Kesä sekoittaa ihmisen pään. Silloin alkaa esimerkiksi huomaamattaan miettiä pikkukaupungin mukulakivikaduissa olevan jotain niin kodikasta, että eihän se nyt ihan mahdottomuus olisi niiden varsille muuttaa. Kävimme pitkästä aikaa päiväreissulla Porvoossa, jossa tuntui sinä puolipilvisenä päivänä olevan kaikki kohdillaan. Kaikki mitä, ihminen tarvitsee.
Luuhailimme pitkin katuja, joilla oli enemmän ihmisiä kuin autoja. Harhailimme keskustasta kauemmas ja löysimme kahvilan, jossa herkut oli katettu omenapuiden alle. Poikkesimme kauppoihin ja putiikkeihin, joissa myytiin mielenkiintoisten pikkuyritysten tuotteita. Söimme jätskit ja kuuntelimme katusoittajien musisointia. Vintagekauppoja, kirpputoreja, lähiruokaa ja luomutuotteita. Raakaruokaa ja vegaaniherkkuja. Lanka- ja käsityötarvikekauppoja, joiden kaltaista valikoimaa en ole Helsingistä löytänyt. Jopa lelukauppa oli kuin sadusta!
Sekosimme niin pahoin, että pysähdyimme tutkimaan asunnonvälitysfirmojen ikkunoita. Miten olisi pitsihuvilan puolikas keskustassa? Tai vaikka vinttihuoneisto joen varresta? Leikimme hetken ajatusleikkiä, kunnes annoimme todellisuuden valua lomatunnelman keskelle. Porvoo-unelmoinnissa kun on vain se huono puoli, että Porvoo ei sijaitse siellä, missä meidän elämämme on.
Parasta pitää Porvoo vapaana arjesta, kiireestä ja väsymyksestä. Niin se säilyttää hehkunsa. Helsinkiläisen silmin kehnohkot julkiset liikenneyhteydet pitävät sen satumaana, joka on niin lähellä, mutta silti tavoitettavissa vain niinä päivinä, kun ihmisen verenkierrossa kuplii hyvä annos lomaa.
Mulle käy aina noin. Sympaattiset pikkukaupungit kietoo hetkessä pauloihinsa! Ihana Porvoo!
Höh, Porvoossa 20 vuotta asuneena oon sitä mieltä, että Porvoo-Helsinki välillä menee busseja jatkuvasti, ruuhka-aikoihin 10-15min välein. Okei toi vuoroväli ei toimi koko päivän ajan 😉 ja on se iso miinus, että bussi on ainut vaihtoehto tolla välillä. Porvoon sisäinen liikenne onki sitte ihan oma lukunsa.
Ja mun näkökulmasta vanha kaupunki on turistirysä! Siellä ne laumat vaeltaa pinkit sydäntarrat numeron kera rinnuksiin liimattuna 😀
Kuulostaa tutulle, porvoohuuma/pikkukaupunkihuuma kuuluu niin lomiin. Oi! Voishan sitä joskus jonkun muutaman vuoden asustellakin… vaihtelu virkistää, ehkä? 🙂
Joo, mullekin käy aina noin Tammisaaren kanssa… 🙂
Mun työkaveri asuu Porvoossa ja kulkee jokapäivä töihin Helsinkiin. Eli ei se ole mahdotonta, vaatii vain auton hankintaa 🙂
Porvoossa asuessa Se vanhakaupunki oli tosiaan kesäaikaan vältettävien listalla. 😉 kiva jos liiketarjonta on parantunut. Vielä 5 vuotta sitten siellä oli tosi paljon krääsäputiikkeja. Mut ihana kaupunki. Ihanin jossa olen asunut. Ihan kuin olisi ikuisesti kestävällä kaupunkilomalla. Muuttaisin oitis takaisin jos työpaikat löytyis siltä suunnalta. 🙂
Porvoo on nimenomaan ihana paikka vierailla, mutta siellä asuminen on aika hanurista. Tampereelta Porvooseen muuttaneelle onnettomat ruokakaupat, surkea paikallisliikenne ja työpaikkojen puute ovat liikaa kestettäväksi. Nimimerkillä ”vielä tämän vuoden puolella pois Porvoosta”.
Mulle käy niin kesäisin jopa Vaasan puutaloalueilla pörrätessäni. Vaikka olen asunut Vaasassa ja tiedän, että elo siellä ei etenkään nykyisin enää olisi meille sitä, mitä elämältä haluamme. Mutta minkäs sille voi, fiilistely ja haaveilu on ihanaa!
Juna olisi kyllä huippu! Mä onnistun aina osumaan niihin busseihin, jotka kiertää kaikki mutkaisimmat pikkutiet saaden mut matkapahoinvoivaksi.
Me oltiinkin tällä kertaa laina-autolla matkassa, joten päästiin käymään ympäri kaupunkia. Silti just vanhakaupunki oli se sympaattisin – on syynsä, miksi meitä muitakin turisteja siellä pörrää. Mun viime visiitistä Porvoossa on vierähtänyt yli kaksi vuotta, ja itsekin yllätyin, miten kivoja putiikkeja mukulakivikaduilta nyt löytyikään. Ehkä liiketarjonta on siis tosiaan parantunut. Tai sitten se oli vain se suonissa kupliva lomafiilis 😀
Äläpä! Mä rakastun söpöihin pikkukaupunkeihin helposti, niin kotimaassa kuin ulkomailla. On mukavaa hetken pohtia ilman mitään realitetteja, miten siellä elelisi ja onnensa tuplaisi 🙂
Meidän piti lähteä käymään Tammisaaressa just tuona päivänä, mutta kelit olivat niin karseat, että päädyttiin edes vähän aurinkoa lupailevaan Porvooseen. Toivottavasti ehditään tänä kesänä vielä Tammisaareenkin käymään! Haluan pikkukaupunkirakastua sielläkin.
Ei mahdotonta ei, mutta ei meidän näkökulmastamme mukavaa tai järkevääkään. Me pidetään Porvoo mielellään satumaisena kaupunkina, jossa on aina leppoinen tunnelma, eikä häivääkään kiireestä 🙂
Joo, noin siinä varmasti kävisi meilläkin. Tunnen pari ihmistä, jotka ovat muuttaneet Helsingistä Porvooseen ja aika pian taas takaisin Helsinkiin. Parempi pitää se lomakaupunkina, jotta hattaraisiin mielikuviin ei sekoitu arkea 🙂 Toivottavasti löydät pian kotikaupunkin, jossa asuminen on mukavaa!
I feel you. Olen pyörinyt nyt kesällä paljon kotikonnuilla 5000 asukkaan kunnassa, ja ai että kun olisikin ihana muuttaa sinne. On uimarantaa, metsiä, peltoja, ihania pyöräreittejä… Miten niitä ei osannut arvostaa silloin, kun vielä asui siellä? Täytyy kuitenkin vaan takoa järkeä päähän, koska meikäläinen on kaupunki-ihmisiä ja viimeistään talven tullen kaipaisin ihmisten keskelle.
En yleensä harrasta tämmöstä ”hei katsokaa MUN kokemus aiheesta” -kommentointia mutta laitan nyt kuitenkin linkit ikivanhoista blogimerkinnöistäni Tammisaaresta ja Loviisasta. Molemmat ihania mestoja, suosittelen! 🙂
Lankahamsterina jäin miettimään, että mitä lankoja jotka Helsingin tarjonnasta puuttuu Porvoossa olisi kaupan? Kesäretkelle olisi tilausta muutenkin, mutta syysneuleet kaipaavat materiaalejaan piakkoin ja kiva olisi kokeilla uusiakin lankakauppoja 🙂
Veera
Niin kesäpäissäni en vielä ole, että omilla kotikonnuilla sama efekti tulisi, hehe! Vaikka siellä on kiva käydä, siellä asumaan minusta ei olisi. Sen verran kaupunkilainen olen. Ja onneksi rakkaus-Herttoniemestä löytyy uimarantaa, metsiä, peltoja, ihania pyöräreittejä ja vaikka mitä muuta! 😀
Tuskin siellä mitään sellaista lopulta oli, mitä ei Helsingistäkin saisi. Lähinnä ilahduin ja yllätyin siitä, että pieneksi kaupungiksi tarjontaa ja valikoimaa on niin paljon. Helsingissä kun ei lopulta ole kuin muutamat todella hyvät kässäkaupat – tai sitten en vain ole löytänyt niitä. Porvoossa niitä tuli vastaan joka kulmalla.
Tervetuloa käymään myös Loviisassa! Täällä on varsinkin kesällä ihanaa ja vanha kaupunki ihastuttaa. LWT-päivillä elokuussa pääsee käymään noissa ihanissa taloissa, jotka tavalliset ihmiset avaavat yleisölle. Ja kaupunki on tuolloin täynnä kirppareita ja antiikkia. 🙂 Sori kun pommittelen sua pitkin blogia. 😀
Ihana, kun pommittelet pitkin blogia. Samalla hauska muistella itsekin, mitä kaikkea sitä onkaan kirjoittanut 🙂
Loviisa on muuten yksi sellainen kotimaan reissukohde, jossa on pitänyt käydä, mutta ei vain ole saanut aikaiseksi. Hyvä, kun muistuti! 🙂