Yhteistyössä Luona In ja Suomen Blogimedia
Bloggaaja saa pienen provikan blogin kautta tehdyistä ostoista.

Lapsen olohuoneen oman nurkan harjakaisia vietettiin viime viikolla, kun havuvanerinen työpiste nostettiin vihdoin seinälle. Mutta johan kannatti vartoilla, liisteröidä, mallailla ja maalata, sillä nurkkauksesta tuli niin nätti, että sitä tässä olen vallan illat ihastuneena tuijotellut. Ja täpinöinnistä päätellen lapsikin on työpisteestä kovin mielissään.

Työpiste ja palikkatorniksi kootut vanerikehikot ovat alavieskalaisen Luona In -perheyrityksen tuotteita, jotka saimme blogiyhteistyön kautta. Ne aseteltiin Minimen omaksi nurkkaukseksi olohuoneemme yhdelle seinälle. Koska samalla seinällä on muutakin, nurkkaus erotettiin omaksi tilakseen liisteröimälle sen taakse Fine little dayn Gran-tapetti. Sitä yksi teistä lukijoista ehdotti Minimen uninurkan tapetiksi, kun taannoin kahlasin tapettiviidakkoa läpi. Siihen tarkoitukseen se ei sopinut, mutta nyt! Valko-musta tapetti, värikkäät lelut ja käsittelemätön puu tuntuvat rakastavan toisiaan yhtä paljon kuin minä niitä kaikkia.

Luona In -tuotteet toimitetaan käsittelemättöminä, mutta me maalasimme vain työpisteen taustalevyn. Se sai päälleen ensin monta kerrosta magneettimaalia ja viimeisenä kerroksena vielä sipauksen liitutaulumaalia. Muuten kalusteet saavat olla käsittelemättöminä, sillä puu on sellaisenaan kaunis ja eläväinen.

Kun kalusteet alkavat kellastua, ne voi hioa uudestaan. Vaikka nyt tuntuu, että en kyllästy vaneripuuhun ikinä, varmasti sekin hetki vielä tulee. Sitten pistetään päälle vaikka vaaleaa kuultomaalia, joka vielä jättää puunsyyt esiin. Tai roiskitaan reilusti pastilliväriä pintaan. Tai kiskaistaan ne kokomustiksi. Saas nähdä, mitä silloin on mielessä. Mutta nyt on juuri hyvä näin.

Minimen lelut sopivat hyvin esille muutamaan koriin ja vanerikehikkotorniin, joista ne on helppo napata leikkiin. Tulevaisuudessa työpistettä voi kuitenkin laajentaa ylöspäin. Katonrajaan voisi ehkä hankkia jotkut suljettavat kaapit, keskelle taasen jotain kevyttä ja ilmavaa hyllyä. Koululaishommia ajatellen työpisteen pöytätasolle sijoitettavaksi voisi katsella jo nyt kirpputoreilta vanhoja pieniä Palaset-säilytyslipastoja. Niihin Minime voisi sitten jemmata koululaistarpeistonsa ja muut pienet aarteensa.

Nopeammalla aikataululla toivon löytäväni vanhan arkkitehtilampun ja 70-luvun työtuolin, jonka voisin hiomapaperilla, kankailla ja spraymaalilla laittaa uusiksi. Että jos jollakin moisia pyörii ylimääräisenä nurkassa, kertokaa heti! Mä nimittäin haluan pian takaisin tuon violetin pinnatuolin, joka toimii normaalisti oman työpisteeni tuolina. Myös jonkinlainen alusta pöydälle olisi hyvä löytää. Kynänjäljet ja muut sotkut saa vanerista toki irti viimeistään hiomalla, mutta jos nyt kuitenkin joku komia suoja innokkaan piirtäjän ja puun väliin löytyisi.

Mutta niin kauan, kun omasta mielestä täydellistä ei löydy, ollaan ilman. Sitä täydellistä nimittäin kannattaa odottaa, tämä kauan ajatuksissa muhinut työpiste on siitä hyvä esimerkki.

Jos alkoi havuvanerituttaa, Luona shopin tuotteista saa tammikuun loppuun asti 10 prosentin alennuksen koodilla blogi10.

Jaa: