Ja näin palapelit saavat omat supersimppelisti ommeltavat kankaiset pussukkansa: tarvitset jämäpalakankaita, kanttinauhaa tai jotain pitkää rusetiksi taipuvaa narua, ompelulankaa ja ompelukoneen. Mä suristelin kaikki mahdolliset saumat saumurilla, sillä ompelukoneeni vetelee viimeisiään ja saumurilla nyt muutenkin tulee nätimmät saumat.
Leikkaa palapeliä kaavana käyttäen kankaasta kaksi palasta. Yläreunaan leikkaa kuitenkin apauttiarallaa 10 senttiä ylimääräistä kangasta, jotta nauhakujalle jää tilaa. Lisää myös muihin reunoihin reilusti saumavaraa. Pussin on hyvä olla löysä, jotta lapsi saa itse helposti otettua palapelin pussista ja laitettua sen sinne myös takaisin.
Huolittele reunat. Jos tahdot, ompele toiseen kangaspalaseen kiinni neliönmallinen muovipala, jonka jätät yhdeltä sivultaan auki. Mä sujautin muovitaskuun palapelistä printtaamani kuvan, jotta oikea palapelipussukka löytyy helposti. Muovina käytin niistä tarpeettomiksi käyneistä Minigrip-pusseista leikkaamiani paloja.
Laita kangaspalat oikeat puolet vastakkain. Ompele ne kiinni toisiinsa kolmelta sivulta. Aukijääneelle sivulle muodostuu suuaukko. Taita suuakon kangas ensin kerran noin sentin matkalta ja sitten vielä kerran noin parin sentin matkalta nurjalle puolelle ja kiinnitä nuppineuloin. Ensimmäinen taitos piilottaa ruman reunan ja toinen taitos muodostaa nauhakujan. Ompele pussin suuaukon ympäri ommel ja muista jättää saumaan noin 1,5 sentin pujotusaukko nauhaa varten.
Käännä pussi. Pujota kanttinauha nauhakujaan käyttäen tarvittaessa apuna kanavaneulaa. Sujauta palapeli pussukkaansa ja sido vielä komia rusetti pussinsuulle. Kas noin!
Muistan ton, paitsi et tehtiin siittä reppu/jumppa pussukka ku ommeltiin viä olkahihnat :))
Olipas ihanan yksinkertainen mutta tärkeä vinkki! Lastenhuoneen uudelleenjärjestelyprojekti olisi tarkoitus aloittaa, ja nuo puiset palapelit on yksi rasittavimpia asioita koittaa pitää järjestyksessä! Ja kankaitakin löytyy, joten täytyypä kaivaa ompelukone kaapin perältä!
Niin ja meillähän on tuo sama palapelikin joka kuvassa! 🙂
Sä tosiaan oot maailman siistein ihminen! 🙂
Kiitos vinkistä! Mä oon noita meidän palapelejä kironnut kun ovat aina leviänä.
Piru kun löysin tän blogin, kun nyt kaikki lapsen päiväuniajat menee blogia lukien eikä niitä ”sit hoidan ton kun lapsi nukkuu” -juttuja tehden. Todo-lista vaan kasvaa, koti räjähtää ja synttärikakku odottaa leipojaa! No ei, kiva blogi 🙂 Mukava saada vertaistukea ja uusia näkökulmia näin virtuaalisesti.
Meillä on mukavasti moni palanen hukassa 🙂 😛
Meillä palapelit on onneksi sen verran samankokoisia, että ne saa pinottua matalan kirjahyllyn päälle yhdeksi pinoksi. Lapsi ei yllä niitä ottamaan itse (sehän on tietysti pinoamisen edellytys) mutta osaa pyytää (sekä ”palapeli” ja jopa haluamansakin vielä yleensä. Pussukat on kyllä kivoja 🙂
Aivan mielettömän ihana idea, mahtavat! 🙂 Aurinkoista pakkasviikonloppua sinne 🙂
Meillä taisi tarkoituksena olla niiden käyttäminen kässäpussukoina 🙂
Välillä ratkaisu on yksinkertaisempi kuin heti voisi ajatellakaan 🙂
Siististä en tiedä, mutta järjestyksenhaluinen kyllä olen 😀
Ole hyvä! Toivottavasti pussukat laittaa palapelit ojoon!
😀 Kiva kuulla, että blogista iloa! Ja toivottavasti ne to do -hommatkin tulee tehtyä sitten ehkä joskus. Tiedän sen tunteen, kun lista alkaa räjähtää käsiin…
Tietty jos se on mukavaa, niin mikäs siinä sitten 😀
Ehkä noikin voisi saada pinoon, totta. Mä olen kuitenkin tällainen pussukkaihminen, minkäs sille mahtaa 😀
Mäkin olin ihan pähkinöinä, kun idean sain päähäni. Kivaa viikonloppua myös sinne!
Great minds think alike. Melkein. Minä olen ommellut samanlaiset pussukat eri rakennuspalikkasarjoille. Lapsikin on jo oppinut leikin jälkeen kokoamaan palikat takaisin omaan pussukkaansa.
OiJoi;) mie taisin jääädä koukkuuun tähän sun blogiin, kauheesti hyviä ideoita!