä luopumassa. Vauvan kanssa tulevat vielä tulevaisuudessa käyttöön päiväkotirattaina 🙂
Heippa. Löyty tämä vanha postaus, kun olen itse aloittamassa kyseistä brokkista. Muistatko, mikä oli kettumaisin osuus päällystämisessä? Tai minkä kohdan mokasit ja jouduit uudelleen ompelemaan? Jospa itse välttyisin näiltä ja pari hermoa säästyis muihin projekteihin.
Moi! Ihana kuulla, että sama prokkis sielläkin aluillaan. Tästä omastani on niin kauan aikaa, että en kyllä yhtään muista, miten mikäkin meni. Hankalaa se oli, mutta palkitsevaa! Olisinkohan joutunut tuon etummaisen nepparin paikkaa muuttaa, eli ehkä sen laittamisen voisi jättää vikaksi, kun näkee, miten kangas istuu ja muokkaantuu paikoilleen. Iloa tekemiseen!