Heinäkuun helteet ovat tehneet ihmeitä, ja Kalasataman säkkiviljelmämme rehottavat vihreänään. Kesäkuun kalseiden säiden aikaan näytti jo siltä, että kasvukausi tulee loppumaan ennen satokauden alkua. Mutta kiitos auringon ja ahkerien kastelijoiden, nyt puskat alkavat olla pullollaan hippisapuskaa.
Sadonkorjuun ilon aloitti tänä suvena vihreä kesäkurpitsa, joka edellisien vuosien tapaan näyttää kasvattavan ainakin yhden mehukkaan syötävän kotiin viemisiksi joka kastelukerralla. Nyt keltainenkin kurpitsa on intoutunut kasvamaan, ja ensimmäiset hedelmät sitäkin lajia on kannettu kotiin pataan laitettavaksi. Pavut voivat paksusti nekin, samaten kuin sokeriherneet, jotka popsitaan aina suoraan puskasta. Salaattia ja yrttejä piisaa mukaan kerättäväksi niitäkin.
Tänä kesänä uskaltauduimme istuttamaan tiluksille paljon huomiota vaativaa tomaattia. Niiden kanssa meinasi käydä köpelösti heti alkuunsa, kun kesäkuun hallayöt näyttivät nistineen jokaisen ystäväni vaivalla kasvattaman taimen. Onneksi ei ehditty repiä taimia ylös, sillä nyt tomaatit ovat kasvaneet valtaviksi puskiksi, joiden oksilla ryppäinä kasvavat vihreät tomaatit painavat tukikepit vinoon. Jos jossakin, tomaatissa on vissi ero siihen, onko se ensinnäkin luomua ja toisekseen tuoretta. Ja pian päästään napsimaan punaisia luomu-karkkeja puskasta suoraan suuhun!
Tomaatin lisäksi säkkiviljelmillä tänä vuonna uutena kokeiluna on myös maissi, joka on kasvanut jo kastelijoitaan korkeammaksi. Komeiden lehtien välistä tunkee jotakin haitulaa, josta kai tähkät jossain vaiheessa muodostuvat. Tänä kesänä kokeilimme ensimmäistä kertaa myös pyöreitä munakoisoja pitkulaisten sijaan. Hetken jo näytti siltä, että munakoisotta jäämme, mutta yhtäkkiä pikiriikkinen puska on täynnä pieniä vauvamunakoisoja. Lapsi käy niitä joka kastelukerta silittelemässä ja ihailemassa, joten ainakaan rakkauden puutteesta ne eivät kärsi.
Onkin hykerryttävän ihanaa, että meidän kaupunkilaismuksu pääsee pienessä mittakaavassa kokemaan ihan itse, mistä ja miten sitä ruokaa tulee. Hän on ollut ahkera kastelija ja vähän turhankin innokas sadonkorjaaja. Pikkupuutarhuri on napsinut suuhunsa niin tomaattiraakileita kuin raakoja papujakin. Kotonakin syömistouhuissa on ihan eri vibat, kun lautasella on jotain, jota on itse pienellä vihreällä kannulla käynyt kastelemassa viikkojen ajan.
Miksi käytät nykyään koko ajan tytöstä nimeä ”lapsi”, etkä ”Minime”. Ikävä Minime-nimeä :/
Ihana pikku-puutarhuri ja ihanan runsaan näköiset viljelmät!
Meillä kesäkurpitsa vasta kukkii, tomaatissakin raakileet ja kukat vasta, saa nähdä ehtivätkö kasvaa ja kypsyä ollenkaan :/ Mutta kivasti kyllä hellejakso laittanut vauhtia kasvuun.
Täällä myös kaksi-vuotias puutarhurin pieni apulainen on kova sadonkorjaaja, harva se päivä tuolta ovelle ilmestyy innosta hihkuen lapsonen pikkurillin kokoiset porkkanat naateissa roikkuen 🙂 eihän sitä raaski kovasti komentaa kun toinen on niin innoissaan <3
Naapureitten säkeille on näemmä käynyt huonommin! 🙂 Ihania puskia! Tuli tätä lukiessa mieleeni, etä oletko joskus avannut enemmän teidän ruokailutottumuksianne, miten esimerkiksis huolehditte riittävästä B12-vitamiini ja proteiinien saannista, kun olette kasvissyöjiä? Haluaisin syödä itse enemmän kasvisruokaa, mutta vatsani ei siedä palkokasveja, ja ainakin meidän työpaikkaruokalassa, jossa on kansainvälisestä yhteisöstä johtuen erittäin hyvä kasvisruokavalikoima, liki joka hemmetin tuotokseen on tungettu papuja, joten se kasvisruoka jää lähes aina siitä syystä ottamatta… Jos olet tutkinut asiaa tai, jos otat onkeesi, niin vastauksesta olisi kiitollinen hän! 🙂
Sssiiin tomaattia? Meitsin kun aina epäonnistuu, tuon auringon takia, palaa helposti…kuinka usein muuten käytte viljelysäkeillänne, eli kastelu ja yms viikossa???ihanaa, jos saatte tomaatitkin onnistumaan….
Kyllä se Minimekin teksteissä välillä vilahtelee 🙂 Mutta ällös huoli, pian mun on taas alettava käyttää sitä, kun vauva syntyy. Jos en sitten alkuun sitkuttele vauvasta ja lapsesta puhumalla. Mä kun en ole vieläkään keksinyt vauvalle hyvää bloginimeä – ainakaan yhtä pölöä kuin isosiskollaan :DD
Tomaateissa on kyllä täälläkin vielä tosi paljon kukkiakin. Mutta viime vuonna joku Kalasataman säkkiviljelijä oli kuulemma käynyt korjaamassa tomaattisatoa vielä marraskuussa. Saas nähdä, miten tänä vuonna käy!
Voi joo, voin nähdä sen onnen lapsen kasvoilla, kun on käynyt auttamassa ja hakemassa porkkanoita 😀
Hehhe, joo, kovin on karrelle palanutta rikkaruohoa naapruissa. Ne säkit taisivat tänä vuonna olla ihan tyhjillään, joten onneksi kyseessä ei ole epäonnistunut viljelmäkokeilu.
En ole sen kummemmin torvea soittaen ruokailutottumuksistamme puhunut, vaikka tuleehan se varmaan ilmi reseptipostauksista ja muista ruokahommista. Joskus aiheesta ehkä vielä uskaltaudun kirjoittamaan. Me syödään vitamiinitabletteja, sillä b12 on just se ongelmallinen kasvisyöjille. Monia kasvimaitoja on myös rikastettu b12-vitamiinilla. Jos vatsa ei tykkää palkokasveista, protskujen kanssa onkin vähän hankalampaa, mutta ei mahdotonta. Paljon protskua on papujen lisäksi linsseissä, pähkinöissä, siemenissä ja täysjyväviljassa. Me käytetään myös soijapavuista tehtyjä jalosteita, kuten tofua ja soijarouhetta. Jos haluaa käyttää kananmunia, niissä protskua on paljon kans. Kun syö monipuolisesti ja saa tarpeeksi energiaa sapuskasta, protskumäärät kyllä täyttyvät, eikä niitä tarvitse sen kummemin pohtia 🙂
Ei laitettu suuri odotuksia meidän tomaattikokeilulle, kun tiedetään niiden olevan hankalia. Ja heti alkuun tosiaan halla meinasi tappaa kaikki taimet! Mutta ihme ja kumma, nyt satoa tulee. Parastahan olisi kastella aina iltaisin, kun aurinko ei enää porota. Mutta meillä se ei aina ole mahdollista, siksi osa lehdistä on kärsinyt. Käydään kastelemassa ihan ilmojen ja sateiden mukaan. Kesäkuussa riitti pari kertaa viikossa tarkistus, kun vettä tuli koko ajan taivaalta. Nyt ollaan käyty joka päivä tai ainakin joka toinen päivä kastelemassa. Se, että tiluksia jakaa kolme aikuista ja yksi lapsi, helpottaa kastelurupeamaa 🙂
Hyvältä näyttää viljelmänne. Onko säkeissä mullan lisäksi jotain muuta esim. lecasoraa tsm. pohjalla. Vai päästävätkö säkit liiat vedet läpi/pois? Vaihdatteko mullat säkeistä joka vuosi? Säkkiviljely omalla parvekkeella kiinnostaisi.
Säkeissä ei ole muuta kuin multaa, sillä säkki päästää liiat vedet läpi. Ensimmäisiin vuosiin ei olla vaihdettu multaa ollenkaan, mutta sen jälkeen vain päällysmullat. Lannoitteena on käytetty tilusten omasta kompostista tulevaa multaa. Iso peukku säkkiviljelylle!
Kiitos tästä! 🙂