Mun kehittymättömät makunystyräni kehräsivät heti ensimmäisestä nespressolaisten mulle valmistetusta näytelattekupposesta. Tuntuma oli samaan aikaan aromikas ja pehmeä. Merkittävin ero esimerkiksi joihinkin kämäkahviloiden kitkeriin kahvijuomiin oli tunne vatsassa. Nespresso-kupposen jälkeen ei kipristellyt, vaan fiilis pötsissä oli yhtä untuvainen kuin kahvin maitovaahtokin.
Kun kahvilaitteen kanssa hääräsi ammattilaisen sijaan ensi kertaa minä, kahvi ei valmistunut ihan napista painamalla. Jouduin alkuun tavata ohjekirjasia moneen kertaan, että varmasti tajuaisin koneen namiskat ja säädöt. Nykyään kahvikupin valmistaminen on kuitenkin jo niin rutinoitunutta ja liikkeet selkärangasta tulevia, että teen sen aamuisin melkein silmät kiinni.
Eniten kikkailua on vaatinut maitovaahdon valmistaminen. Mutta itsepä valitsin laitteen, jossa maito vaahdotetaan itse höyryputkea käyttämällä. Nespressolla kun on myös koneita, joissa sekin tapahtuu nappia painamalla. Mä kuitenkin tykkään sen verran hifistelystä, että kun kahvipapuja ei enää pääse jauhamaan itse, on edes jotakin tekemisen meininkiä oltava. Lisäksi kahvihetki on mulle tauko päivän askareista, ei vaan tiskipöydän kulmalla hädissään kiskaistu kupillinen jotain etäisesti kahvia muistuttavaa. Kun kahvin valmistaminen on osa aivojen nollaus -breikkiä, ei haittaa, että siihen menee muutama kymmenen sekuntia napin painamista kauemmin.
Ja täytyypä lesoilla, että nykyään saan välillä valmistettua mielestäni jo ihan täydellistä maitovaahtomassaa. Pari kertaa olen melkein onnistunut piirtämään kahvikupin pinnalle jonkun etäisesti lehteä muistuttavan. Ja sitten välillä maito on vain pelkää isokuplaista vaahtoa, eikä kahvin pinnallakaan muodostu millään edes säälittävää taidenäyttelyä. Niin kuin noissa alkuinnostuksen ja -osaamattomuuden aikaan otetuissa kuvissa.
Osansa haastavuuteen saattaa tuoda soijamaito, joka kai on vähän kinkkisempää valmistaa täydelliseksi vaahdoksi kuin lehmänmaito. Mä kuitenkin pidän soijamaidon kahviin tuomasta pehmeästä makeudesta. Itse asiassa niin paljon, että mielestäni mä itse valmistan kaupungin parhaat kahvit! Kahvilat kun eivät ole vielä löytäneet käyttöönsä soijamaitojen ykköstä, Alpron Fresh -soijajuomaa, jonka maussa on huikea ero ihan muihinkin Alpron maitoihin verrattuna. Syynä kahviloiden soijamaitovalikoimiin on kai se, että Freshiä ei saa tukuista yhtä näppärästi ja se pitää avaamattomanakin säilyttää kylmässä. Kahviloiden kannattaisi kuitenkin harkita soijamaitonsa vaihtoa, sillä Fresh ei myöskään kokkaroidu muihin kuumiin juomiin kaadettuna, kuten muilla soijajuomilla on tapana. Ja se nyt vaan on nimensä mukaisesti niin paljon freesimmän makuista. Mutta niin kauan kuin Fresh pysyy vain kotikahvilani etuna – ja täten kaupungin parhaan kahvin salaisuutena – kaupungilla valitsen latteni täysmaitoon tehtynä.
Sen lisäksi, että Maestriassa on hyöryputki, se on myös nätti kuin mikä. Myönnettäköön, että koneen fiftarihenkisyys ja juuri oikea väritys olivat suurena kriteerinä kahvikoneen valinnassa, vaikka kivempaa olisi tietty väittää valinnan takana olleen jotain vähemmän materialistisia syitä. Ei kuitenkaan anneta kauneuden hämätä, sillä toki tästäkin kaunottaresta löytyy myös puolia, jotka mietityttivät ennen vakavaan suhteeseen heittäytymistä.
Ohitetaan ihan kokonaan se, että Nespresso on Nestlén tuote ja että peruskahvikupillisen vesijalanjälki on 140 litraa vettä, ja keskitytään pienimpiin harmeihin. Mä olin aluksi kovin skeptinen alumiinisten kapseleiden ympäristövaikutuksista, sillä olin kuullut, että niiden kierrättäminen on hankalaa. Suomessa näin ei kuitenkaan onneksi ole, sillä ne voi paiskoa kahvipuruineen mihin tahansa 10 tuhanteen Suomesta löytyvään pienmetallin kierrätyspisteeseen. Meillä sellainen löytyy omasta taloyhtiöstä. Mä elän välillä kuplassa, jossa unohdan, että kaikilla ei ole näin hyvät mahdollisuudet kierrättää ja vaikka olisikin, he eivät piittaamattomina urpoina niin tee. Vaikka mä siis kierrätänkin kapselini, on varmasti monia, jotka niin eivät tee. Siitä ei kai kuitenkaan voi syyttää ketään muuta kuin käyttäjiä itseään, ei Nespressoa.
Toiseksi mua huolestutti se, että Nespresson koneisiin ei mene kuin Nespresson kapselit. Se on vähän kuin ostaisit tietyn merkin jääkaapin, johon ei sen jälkeen voi laittaa kuin tietyn merkin safkoja. Se ei kuitenkaan ainakaan vielä ole haitannut, sillä Nespressolla on laaja valikoima, johon kuuluu 16 kahvilaatua ja lisäksi vaihtuma kattaus niin sanottuja kausimakuja. Lisäksi mua mietitytti, että mitäs jos Nespresson valmistus yhtäkkiä lopetetaan ja mulla on tyyris kone, mutta ei siihen sopivia kapseleita. Nespressolla mut saatiin kuitenkin vakuuttuneeksi siitä, että 25 vuotta sitten lanseeratut kapselit eivät ole poistumassa markkinoita.
Kolmanneksi mua ärsytti, että kahvikapseleita ei saa ostettua kaupoista, vaan ne pitää tilata netistä, Nespresso Clubista. Se haiskahtaa musta vähän monopolilta, mutta siihen on nyt ollut tyytyminen. Ja näppärästi ensimmäisen tilaukseni tulikin Kustin polkemana lähipostiin tovi sitten.
Koska hintakilpailua ei ole, kapselihinta on melko korkea. Espressokapselit irtovat 42 sentin hintaan ja esimerkiksi vaniljaespresso 47 sentin hintaan. Jos juoksee euron kahvitarjousten perässä, näistä hinnoista saa varmasti slaagin. Mä kuitenkin olen enemmän ihmisiä, jotka ovat mieluummin ilman, jos eivät voi saada sitä täydellistä. En juo tervaista kahvia irvistellen, vaan olen paremman puutteessa mieluummin ilman. Juon kahvia keskimäärin kaksi kertaa päivässä, ja ne hetket ovat täysin hintansa väärttejä.
Eikä mun nyt tarvitse litkiä neljän euron kahveja kaupungilla niin usein, kun kotikahvilassa on kaupungin paras kahvi, sohva, seura, lehtivalikoima ja tunnelma.
Meiltä löytyy Paulig Cupsolo, joka onkin jäänyt ”kaapin perälle” (lue: turhakkeeksi keittiöön), kun kaakaot loppui… Vieraat ei jostain syystä uskalla maistaa kapselikahvia, vaan tyytyvät ennemmin kahvinkeittilemmä keitettyyn…
Argh, siis kahvinkeittimellä.
Aika mennä nukkumaan..?
No kyllä musta voi syyttää Nespressoa. Ei se oikein tunnu kovin vastuulliselta yritystoiminnalta, että tehdään laite jonka käyttö tuottaa jätettä ja sitten sysätään kaikki vastuu kierrätyksestä kuluttajalle. Vastuullinen firma olisi miettinyt sen jätepuolenkin, eikä vain lauleskellut matkalla pankkiin.
Kaunis laite, mutta Nestle…Tuossa hyvä linkki mikä kannattaa lukea http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/nakokulma/3020495/miksi-nestle-boikotti-jatkuu-edelleen
Me taas laitettiin meidän Moccamaster eteenpäin pian Nespresson saapumisen jälkeen, kun se on tähän mennessä ollut kaapissa vain odottamassa vieraita. Nyt vieraatkin ovat juoneet kapselisumpit. Isoissa juhlissa kapselikone ei ole parhaimmillaan, mutta silloin voidaan lainata vaikka naapurista suodatinkeitintä. Laittakaa ihmeessä teidän kapsilikeitin eteeenpäin, sille löytyy varmasti käyttäjä!
Sittenhän pitäisi murista myös jokaiselle hernekeitto- ja kalasäilykevalmistajalle yms., kun pakkaavat tuotteensa metallipurkkeihin, jotka pitää kierrättää ihan samalla tavalla kuin kapselitkin. Sysätäänhän siinäkin kierrätyksen vastuu kuluttajalle. Sama kuin kaikki lasipurkit hilloilla, suolakurkuilla jne, kierrättää nekin pitää. Ja ylipäätään kaikki ruoka vihanneksia lukuunottamatta tuottaa jätettä. Tietenkään kahvi ei ole elintarvikkeena mikään välttämättömyys. Nää kapselit ei kuitenkaan paljoa tilaa vie kodin metalliroskiksesta, joten niitä voi jemmailla pitkäänkin ennenkuin pitää lähteä kierrätysreissulle. Nestlen vastuullisuudesta olen samaa mieltä, mutta tää jäte puoli ei musta ole suuri ongelma. Paskempaa ne olisi ollut pakata muoviin, jota taviskäyttäjien on hankala kierrättää ja joka ei ole ruuansäilytyksessä se paras materiaali.
Joo, olen toki tuon jutun lukenut – vanhana Nestlén boikotoijana. Näin sitä syödään – tai tässä tapauksessa juodaan – aatteet, kun vanhaksi tullaan.
Mietityttää, että onkohan kaikkien kapselikeittimien kapselit sellaisia, jotka voi kierrättää..? Täytynee tutkia asia, mullon nescafen dolce custo, ja tähän mennessä olen heittäny roskiin..
Ne näyttäisivätkin olevan muovisia, joten kierrätys on kinkkisempää. Mutta näemmä Giganteissa on Dolce Custon -kapseleiden kierrätysjärjestelmä. Sieltä saa jotkut erityspussitkin tehtävää varten. Mutta ton sivun luettuani mulle tuli käsitys, että kierrätys ei onnistuisi kuin joissakin pääkaupunkiseudeun Giganteissa – osaako joku paremmin tietävä sanoa, onko asia todellä näin hölmösti?
Mun mielestä tämä vähän haiskahtaa siltä että sinä järkevänä kuluttajana et olisi ikimaailmassa ostanut moista Nestlen helvetinkonetta itsellesi mutta kun ilmaiseksi sait, niin otit, ja yritit keksiä positiivista sanottavaa vaikka jokainen sen tajuaa että yksittäispakatussa Nestlen kahvissa joka pitää vielä erikseen tilata jostain, ei ole minkäänlaista järkeä vaikka maistuisi miten hyvältä tahansa. Tässä vaan taas luodaan muille ihmisille turhia tarpeita. Kun joka mammabloggaajalla on tuo vehje niin pian se on itekin saatava.
Anteeksi siis, ei ilmaiseksi, vaan kyllähän sä varmasti rahaakin tästä postauksesta sait mutta silti, tarviiko kaikkea tehdä rahasta?
Arvasin, että tämä herättää keskustelua. Ja hyvä niin, kiva tietää, että mulla on valveutuneita lukijoita. Itsekin pohdin kauan, otanko yhteyttä Nespressoon, kun pääsin kahvimatkallani siihen pisteeseen, että aloin fiilistellä kapselikoneita. Nespressolta ei siis oltu muhun yhteydessä ja tarjottu konetta. Juteltuani Nespressolaisten kanssa mua ei jäänyt vaivaamaan mikään muu kuin se suurin, se että Nespresso on Nestlen tuote. Vanhemmiten sitä näemmä lepsuu periaatteistaan myös muualla kuin jäätelöaltaalla, sillä juuri miehen kanssa puhuimme, että oltaisiin laite hankittu ihan kaupastakin, luultavasti halvempi ja vähemmän nätti versio, mutta kuitenkin.
Enemmänkin näissä tavara-arvioissa homma menee niin, että yritän keksiä väkisin jotain kritisoitavaa. Tästä laitteesta niitä ei tarvinnut väkisin keksiä, mutta esimerkiksi jostain kirjoista olen pakolla yrittänyt löytää myös jotain marmatettavaa. Ja syynä siihen on vain se, että niin koen ihmisten tajuavan paremmin, että mielipide ei ole ostettavissa. Välillä tuntuukin ihan hölmöltä jossain huipputuotteessa keskittyä johonkin harmittavaan pikkuseikkaan, joka ei olisi itselle tullut edes mieleen iman ”pakko löytää jotain valitettavaa” -pohdiskelua. On pöljää, että en itselleni luomien ”sääntöjen” takia voi joskus vain hehkuttaa vaikka pellavapyyhkeitä, kuten tekisin kavareilleni, vaan siitä pitää syynätä jokainen nyppy läpi.
Pitäisi kai ruveta pitämään jotain julkista listaa kaikista yhteistyöehdotuksista, joihin on sanonut ei. Ei niitä satoja ole, mutta kymmeniä kyllä. Olen myös saanut blogin kautta kaikenlaista materiaa, joista en ole kirjoittanut. Mä kun naistelehtimäiseen tapaan kirjoitan vain tuotteista, joista pidän. Ihan ookoot tai jopa huonot kosmetiikat, kirjat, elintarvikkeet, vaatteet, lelut yms olen laittanut eteenpäin niistä mitään kirjoittamatta.
En saanut tai tule saamaan postaukseta rahaa. Jos olisin saanut, olisin siitä tietenkin heti alkuun maininnut.
Yhyy, tuli heti paha mieli että miksi edes kommentoin tuon mutta tuo itse asiassa selvensi todella paljon että olit itse pyytänyt laitteen etkä sitä saanut heidän aloitteestaan. Asiaan tulee heti aivan eri sävy! Tässä tapauksessa siis positiivisempi sävy.
On valveutuneenkin blogilukijan ihan mahdotonta tietää että onko tuote pyydetty vai otettu vastaan jos lukee vain ”saatu”, ei sillä että onko sillä mitään merkitystä mutta tämäkin paskamyrskyn alku olisi sillä heti ollut estettävissä ;D
No joo, mä en koe, että sillä on merkitystä, olenko itse pyytänyt tuotetta vai onko sitä mulle tarjottu. Saatu ku saatu. Mutta pistänpä harkintaan, jos seuraavan materiapostauksen yhteydessä tämän tarkennan.
Yleensä nämä hommat kyllä menevät niin, että mulle tarjotut jutut ovat just niitä, joista ei synny mitään sähköpostivaihtoa kummempaa, vaan blogiin päätyvät yhteistyöt, joissa olen itse ollut alullepanijana. Sitten erikseen on tietenkin nuo Suomen Blogimedian kautta tulevat yhteistyöt. Niissä yhteistyökumppaneita hankitaan bloggereiden laatimien unelmayhteistyölistojen perusteella ja lisäksi jokainen bloggari saa sanoa ei, jos ei johonkin yhteistyöhön halua lähteä mukaan. Ja niistä sitten tietenkin saan myös kirjoituspalkkion.
Ei se toki poista sitä, että mun omatunto vähän kolkuttaa näissä Nestlé-hommissa. En kuitenkaan koskaan ole ollut mikään ekojeesus, vaikka hänen opetuslapsenaan pyrinkin olemaan, vaan hairahdun tekemään ekosyntiä aina silloin tällöin. Lisäksi Nestlén kanssa kysymykset ovat vielä ekologisuutta laajempia, sellaisia, joita tällainen mutsi lähiöstä ei edes täysin hahmota.
Tämä Lähiömutsin kahvikone-postaus on oppikirjaesimerkki siitä, miten kaupallisuus turmelee bloggaajan. Ilmaisen materian hinku on niin suuri, että ollaan valmiita vetämäään omat arvot vessasta alas. Ja se, että mainostettavaksi tuotteeksi on valikoitunut juuri Nestlen luksusmasiina, sotii about kaikkia arvoja vastaan, joita olen Lähiömutsilla kuvitellut olevan. Yksittäispakattuja metallikapseleita kuluttava ylihinnoiteltu kahvikone on todella epäekologinen, vaikka noista tyhjistä metallikapseleista askartelisi mitä koruja tai ne veisi metallinkeräykseen. Ne ovat silti yksittäispakattuja metallikapseleita jotka eivät sisällä mitään reilun kaupan kahvia. Heitto siitä, miten heikko kierrätettävyys on kuluttajan eikä ylikansallisen korporaation ongelma, oli myös aikamoista wtf-kamaa. Kyllä se valmistaja on tuotteidensa ekologisuudesta vastuussa, eikä noista kapseleista saa ympäristöystävällisiä millään.
Ja hei, soittaako Nestle mitään kelloa? Nestle ja äidinmaidonkorvikekohut kehitysmaissa? Nestle-boikotti on maapallon tunnetuin ja luultavasti pisimpään boikotti, vauvoja kuoli likaiseen veteen tehtyyn korvikemaitoon kun Nestlen edustajat uskottelivat imettäjille, että teollinen korvike on äidinmaitoa parempaa. Luulisi Lähiömutsin imetysmyönteisenä äitinä tiedostavan tämän kuvion. Eikä äidinmaidonkorvikekampanjointi kehitysmaihin ole loppunut, edelleen Nestle jakaa näytteitä synnytyssairaaloissa ja mainostaa korviketta paikkansapitämättömin perusteluin. Puhumattakaan muista Nestlen sikailuista tänäkin päivänä, työntekijöiden sorrosta kehitysmaissa, lapsi- ja orjatyövoiman käytön ja Kiinan melamiinikohun.
Tätäkö se paljon hypetetyn Suomen blogimedian tarkka ja kriittinen mainostettavien tuotteiden valikointi on? Ylikansallisen yhtiön epäekologinen kapselikahvikone, symboli turhalle kuluttamiselle ja kertakäyttökulttuurille. Vau.
L.N.
En ole tiennyt, että bloggaajat pyytävät itse tavaroita. Olen luullut, että yritykset tyrkyttävät niitä. Mielenkiintoista. Kiitos sinulle, kun avoimesti tämän kerroit.
Kahvikoneista en tiedä mitään, mutta tuo vehje näyttää kyllä kivalta. Muotoilusta pisteet, vaikka muuten olisikin turhake.
Lähiömutsin pitkäaikaisena fanina joudun valitettavasti olemaan täysin samaa mieltä tämän anonyymin kanssa.. 🙁
-Heidi-
Hmm, omasta mielestäni se tieto, että Lähiömutsi on itse erikseen PYYTÄNYT Nestleltä kahvikonetta, tekee tämän kuvion vielä likaisemmaksi. Halusit ihan tietoisesti kaikista markkinoilla olevista kahvikoneista juuri Nestlen? Ja kaikista mahdollisista tuotteista juuri kahvikoneen, ehkä epäekologisimman ja hintavimman tavan valmistaa kahvia?
Mielestäni kaupalliselle bloggaajalle olisi OLEELLISEN tärkeää kertoa, onko tuote pyydetty vai saatu! Sehän vaikuttaa koko kirjoituksen sävyynkin ihan väistämättä. Olen ylipäätään yllättynyt että kaupalliset bloggaajat kiertävät ilmeisesti enemmänkin kerjuulla? Näistähän puhuttiin Tyylisuuntauksia-bloggarin tapauksessa, mutta luulin että se oli panettelua ja että yritykset lähettäisivät tuotteitaan bloggareille oma-alotteisesti.
Ylipäätään blogien lukijana ja kuluttajana arvostaisin todella että mainosbloggari mainitsee mikä tämän passiivimuodossa esitetyn ”saamisen” taustalla on, oma pyyntö vai yrityksen aloite?
Minäkin annan kannatukseni tälle omat ajatukseni erittäin hyvin muotoilleelle kommentoijalle.
Juuri näin.
Olen myös blogin pitkäaikaisena lukijana aika lailla harmissani tästä, että Lähiömutsin mainospostaukset ovat lisääntyneet ja aiemmin niin terävä ja hyviä huomioita tehnyt kynä on tylstynyt. Kahvin keittäminen on lopulta tosi yksinkertainen juttu, joka ei vaadi tämmöistä turhaketta onnistuakseen!
Lisäksi esimerkiksi HSY kyllä ohjeistaa metallin lajittelun suhteen niin, että elintarvikepakkaukset tulisi huuhtoa ennen keräysastiaan laittoa…
Nespresso? You must be kiddin
samaa mieltä täälläkin.
Kyllä, halusin kapselikoneen ja valitettavasti en ainakaan löytänyt minkään paikallisen pianpaahtimon valmistajalta sellaista. Nespresso nyt toki oli myös helposti tyrkyllä lehdistöpäivillä, jossa masiinasta kiinnostuin. Mä olen välillä kirjoittanut, että olen itse pyytänyt tuotetta testiin, kuten ikkunanpesurin, mutta ei tullut mieleenkään, että te lukijat koette sen näin tärkeänä asiana avata. Tokihan muuten asian olisin avannut. Teen tästä eteenpäin niin.
Bloggarit kyllä ottavat myös itse maahantuojiin yhteyttä. Tuossa ylempänä kerroin, että Lähiömutsissa lähes kaikki blogiin päätyneet materiajutut ovat niitä, joista olen itse aluksi ollut kiinnostunut ja siksi maahantuojaa lähestynyt. Ne tapaukset, joissa mulle ehdotetaan lähetettäväksi jotain tuotetta, ovat yleensä niitä, jotka jäävät vain sähköpostitteluksi, sillä en koe tuotteita omikseni. Kahvikoneen koen. Nestlé-omatunnon pistelystä huolimatta rakastan sitä.
Aikamoista.
No, kun sinulla kerran tuollainen kone on, niin tässä pieni kierrätys- / uudelleenkäyttövinkki, jolla kapseleita voi käyttää hyödyksi edes muutaman kerran useammin, ellei ole tosi laiska: http://www.metacafe.com/watch/1052623/coffee_maker_hack/
Itse olen sitä mieltä, kuten yksi aiemminkin kommentoinut, että hyvän kahvin tekeminen ei oikeasti ole kovin monimutkainen juttu. Minä olisin mieluummin kokonaan ilman kahvia kuin ottaisin Nestlen koneen kotiini, vaikka ilmaiseksi saisikin.
Mutta kaikki tavallaan. Onnea uudesta kahvikoneesta!
En tosiaan ole mikään puhdas ekopulmunen. Ihan tavallinen ekologisuuteen pyrkivä ihminen, joka on kuitenkin hyvin alttis houkutuksille ja ekosynnille. Vaikka olen tietoinen siitä vähästä, mitä Nestlén syvimmistä syövereistä tiedetään, välillä repsahdan jätskialtaalla, välillä huoltoaseman suklpaapatukoissa, välillä kahvi-ihanuuksien edessä. Turhakkeena en masiina missään nimessä pitäisi ainakaan meidän käytössämme, se kun on eniten käytetty elektroniikkalaite puhelimen ja tietokoneen jälkeen. Haaveilisin moisesta työpaikallekin.
Mainospostaukset ovat varmasti lisääntyneet alkuajoista, sillä nykyään mulla on niitä aikaa järjestää. Mutta nykyään mulla on myös aikaa kirjoittaa enemmän, joten määrällisesti kirjoitan myös ei-materiapostauksia monia kertoja enemmän kuin alkuaikoina. Tämän voi itse käydä toteamassa postausarkistoa tutkimalla.
Tämä siis ole Suomen Blogimedian kautta tullut yhteistyö, niistä mainitsen aina erikseen. Postaus asiasta tulee näin myöhässä, sillä käytin ensin saamani kahvit loppuun ja sen jälkeen tein ensimmäisen tilaukseni. Tahdoin nähdä kuvioin toimivuuden ennen asiasta kirjoittamista.
Nespressolta kerrottiin asiaa inttäessäni, että ovat saaneet luvan siihen, että kahvinpurut saa jättää kapseleihin. Kuulemma toimivat polttoaineena palamisvaiheessa. Mulla ei ole mitään syytä uskoa, että tällaisesta asiasta valehtelisivat.
Bloggaajat sekä pyytävät että heille tyrkytetään. Mä olen kieltäytynyt noista tyrkytetyistä lähes poikkeuksetta, sillä en koe niitä omikseni. Olen kokenut, että paremmin saa omannäköistä yhteistyötä aikaan, jos on itse maahantuojiin yhtedessä. Tulevaisuudessa nämä yhteistyöt tosin tulevat pääsääntöisesti Suomen Blogimedian kautta, jossa sisältöyhteistöitä järjestetään bloggareiden laatimien unelmayhteistyölistojen perusteella. Tämä keissi oli kuitenkin itseni järjestämä. Tahdoin tsekata tilaussysteemin toimivuuden ennen kirjoittamista, siksi kirjoitin sen vasta Suomen Blogimedian lanseerauksen jälkeen.
Kaunis kone se on minustakin. Meidän käytössämme se ei ainakaan ole turhake, sillä laskeskelin sen olevan eniten käytetty sähkövempain taloudessamme puhelimien ja tietokoneiden jälkeen.
Valitettavasti paikallisilla pienpaahtimoilla ei ole varaa omiin kapselikahvikoneisiinsa.
Joo mä tätä kirjoittaessa googlasin liudan Nespressoon ja Nestleen liittyviä juttuja. Noita kapseleiden uudelleenkäyttövideoita löytyy netistä useampikin. Mutta mä olen kyllä just se laiska, joka ei moiseen ryhtyisi. Mä ymmärrän hyvin sun pointin siitä, että olisit mieluummin kokonaan ilman kahvia kuin Nestlen koneen kanssa. Mä olen kuitenkin syntiini langennut ja aoin nyt nauttia sen mehevyydestä ainakin pari kertaa päivässä.
Viimeinen laini koskee siis kierrätystä pienmetallinkeräyslaatikoissa, siinä samassa minne viedään myös muut metallijätteet, kuten ananaspurkit ja kermaviilipurkkien kannet. Jokaisesta elintarviketuotteesta syntyy jonkinlaista jätettä ja vastuu jätteiden kierrätyksestä on niissäkin kuluttajalla, ei yrityksellä.
Löysinkin kommenttini jälkeen tuon Nespresson ja Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n yhteistyöstä kertovan tiedotteen. Minusta nämä kapselifirmojen kierrätysyhteistyöt haiskahtavat vähän viherpesulle ja hämärtävät sitä tosiasiaa, että jätteen synnyn ehkäisy on kuitenkin se ensisijainen juttu.
Joo, viherpesunmausta olen samaa mieltä. Kyllä mä ainakin ihan reilusti tiedän syntisyyteni, eikä sitä tuommoiset jutut vähennä. Nespressolla on myös AAA Suitainable Quality -ohjelma, jonka tarkoituksena on varmistaa, että raakakahveja voidaan viljellä myös tulevaisuudessa ja taata kahvinviljelijöille vakaat tulot. En siitä mitään postauksessa maininnut, sillä kun tietää, miten epäekologista on ylipäätään juoda mitään kahvia, tommoiset ohjelmat ovat vähän kuin likaiselle pöydälle levitettäisiin puhdas pöytäliina. Parempi olisi olla juomatta mitään kahvia, kuten pääsääntöisesti tein elämäni ekat 29 vuotta. Ja sitten musta tuli väsynyt mutsi, joka lankesi kahviin.
Kyllä minäkin ymmärrän varsin hyvin sinunkin pointtisi — jotkut asiat ovat tärkeämpiä toisille kuin toisille — sinulle helppo ja hyvä kahvikokemus on tärkeää huonoista puolista huolimatta. Vaikka en samaa mieltä koneen tarpeellisuudesta olekaan, niin propsit sinulle huonojen puolien avaamisesta ja niiden punnitsemisesta sekä avoimuudesta (kommenteissa) koskien tuota yhteistyökuvioita! 🙂
Mieheni laittoi pari päivää sitten Nespresso koneen tilaukseen kun hotellissa sitä juotuaan siihen kovasti ihastui. Ajankohtainen postaus siis ja kovasti odottelen omaa laitetta saapuvaksi, jotta pääsen maistamaan 🙂
Ja en ymmärrä tätä hirveää ryöppyä jonka tästä sait. Kuinkakohan moni kommentoijista esimerkiksi omistaa kissan, harrastaa lentomatkailua tai ajaa autoa ja näiden hiilijalanjälki on kuitenkin jotain aivan muuta luokkaa..
Paikalliset pienpaahtimot taitavat olla kiinnostuneita lähinnä korkeatasoisesta kahvista, jota todennäköisesti kuukausia sitten jauhettu, kapseliin pakattu kahvinporo ei ole.
Ottamatta kantaa Nestleen tai kahvien erilaisuuteen,tästä postauksesta en tykännyt 🙁 En pidä siitä,että lukijoille kirjoitetaan mainospostia,olkoonkin,että kerrotaan sen olevan mainos. Nythän moni voisi sanoa,että postauksen voi jättää lukematta,MUTTA…
Mistä voimme tietää kerrotko jostain tuotteesta ihan siitä ilosta,että pidät siitä,vai siksi,että haluat mainitsemasi yrityksen lukevan tekstisi ja ymmärtävän yskän? Olen pitänyt tavastasi kirjoittaa, persoonallisuudestasi ja siitä,että blogisi ei ole ympätty täyteen tuotemerkkejä. Olen hylännyt lukijana niin monta ennen mielenkiintoista blogia,jotka ovat menneet pilalle mainostamisen takia. Pliis,voisitko palata vanhaan tyyliisi,voisitko? Vai menenkö pois,pitkäaikaisena lukijanasi?
Joo, kyllähän meilläkin on kaksi kissaa, lentomatkustetaan ja maalla ollessa myös käytetään autoa. Joten ei tämä pahin ekosyntini ole, eikä kenelläkään pitäisi olla kuvaa, että olen tätä ennen ollut puhdas ekopulmunen. Luulenkin, että kommentoijia harmittaa enmmänkin tää Nestlé tässä hommassa. Ja se on täysin ymmärrettävää. Itsellänikin omatunto kolkuttaa siitä paljon paljon enemmän kuin kissoista tai lentomatkoista.
Jep, onneksi voinkin nautiskella esimerksi tykkäämieni Kaffan ja Caffin kahveja reissuissa, joissa paikan päällä odottaa vain suodatinkahvimasiina. Niille reissuille pakkaan rinkkaan mutteripannun.
Kuten tuolla yllä ja monesti aikasemminkin olen sanonut, mä en kirjoita kuin tuotteista, joista pidän. Ja niistäkin esitän kritiikkiä, jos sellaiseen aihetta on. Välillä joudun oikein hakemalla hakemaan hyvästä tuotteesta jotain nurisemista, että varmasti lukijat tajuaisivat, että mielipidettäni ei voi ostaa. Se menee välillä jo vähän hölmöksikin, kun joudun takertumaan ihan pikkuseikkoihin. Tässä Nespresso-tapauksessa kritiikkiä oli toki helppoa löytää, sen verran monitahoinen juttu on. Mä olen sanonut ei kymmemiin ja kymmeniin yhteistyöehdotuksiin, sillä en ole kokenut niitä omikseni. Olen myös saanut kosmetiikkaa, elintarvikkeita, kirjoja, leluja yms, joita en ole testin jälkeen kokenut kirjoittamisen arvoiseksi, vaan olen laittanut ne eteenpäin niitä haluaville. Blogiin päätyvät vain materia-asiat, joista olen aidosti innostunut.
Jos jotain haluaa myydä ja jostain saada rahaa, oli se sitten blogi tai sukkahousut, mainostajat ovat aina välissä. Ja koska tahdon saada tästä blogista ja siihen laittamistani tunneista myös palasen media-alan sekatyöläisen ansioista, materiavapaaksi tämä blogi ei koskaan muutu. Ja se ei ole mulle ongelma, sillä olen taipuvainen materiahifistelyyyn muutenkin. Eikä tämä blogi ole ollut täysin materiavapaa koskaan, nyt mulla on vain vauvavuotta enemmän aikaa kirjoittaa postauksia. Silloin mukaan mahtuu myös enemmän materiaa käsitteleviä juttuja, mutta viime vuoteen verrattuna myös moninkertainen määrä lapsiperhe-elämään muuten liittyviä asioita. Ja postauksista suurin osa on aina ollut jälkimmäisiä. Sen voi tarkistaa vaikka tuolta postausarkistosta, joka löytyy sivun oikeasta palkista. Osuvasti tämä postaus on järjestyksessään 108. tänä vuonna, kun viime vuonna kirjoitin postauksia koko vuonna yhteensä tuon 108 kappaletta.
Tämä ei henkilökohtaisesti lähiömutsille vaan ihan yleisenä huomiona:
Aina olen luullut että ne hyvät bloggaajat löydetään jostain, firmat haluaa lähettää heille kamaa mut ei, ne onkin niitä bloggaajia jotka ymmärtävät pyytää tavaraa itse. Minusta tämä oli äärimmäisen mielenkiintoinen käänne. Hyvin mielenkiintoinen. Kaikki jauhaa vaan jostain piilomainonnasta jne ja tällaiset asiat jäävät täysin pimentoon. Jos tää toimii näin niin taidan itsekin ruveta tästä lähtien pyytään tarvitsemani kamat enkä vaan toivoa ja rukoilla että niitä ymmärrettäisiin minulle lähettää. Ja sitten antaa kaikkien ymmärtää että niitä nyt vaan tupsahtelee postiluukustani.
Kyllä kahvinkeitossa yksittäispakatut kapselit ovat aika kulutusjuhlaa ympäristön kustannuksella, vaikka kuinka vertaisi muihin pakkauksiin. Paljon parempi se on ympäristön kannalta ostaa yksi isompi kahvipakkaus kuin monta yksittäiskäärettä. Niin se vaan nyt on, ei siinä auta pohtia kurkkupurkkeja ja muita miettiä puolustukseksi.
Kapselikahvin makuun tai muihin ominaisuuksiin en ota tässä kantaa, varmaan on hyvää, enkä sitä epäile. Itselle vaan tuo yksittäispakkaaminen on liian kallista ja aivan liian hanurista ympäristön kannalta. Jokainen tekee toki kulutuspäätöksensä itse, ja niin saa tehdä. Ymmärrän silti, että kapselikahvikoneen esitteleminen blogissa nostaa ympäristöpointin esille aivan väistämättä. Mielestäni ympäristöpuolen parjaaminen on aiheellista. Kulutusvalintojahan me jokainen teemme päivittäin. Meidän perhe ajaa joskus autolla keskustaan, ja jos joku sitä kritisoi, se ON AIHEELLISTA. Keskustaan ajaminen on epäekologista ja perusteetonta plus laiskaa. Silti joskus teemme niin ja myönnämme auliisti, että itsekästä on. Sellaisia me ihmiset vaan olemme nautinnonhaluisuudessamme – ihan jokainen.
”Ja en ymmärrä tätä hirveää ryöppyä jonka tästä sait. Kuinkakohan moni kommentoijista esimerkiksi omistaa kissan, harrastaa lentomatkailua tai ajaa autoa ja näiden hiilijalanjälki on kuitenkin jotain aivan muuta luokkaa..”
Siis sori, mutta tää on niin väsynyt tapa argumentoida. Koska se ja se on epäekologista, voin sitten hyvin lisätä hiilijalanjälkeäni Nestlén kapselikeittimellä. Morjes. Ei näin.
Hahah! Kyllä sitä materiaa postiluukusta tipahtelesi, jos sanoisin kaikille ehdotuksille innoissani joo. Olen kuitenkin sanonut noin 97 prosenttisesti ei. Ne mielenkiintoisimmat jutut olen itse löytänyt, kuten vaikka Jenni JJ:n tuotteet joulumarkkinoilta tai Papun rusettipipon kaverin lapsen päästä. Mä koen, että on lukijalle jopa parempi, että materiapostaksessa aloite on lähtenyt bloggaajalta, ei maahantuojalta tai pr-toimistolta. Silloin tietää salettiin, että bloggaja on tuotteesta aidosti kiinnostunut, ei vain siksi, että se on tullut postiluukusta. Tosin en olisi löytänyt pellavapyyhkeen käyttöä uimapyyhkeenä, jos moista pyyhettä ei lehdistöpäivillä olisi jaettu mediaväelle ja bloggareille ilmaiseksi.
Ja kyllä sitä kukkaroaan joutuu edelleen käyttämään ostoksilla, en mä tai lapsi sentään pukeuduta vain siihen pellavapyyhkeeseen ja syödä vain kahvikapseleita :DDD
Ymmärrän molempien pointit. Eläessään joutuu tekemään ihan tavattoman määrän valintoja, joista toisissa on tiukempi kuin toisissa. Mä esimerkiksi olin tiukkis kestovaipoissa, kasvissyönnissä ja kaupunkielossa ilman autoa, mutta toisaalla sitten olen niin lepsu, että hävettää. Koska en ole muuttamassa maakuoppaan, hiilijalanjälkeni on aina oleva näkyvä.
Kahvin juontihan on ylipäätään ihan ääriepäekologista, valmisti sumppinsa marketin tarjouskahvipussista tai kapseleista.
Ehdottomasti parempi on kyllä noin että tavara menee tarpeeseen ja se on haluttu kuin että esitellään kaikkea semmosta mille muuten ei olisi tarvetta mutta kun ilmatteeksi saanut. Ja siis eihän ne firmat joka bloggaajalle niitä tavaroita varmastikaan anna vaikka kuinka pyytäisi. Sä oot kyllä huippublogi 🙂
Eikös tämä samainen Lähiömutsi joskus taivastellut sitä, miten äidit eivät viitsi tehdä vauvanruokia itse vaan syöttävät valmiita sosepurkkeja lapsilleen? Ja nyt sama leidi käyttää yksittäispakattuja kahvikapseleita. Ristiriitaista mielestäni.
Joo just se! Ihanaa, että se keissi otettiin taas esiin pitkästä aikaa, edellisestä nostosta onkin jo useampi kuukausi. Kuten tämän postauksen kommenteissa olen sanonut, jokainen ihminen joutuu tekemään tuhansia valintoja elämässään. Toisten asioiden kanssa olen tiukkis, toisten lepsumpi. Lapseen liittyvissä asioissa olen superpaljon tiukempi kuin omiin paheisiini liittyvissä asioissa.
Olen lukenut kommenttilaatikostasi vastaavia keskusteluja aiemminkin, jossa joku antaa palautetta liiallisesta mainostamisesta ja kirjoittaja perustelee tilastoilla. Tilastot eivät paljoa kaunista tai asiaa auta, jos lukijoiden mielestä blogissa on liikaa tuote-esittelyjä ja vielä sellaisista tuotteista, jotka sotivat bloggaajan aiemmin itsestään antamaa kuvaa ja arvoja vastaan. Lukijoiksihan tullaan nimenomaan hyvien kirjoitusten takia, joiden takana täytyy olla juuri bloggaajan mielenkiintoinen persoona ja lukijan kanssa yhtenevät arvot. Ellei sitten lue blogia nimenomaan siksi, että on kirjoittajan kanssa eri mieltä. Joka tapauksessa mielestäni saamasi kritiikki näistä postauksista kyllä kannattaisi ottaa huomioon, jos haluat pysyä leivässä tämän avulla. Ei sitä tietenkään voi jokaisen kritiikin mukaan sisältöä väännellä, mutta pahimmillaan kyllä kritiikin kuuntelemattomuus voi olla turmioksi koko blogille. Nestlé-kohu ei välttämättä ole kovin pieni juttu tässä sinun blogisi kokoisessa kontekstissa.
Näin mäkin olen asian nähnyt, siksi olenkin aidosti yllättynyt tästä reaktiosta. Siis Nestlé-kritiikki on ihan aiheellista ja sitä odotinkin, mutta tämä että pyydetty tuote olisi vielä rikollisempi kuin ylläripyllärinä postiluukusta tipahtanut on yllättänyt. Ehdotinkin aiheesta postausta Pink Bubble -blogille, toivottavasti Susanna siihen tarttuu!
Tottahan toki kommentteja kuuntelen ja mietin. Viimeisimmän mainostus pilaa kaikki blogit -kommenttiryöpyn jälkeen olen yrittänyt kirjoittaa enemmän lukijoiden toivomia postauksia lapseen liittyvistä asioista, en vain äitiyteen ylipäätään.
Mä en ole koskaan pyrkinyt asumaan maakuopassa, vaan olen houkutuksille altis. Välillä lankean, välillä en. Se on ollut osa persoonaani aina, eikä ole muuttunut näiden puolentoista blogivuoden aikana.
No ylipäätään kahvin litkiminen on epäekologista homaa, oli se juoma sitten keitetty marketin tarjousmokasta tai kahvikapseleista. Kaikkeen sitä mutsius ihmisen ajaakin väsypäissään.
Ja on totta, että ihmiset tekevät kulutusvalintoja lähes joka päivä, samaten kuin valintoja, jotka ylipäätään vaikuttavat ympäristöön. Joissakin asioissa mä olen tiukkis, joissakin lepsuilen. Ja sitten niistä omaa napaa ajattelevista päätöksistä kokee huonoa omaatuntoa tai on kokematta. Nespressossa mä en kuitenkaan koe huonoa omaatuntoa kierrätettävissä olevista kapseleista, vaan siitä että tuen Nestléä nautinnollani. Mutta kuten koen huonoa omaatuntoa lentomatkailusta, olen silti niin nautinnonhaluinen, että en siitä luovu.
Onhan tässä kahvikonemainoksessa tiettyä ironiaa. Lähiöekoluomumutsi kirjoittaa blogia, saa suosiota ja tulee siihen pisteeseen, että voi lukijamäärään vedoten myös pyytää tavaraa mainospostausta vastaan. Sitten hän soittaa… no Nestlelle tietysti 😀
Voi taivahan vallat näitä kommentoijia 😀 Eiköhän näitä syyllisyydentunteita saada kokea – asiasta jos toisestakin – ilman muidenkin taivasteluja.
Oikein nautinnollisa kahvihetkiä!
Ekoluomumutsi, hahah, olisinkin! Siihen toki pyritään ja se olisi upeaa olla, mutta mä valitettavasti olen ihan liian heikko houkutuksille.
No juu, kulutusasioissa saan kyllä taistella omatuntoni kanssa. Nestlé tosin nosti odotetusti ja ihan syystä älänmölön.
Kuten sanoit Nestlé kritiikki on ymmärrettävää ja varmasti odotettua. Se, mikä näissä kommenteissa (yleensäkin blogien kommenteissa) ihmetyttää on niiden niin monesti ilkeä sävy. Jos postaus ei osu yksiin lukijan omien juttujen kanssa niin katsotaan aiheelliseksi alkaa vittuilemaan _vieraalle_ ihmiselle. Joko ymmärretään (tahallisesti?) väärin (jos bloggari tekee ruuat lapselleen itse, tarkoittaa se luonnollisesti sitä, että hän ylenkatsoo ja halveksuu kaikkia, jotka niin eivät tee) tai sitten muuten loukkaannutaan bloggarin jutusta (ollaan luotu tietty kuva ihmisestä ja jos jokin ei ole linjassa oman mielikuvan kanssa niin sitten oikeutus sanalliselle sivaltamiselle on olemassa). Kyllä te bloggarit olette mielestäni palkkionne (oli se sitten missä muodossa hyvänsä) ansainneet. Pitkää pinnaa ja paksua nahkaa meidän anonyymien kanssa! 😉
hmm, suodatinkahvia vihanneena, siihen väsymyksen seurauksena alistuneena aihe kiin-nos-taa!:)
kiitos ajankohtaisesta ja hyvästä postauksesta, vesi tulee kielelle kun ajattelee sitä mielestäni jo kuppiloiden kahveissa ollutta taivaallista makua :p
nautinnollisia kahvihetkiä,
lisätietoa kapselikahvistalukemaanmenevä -aina vähän viisaampana! 😉
-Nn
Hei,
Kauan olen lukenut sinun blogiasi ja voin sanoa yllättyneeni siitä, että olet ”hankkinut” kapselikeittimen 🙂 Tämä tuo kuitenkin inhimillisyyttä sinuun ja antaa lukijoidenkin tajuta, että ihminen on aina ihminen. Vaikka toisaalla tuunaa rattaita + tekee vaatteita, voi toisaalla hieman törsätä materiaankin 😉
Meidän kapselikone on alkuhuuman jälkeen jäänyt talon kakkoskoneeksi, mutta ehkä se vielä sieltä nostaa nenänsä!
Mun mielestä tämä aihe oli oikein kiinnostava. Itsekin kahvinjuonnin lapsen myötä aloittaneena olen pohtinut tuollaisen kapselikoneen hankintaa. Kaverillani on sellainen ja itselläni mutteripannu + maidonvaahdotin, ja vertaillessa olen todennut että mutteripannu voittaa makunsa takia. Vaikka tuo kapseli olisikin ehkä hieman helpompi, ei laten keittäminen mitenkään mahdotonta mutteripannullakaan ole. Ja pysyypä kahvinjuonti kupposessa tai parissa per päivä kun se ei ihan nappia painamalla valmistu. Oletko itse keittänyt kahvit aiemmin mutteripannulla?
Aika huvittavaa kyllä, että koko maailman tuhoutuminen ja Nestle-boikotin epäonnistuminen vaikuttaa joidenkin mielestä makaavan yksin lähiömutsin harteilla. Ja kauhea kateus iskee kun bloggaajat itse pyytävät jotain tuotteita itselleen. Tämä on hei vapaa maa, jokainen on tervetullut aloittamaan blogin ja ottamaan yhteyttä haluamiinsa yrityksiin niin ei tarvitse lähiömutsia haukkua. Ilmeisesti lukijoita korpeaa, että sulla menee nykyään hyvin ja olet sopeutunut elämään lapsen kanssa alun vaikeuksien jälkeen. Sulla pitäisi olla vaikeaa! Ja kahvitkin kannetaan ilmaiseksi kotiin, prkl!
Miten päädyit juuri Nestlen tuotteeseen, kun markkinoilla on myös Paulig CupSolo ja joku Boschin Tassimo kapselikeitin myös?
Aluksi haluan sanoa, että aikamoista ryöpytystä saat, keljua. 🙁
Mutta mulla ois kysymys tuosta, että miksi valitsit juuri kapselikoneen etkä sellaista kahvikonetta, jossa kahvi tehdään suoraan pavuista. Kysyn tätä ihan mielenkiinnosta siksi, että oon itse pohtimassa kahvikoneen hankkimista meille, ja arvon kapselikoneen ja tuorejauhatusta käyttävän koneen välillä. Kun oon kysellyt mielipiteitä, oon huomannut, että kahvikoneilijat jakautuu vähän kuin kahteen leiriin. Ne, joilla on tuorejauhatuskahvikone, on sitä mieltä, että kapselikahvi ei maistu niin hyvälle. Kapselikoneen valinneet perustelevat enimmäkseen helppoudella ja myös koneen huokeammalla hinnalla.
Sun kohdalla ei hinta nähtävästi vaikuttanut hankintaan, joten ois kiva kuulla, miksi kallistuit tuohon kapselikoneeseen? Pääsitkö vertailemaan kahvin makuja kotikäytössä olevien kapseli- ja peruskoneen välillä? Postauksessa mainitsit kyllä tuosta aromikkuudesta ja pehmeydestä, mutta mietityttikö sua, että saisko tuorejauhatuksella vielä parempaa kahvia?
Itse tosiaan mietin näitä kahta pääasiassa helppous/maku -akselilla, saa nähdä mihin päädyn.
Mukavaa viikkoa!
”Näin sitä syödään – tai tässä tapauksessa juodaan – aatteet, kun vanhaksi tullaan.”
Ihan superpettynyt lukija täälläkin. Hirveetä schaibaa perustella tämmöistä takinkääntöä ”vanhaksi tulemisella”. Tunnen monia 60+ -vuotiaita, jotka eivät ikimaailmassa ostaisi Nestleä.
Mitäs seuraavaksi? Jään kauhulla odottamaan postauksia uuden minkkiturkin ja katumaasturin ostoista. ”Blogiyhteistyö” rules.
Ihan käsittämätöntä skeidaa saat yhden kapselikeittimen takia. On niitä monia muitakin pahoja firmoja kuin nestle. Nestle sattui vain jäämään kiinni.
Meillä on myös Nespresso, se malli millä saa maidon vaahdotettua nappia painamalla. Harmi sinänsä, laite jäi melkein heti pölyttymään sen kotiuduttua kun tuolla navan takana on joku todella nirso tapaus kypsymässä, niin ei sumppi maistu, mutta ehkä sille tulee käyttöä unettomien öiden jälkeen! Toivottavasti, oli meinaan aika tyyris satsaus, tosin jokainen kuppi oli joka sentin arvoinen niin kauan kun kaffe maistui 🙂
Niin. Jos jollekin on jäänyt kuva, että olen ekojeesus (lentomatkustelusta, kissoista, silloin tällöin ostamistani uusista vaatteista yms. huolimatta,mitkä ovat hyvin käyneet esille blogissani), onkin ihan hyvä kertoa, että näin ei ole. Ylipäätään kahvin juomisen aloittaminen on superepäekologista, mutta kun kerroin siitä omassa postauksessaan, kukaan ei yllätyksekseni hyökännyt tai edes vähän sormeaan heristänyt. Toki tahtoisin olla mahdollisimman ekologinen, mutta tiedän itse oman heikkouteni houkutuksien edessä, enkä siihen ole kykeneväinen. Pyrin silti tekemään osani, mutta olen vain ihminen, joka on välillä helppouden, kauneuden ja esimerkiksi nautintojen vietävissä.
Hahaa, onko väsymyksen syynä kenties mutsiutuminen? Se kun ajoi mut tämän uuden paheen ääreen!
Joo, olen vain ihminen, joka pyrkii elämään edes osittain ekosti, mutta on hyvin herkkä myös repsahduksiin. Lapsiin liittyvissä ekohippiasioissa olen melkoisen tiukkis, mutta omissa nautinnoissani en niinkään. Mitä nyt viinini ostan luomuna, mutta siinäkin ajattelen lähinnä omaa napaani, sillä en tahdo kiskoa torjunta-aineita viinini mukana.
Me taas laitettiin meillä kaapissa pölyttynyt Moccamaster eteenpäin kapselikoneen kotiuduttua. Sitä kun ei muutenkaan käytetty kuin vieraita kestittäessä. Ja nyt hekin juovat sumppinsa kapselikoneella tehtynä.
Erihyvä pointti tuo vertailu aikaisemmin juomiini kahveihin! Se unohtui postauksesta kokonaan, kun keskityin niin listaamaan huonoja puolia. Mä olen siis aikaisemmin keittänyt kahvit mutteripannulla ja lämmittänyt maidon vispaten kattilassa. Törkeän hyväähän se oli niinkin, mutteripannun myötä löysinkin kahvin tuossa puolisen vuotta sitten. Mutta mun amatöörin makunystyrät tykkäsivät vielä enemmän Nespressosta. Siinä on jotenkin vielä pehmeämpi maku, jopa aavistuksen pähkinäinen ja kaakaoinen tuntuma. Osansa tuo varmasti myös se, että hyöryputkella maidosta tulee parempaa. Kyllä me kuitenkin edelleen käytetään myös mutteripannua kiireettöminä aamuina. Siinä kun on autenttisempi tunnelma ja kunnon tekemisen meininki. Maito vaahdotetaan silloin Nespresson avulla. Mutteripannu kulkee mulla kätevästi mukana myös reissussa, jos reissukohteesta ei löydy kuin suodatinkahvimasiina.
Nestlén kummastelu yhteistyökumppanina on ihan aiheellista ja sitä odotinkin. Vaikka osa ilkeäsävyisistä kommenteista kouraisee vatsasta, olen samalla myös iloinen. Mulla on selkeesti ajattelevia ja tiedostavia lukijoita ja olen siitä ylpeä. Mutta sen sijaan se, että vähän väliä mun haluttaisiin muuttuvan samanlaiseksi kuin blogin alkuaikoina on hämmentävää ja jopa raivostuttavaa. Mä olen nyt onnellinen ja löytänyt paikkani mutsilandiassa. En missään nimessä halua palata alkuaikohin, jolloin olin ihan helvetin sekaisin. En, vaikka joistakin lukijoista olisi kivempaa lukea, kuinka hukassa olen ja miten vittuuntunut olen kaikkeen.
Olin ihan makuaistini vietävissä. Tassimoa en ole maistanut, mutta Pauligiin kapseleihin verrattuna Nespresso maistuu aidolta kahvilta. Toki olen ihan amatööri näissä asioissa, mutta kotikeittiössäni on nyt kone, joka valmistaa mielestäni parasta kahvia, jota olen koskaan maistanut. Arjen kauneus on mulle myös tärkeää, ja meillä oleva kone on kaunein niistä kapselikeittimistä, joita olen nähnyt.
Erihyvä pointti! Jäi nuo makuhommat vähemmälle pohdinnalle, kun keskityin niin kovin ruotimaan koneen ja kapseleiden huonoja puolia. Mulla on sekä hyviä että huonoja kahvikokemuksia tuorejauhetuista pavuista valmistetusta kahvista. Huono oli jollakin muistaaksen Pauligin koneella (tai ainakin kahvi oli Pauligin) valmistettu kupponen. Se oli ihan myrkkyä, mutta mä luule kahvinpapujen olleen aika vanhoja ja ehkä jopa huoneenlämmössä härskiintyneitä. Hyviä kokemuksia taas on useampia, mutta silloin kahvi on papujen jauhamisen jälkeen keitetty mutteripannulla. Ja silloin kahvi on ihan jumalaisen hyvää. Jostain syystä mä kuitenkin tykkäsin heti ekasta testikupillisesti Nespressosta vielä enemmän. Niiden kahvin maku on etenkin tämmöisen amatöörin makuun ihanan pehmeä, pähkinäinen ja jopa kaakaon makea.
Mäkin olen huomannut, että sitä ”pitäisi” edustaa jompaa kumpaa leiriä. Mä en niin rankkoja linjavetoja ole tehnyt. Vaikka tietenkin olisi siistimpää ja hyväksytympää tykätä siitä enemmän aidosta kahvista, eli tuorejauhetuskahvikoneella tai mutteripannulla tehdystä kahvista. Mä tykkään niistäkin, mutta vielä enemmän Nespressosta.
Toivottavasti löydät juuri sun tarpeisiin ja makunystyröihin sopivan koneen!
No se nyt oli omaa nilkaani ampuvaksi vitsiksi tarkoitettu. Vaikka toki olen lepsuuntunut nuoruusvuosistani, enkä esimeriksi enää saisi hillitöntä raivaria kaiken kansan edessä huoltoasemalla, kun mies on mennyt epähuomiossa ostamaan Nestlén suklaapatukan. Näin kun on käynyt, taisi olla Linnatuulessa.
Mä en ole kääntänyt takkiani, takkini helmat ovat aina lepattaneet huokutusten tuulessa. Vaikka yritän olla eko, olen myös hyvin altis houkutuksille ja siitä hyvin tietoinen. Olen ihminen, joka yrittää tehdä osansa, mutta on silti niin mukavuuden- ja nautintojenhaluinen, että en voisi väittää tekeväni parhaani. Mä luulisin, että se on tullut blogistani ilmi jo aikaisemminkin. Pahimpana ekosyntinä varmasti lentomatkustelu. Ja no hei ylipäätään se, että olen alkanut juoda kahvia. Se vasta epäekologista onkin, vaikka minkälaisen koneen keittämänä. Mutta kun kirjoitin postauksen uudesta paheestani, siihen ei tullut ainuttakaan sormea heristävää kommenttia, vaikka niitä odotinkin.
Niin no, Neslé on kyllä erinomaisen hyvä syy ärähtää.
Joo mä luulen, että jahka unettomien öiden makuun päästään, kahvi alkaa taas maistua :DD Tai tietty voi olla, että imetyshormonitkin laittavat vihaamaan kahvia, ei sitä koskaan tiedä. Mutta viimeistään sitten muutaman vuoden päästä, kuten aika moneen muuhunkin asiaan voi todeta haha!
Tää oli oikeestaan aika hyvä postaus. Minä, kuten näemmä moni muukin lukija, olen pitänyt sua ekojeesuksena ja tuntenut huonoa omaatuntoa korvikevauvasta, joka syö purkkiruokaakin, mutta tän postauksen myötä sustakin tuli ihan tavallinen tallaaja 😉
Nim. Alusta asti mukana kulkenut
keventääkseni sun sydäntä, voin jakaa sellaisen faktan, että nespresson kapselit sisältää suhteessa vähemmän alumiinia kuin esim. 500g kahvipaketti. siksi ne saa laittaa energiajakeeseen. että sen puolesta ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa. 🙂
olen myös todennut, ettei parempaa kahvia saa mistään, vaikka olenkin nestlen boikotoija.
meillä kone tuli alunperin taloon miehen työn kautta. vaikka työpaikka on vaihtunut, koneesta ei luovuttu.
kurjaa, että sait tästä niin paljon negatiivistä ryöpytystä, mutta arvasin heti, kun näin postauksen otsikon ja ekan kuvan, että tää herättää keskustelua. arvostan, että olet jaksanut osallistua kommentointiin ja selittää ja selventää kantaasi. musta ainakin tuli vaan enemmän ja enemmän sun fani! mutta olenkin langennut samaan syntiin. 😉
-miuku
ylempään selvennykseksi vielä, että 500g kahvipaketilliseen mahtuu siis 50kpl nespresso patruunoita, eli sama määrä kahvia, mutta patruunoissa yhteensä vähemmän alumiinia kuin kahvipaketissa. -miuku
Haha, joo vaikka ekojeesuksen opetuslapsena pyrinkin olemaan, olen syntinen kuin mikä. Jos se ei ole vielä aikaisemmin tullut vaikka lentomatkustelupostauksista ilmi, hyvä että viimeistään nyt. Ihanaa kuulla, että siellä on lukijoita, jotka ovat jaksaneet käydä visiitillä täällä lähiössä ihan alusta alkaen!
Nespressolta mulle sanottiin, että kapselit voi laittaa pienmetallinkeräykseen, sinne samaan kuin ananastölkit ja kermaviilien kannetkin. Alumiini kun on loputtomiin kierrätettävissä. Jos toi fakta kahvipaketista vastaan kapselit pitää paikkaansa, hommahan on mielenkiintoinen. Mä kun mietin kans tota asiaa, mutta en sitten edes yrittänyt löytää siitä mitään tietoa.
Taidetaan suhtautua tähän aika samalla tavalla, sen lisäksi että olemme molemmat langenneet samaan syntiin haha! Edelleenkin yritän muissa ostoksissa vältellä Nestléä, jos se vain on mahdollista. Mutta samalla tiedän, että varmasti tulen tänä kesänä vielä lankemaan jätskialtaalla.
Kuten ylempänä jo sanoin, mielenkiintoista! Onkohan jostain löydettävissä tarkat tiedot peruskahvipaketin ja Nespresson kapseleiden materiaaleista. Mä kun pölönä luulin, että kapseli on lähes täysin alumiinia ja kahvipaketti taas pääsääntöisesti jotain muovia yhdisttynä metalliin.
Olipa kommentteja, mä en oo tuohon kyseiseen firmaan pahemmin tutustunut, käyn kurkkaamassa tuon linkin minkä joku oli laittanut.
Ääh, se asia mitä mulla oli hävisi jonnekkin, kenties dementia vei mennessään. Niin joo, asiat muuttuu ja ihmiset muuttuu. Ei kukaan voi olettaa että blogi kulkisi samaa rataa päivästä toiseen varsinkaan äitiblogissa; lapsi kasvaa, äiti kasvaa ja elämä muuttuu. Meistä jokainen, joka on kasvattanut lasta vuoden on viisaampi vanhemmuudesta kuin äiti joka vasta odottaa. silti me ollaan Äitejä kaikki ja mekin (ihme kyllä) kuljemme elämässä eteenpäin. Ensimmäiset päivät/viikot/kuukaudet on ihan hulluja sillä sitä ”maalaisjärkeä” lapsen kanssa ei ole samalla tavalla kuin esim vuoden kuluttua.
Ps. Ostin kuopukselle stonzit muistaakseni juuri tämän blogin innoittamana, kiitos! Ehkäpä mäkin sorrun vielä kapselikeittimeen , kunhan mies lopettaa moccamasterin jumaloimisen 😉
Mun on pakko nyt lisätä tähän, ettei väärinkäsityksiä tulisi: monet bloggaajat tekevät jutut ihan vain niistä omista ostetuista jutuista + pr-toimistojen ja merkkien ehdottamista jutuista. Harvoin tulee kyseltyä tavaraa blogia varten omaksi, viimeksi taisin pyytää ki et la-aurinkolasit kun saimme babiatorsit maahantuojalta (maahantuojan ehdotuksesta) ja tuntui hassulta kirjoittaa testivertailua ilman testiparia. Ja testiparia en halunnut ostaa omasta pussista, kun meillä oli jo ne babiatorsit ja en mielelläni maksa sisällön tuottamisesta, kun kyseessä on puhtaasti testi, ei tarvehankinta. meillä on kapselikone, mikä saatiin ihan merkin ehdotuksesta ja samoin kirjat (jostain syystä aikuistenkirjat) tulevat kyllä ihan yllätyksenä. Merkeiltä lähtevästä aloitteesta olen viimeksi hyötynyt footbalance-pohjallisista ja merrellin barefootkengistä mikä on ollut hieno juttu, tosin koen olevani ihan tavallinen kuluttaja ja nuo kengätkin olisin ostanut ihan itse (ei kuulu blogin aihealueeseen kiinteästi) jos olisin sellaisista tiennyt ennenkuin ne mulle esiteltiin ja ehdotettiin media samplea.
Tämä kommentti on ihan siksi kirjoitettu, ettei jää luulo, että kaikkien muidenkin äitibloggareiden saadut tavarat olisi 97% itse pyydettyjä. Mä ainakin olen siinä onnekkaassa asemassa, että mulle ehdotetaan todella paljon hyviä blogiin sopivia testituotteita ja luotan markkinointikoneiston ammattitaitoon siinä, että oikeat tuotteet löytävät oikean yleisön ilman mun panosta. Mutta etten vaikuta ”puhtaalta pulmuselta”, olen kyllä pyytänyt mm. toiset aurinkolasit testiin, juomapulloja muutaman vuoden takaiseen testiin sekä hoidin itse bacsacit Ihmepuutarha-yhteistyöhön, kun halusin mulle tutut kasvusäkit. Eikä siinä, jos bloggaajat haluavat mainostaa postauksissaan tuotteita ja pyytävät sitä siihen tarkoitukseen, musta se on ihan ookoo. Mutta että 97% saaduista tuotteista olisi itse pyydettyjä, näin ei ainakaan omassa blogissani ole. Itse ainakin hankin suuren osan siivousvälineistä ja kodinkoneista ihan itse, omalla rahalla enkä edes kirjoita niistä blogiin.
Joo, se linkki on hyvä käydä katsomassa, ihan muistutuksena sellaisillekin, jotka asiasta ovat edes vähän perillä. Ja joo, onneksi en ole enää samassa tilanteessa kuin silloin puolitoista vuotta sitten lapsen syntyessä. Huh! On onni ollut löytää paikkansa mutsilandiassa.
Kiva kuulla, että Stonzit ovat toimineet teilläkin. En kyllä tiedä, minkämoiset monot olisin muuten hankkinut kantorepussa kulkevan vauvan jalkojen suojaamiseksi.
Juu, tämähän on siis vain esimerkki yhdestä tavasta. Mutta en ole ainut bloggari, joka kokee mielekkääksi hoitaa vähät, tai ainakin omasta mielestään vähät, yhteistyöpostauksensa itse sen sijaan, että odottelisi, mitä itselle tarpeetonta roinaa postiluukusta tipahtaa. Mä kun valitettavasti joudun torppaamaan suurimman osan mulle tulevista yhteistyöehdotuksista, sillä en koe niitä itselleni tai bloginiini sopivaksi. Siksi koen paremmaksi hankkia yhteistyökuvioita itse, tulevaisuudessa toki suurimmaksi osaksi Suomen Blogimedian kautta. Ja jestas, tietty minäkin hankin lähes kaiken materian ihan itse haha! Keittiökoneista kaikki muut paitsi tämä kapselimasiina ovat omasta kukkarosta maksettuja. Siivousvälineistä kaikki, sillä se ikkunapesuri oli vain testilainassa, kuten silloin postaukseen kirjoitinkin. Pesurin ostamista syksyksi harkitsemme.
Sä toki myös kirjoitat enemmän materiaan liittyviä postauksia ja postauksia noin ylipäätään. Voi kun mäkin saisin järjestettyä niin paljon blogiaikaa, avautumisaiheita kyllä piisaisi haha! Mä olen myös jättänyt kirjoittamatta muutamista saaduista jutuista, joita sinä olet tontillasi esitellyt. Itse kun en ole niitä postaamisen arvoiseksi kokenut tai ajanpuutteessa olen joutunut pohtimaan, mistä tahdon kirjoittaa ensisijaisesti.
Toki myös hyviä ehdotuksia on tullut maahantuojilta ja pr-firmoilta itseltään. Kuten nyt vaikka tuossa ylhäällä mainitut Stonzit, parit lastenlevyt tai jotkut kirjat. Suurimman osan kirjoistakin mä kuitenkin tilaan ihan kustantamojen pressikirjatilaussysteemien kautta, kun olen ensin tutustunut seuraavan kauden uutuuskirjoihin heidän postittamista luetteloistaan. Kirjahyllyssä kun on tila vähissä, joten otan vastaan mieluiten vain sellaisia kirjoja, joista odotukset ovat korkealla heti alkuun, joissa toivon olevan aihetta postaukseen ja joiden uskon jäävän hyllyyn selailtavaksi myös ensimmäisen lukemisen jälkeen. Tietty yllätysmomentti jää vähille, mutta olen miettinyt, että jos en ole kirjasta kiinnostunut kirjaluettelon myötä, sitä tuskin olisin kirjaa lukiessanikaan. Mutta onpas valitettavasti niitä kirjojakin laitettu harmillisen iso läjä eteenpäin, kun eivät ole odotuksista huolimatta olleet postauksen arvoisia.
Itse en ainakaan mainospostien lisääntymistä harmitellessani toivonut sinun palaavan tässä mielessä blogin alkuaikoihin. Toivon, etten heittäytynyt muutenkaan liian ilkeäksi.
Näin pari päivää asiaa pyöriteltyäni aloin päädyin siihen, että harmini kumpusi varmasti siitä, että mm. näitä nimenomaisia yhteistyökahvimasiinoita on näkynyt lyhyen ajan sisällä varsin monessa lukemassani blogissa ja täältäkin saman koneen löytäessäni (ja käytännössä samat sanankäänteet lukiessani) tuli se fiilis, että ”ei oo v***u totta, täälläkin!”.
Tämä on edelleen yksi lemppariblogeistani. Semmoinen, jonka postauksien luku säästetään aina viimeiseksi ja luetaan oikein nautiskellen.
Oivoi, nyt ei kohdannut kyllä yhtään tuotemerkki ja blogista aiemmin jäänyt kuva. Lukijatkin sen huomasivat. 😀
No mutta, luulen että jokainen antaa joskus joissain asioissa periksi.
Sellainen tuntuma olkaa olla, että ihmiset alkaa olla tosi kyllästyneitä blogimainontaan. Eikä heitä kyllä voi siitä syyttää. Harrastuksenaan ja ammattimaisesti bloggaavien raja on häilyvä..Ja hei ihmistä ei voi ”tuntea” täysin pelkästään blogin kautta.
Kahvikoneesta ei ole mielipidettä. Itse en juo kahvia kun en sitä ole koskaan oppinu nauttimahan 🙂
Mua kiinnostaisi sellainen asia, että kun bloggari saa mainostekstiä vastaan tuotteen, niin onko se verotettavaa tuloa?
On muuten tosi hienoa, että Lähiömutsi on avannut näitä mainontakuvioita avoimesti. Moni blogi on täynnä ihmeellistä kiemurtelua, kun tästä aiheesta puhutaan.
Onhan tuo Lähiömutsin tapa pyytää tavaraa suoraan firmoilta huomattavasti parempi kuin Oi mutsi mutsin tapa vihjailla blogissa että voi ku ois kiva hommata tämmönen ja tämmönen ja sit viikon tai kahden päästä kirjottaa muina miehinä että kappas kun sain just tän mitä olin halunnutkin. Eli suora pyyntö vs epäsuora pyyntö.
tässä linkki nespresson ecolaborations -sivulle, josta pitäisi löytyä tarkempaa infoa. oon ite sen verran väsy, etten jaksanut etsiä sulle valmiiksi. toivottavasti sieltä löytyy. 🙂
http://www.nespresso.com/ecolaboration/uk/en/home.html
muualla euroopassa, paitsi suomessa saa edelleen laittaa kapselit energiajakeeseen. suomessakin sai tähän kevääseen saakka, mutta nyt asia on uudessa harkinnassa. don't know why. (mun mies on siis edelleen ihan nespressomies, vaikkei siellä enää ookaan töissä ja tuosta sohvalta näitä tietoja jakelee. ;)) ja sen verran lojaali, että aikoessaan aikanaan hakea ko. paikkaa varmisti ensin multa, että annan siunauksen asialle, kun kuitenkin oli nestlestä kyse. <3
-miuku
Haha, no oon mäkin ainakin kerran joskus blogin alkuaikoina tehnyt materiaunelmapostauksen, mutta eipä mulle silti Lumilta lähetetty veskaa hoitolaukuksi 😀
Nespressolla lukijoiden herättely siihen totuuteen mikä on kyllä ollut mielestäni levällään täällä blogissa ihan aina: vaikka toivoisin voivani olla ekojeesus, ei musta siihen koskaan olisi. Joissakin asioissa olen ekotiukkis, mutta joissakin olen nautintojen vietävänä.
Voi kun toivoisin, että olisi ollut joku paikka, johon olisi tallentunut ihmisten ajatuksia mainoksista silloin kun Ylen televisiokanavien rinnalle alkoi tulla mainoskanavia mainoksieen. Olisi mielenkiintoista verrata niitä näihin blogimainoksien herättämään muutosvastarintaan ja ajatuksiin.
On verotettavaa tuloa. Tosin homma ei ole ihan niin selkeä, sillä tuotediilejäkin on niin monenlaisia. Lisäksi jos mä ostan jonkun tuotteen ja kirjoitan siitä blogiin, pystyn mä vähentämään sen tuotteen yritykseni verotuksesta, kuten esimerkiksi freelancer-ruokatoimittaja voi vähentää juttua varten ostamansa jauhalihat tai työnsä kannalta oleelliset keittiövälineet.
Pitää taas ensi veroilmoitusta täyttäessä tarkistaa nämä hommat, sillä luultavammin ne elävät yhtä nopeasti kuin blogimaailmakin.
Viimeinen lause sai hymyilemään, kiitos siitä! Mä en ollut nähnyt Nespressoa kuin Visuaalisesti vaativa -blogissa, mutta nyt kun nopeasti googlasin, onhan sitä näkynyt ainakin muutamissa muoti/tyyli-blogeissa. Mä ehdin lukea harmittavan vähän blogeja, vaikka bloggarina blogimaailmaa pitäisikin seurata, joten en tiennyt näitä masiinoita putkahdelleen esiin monissa blogeissa. Voin kyllä kuvitella sen lukijan turhautuneen fiiliksen, jos näin on käynyt.
Kiitos linkistä, jahka täälläkin ollaan vähän vähemmän väsyneenpiä, pitää käydä kollaamassa. Ja hih, ihana mies sinulla!
Voi minkälaisia kommentteja…voi kai sitä tehdä huonompiakin valintoja kuin yksi kahvikone 😛
Mutta sitä aloin oikeastaan kommentoimaan, että ainakin Kuopiossa gigantissa myydään noita kapseleita. Itse en oikein ole mieltynyt tilaamaan netistä, joten on helpottavaa että edes yhden kaupan tarjonnassa ko kapseleita on ja hintakin on piirun verran edullisempi kuin netistä tilatuissa.
Aiheeseen on nyt tartuttu yhden romaanin verran täällä 🙂
Ai myydään vai, oho! Nespressolaiset väittivät, että ei myydä kuin nettikaupassa, ei ollut kivasti tehty se. Kiitos tiedosta!
Hienoa Susanna, kiitos! Laitan linkin vielä Lähiksen Facebookiin.
Asiasta soijamaitoon: Alpron Light ei myöskään kökkäänny kahvissa (paitsi silloin, jos sitä laittaa ihan pienen lirauksen) ja maistuu ihanan toffeisalta. Pitääkin testata seuraavaksi tätä Freshiä.
Huh, propsit sulle siitä, että jaksat vastailla kaikkiin kommentteihin ja kerrata uudestaan ja uudestaan ajatuksiasi! Ymmärrän kommenteissa tuon Nestle-näkökulman mutta siitäkin voi toki kirjoittaa asialliseen sävyyn. Jos joutuisin itse tällaisen kommenttiryöpyn kohteeksi, kääriytyisin vain syvälle peittojen alle suojaan kylmältä maailmalta 🙂
Meillä on Moccamaster tosi ahkerassa käytössä, Pauligin Cupsolo taas on kohta lähdössä takuuhuoltoon, eikä sitä tule erityisemmin ikävä. Sillä saa keitettyä tosi hyvää espressoa, mutta muut kahvimaut eivät makuhermoja hivele.
t. Kahvittelija / http://www.lily.fi/blogit/kahvia-kiitos
Huoh mikä ketju! Sun propsit nousee vaan entisestään kun lueskelee miten asiallisesti jaksat kaikille vastata :). Mun mielestä toimintatapasi blogin mainosten suhteen kuulostaa erittäin järkevältä kuten myös toimintatapasi kuluttajana. Kukaan ei ole täydellinen. Vanhana kasvissyöänä kyllä tiedän, että tämäntapainen nillitys on valitettavasti varmaan sinulle ihan arkea. Keep up good work! Oot mun lempparibloggaaja 🙂
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Ihan samaa piti kommentoida, mitä Kahvittelija jo ehti edellä. Huippua, että olet jaksanut vastailla moniin ei ihan niin asiallisiinkin kommenteihin.
Kiva, että olet saanut kahvikoneen ja olen tosi iloinen, jos saat muitakin tavaroita tai palveluita, ja toivottavasti saatkin ja paljon. Kommenttien riveistä ja niiden väleistä nousi esiin, että kylläpä olet ahne ja itsekäs ja muilla syytä olla sinulle todella kateellisia ja erikseen kertoa, että heillä on kyllä rahaa ostaa itselleen haluamansa tavarat. Just joo 😀
Aion lukea blogiasi edelleen, ja olen vannoutunut fanisi, mutten odota sinun olevan täydellinen roolimalli kulutus,ympäristö tai äitiysasioissa. Osaan jatkossakin ajatella itse ja tehdä omat valintani riippumatta muiden mielipiteistä tai arvioista.
Hyvää kesänjatkoa ja tsemppiä! Hyvä lähiömutsi! (tähän high five!)
t: Sanna-Mari
ps. ja miten niin kahvi ei on ”äitiysblogin” ulkopuolella?!? itse olen useimpina päivinä hereillä ja tajuissani vain ja ainoastaan kahvin voimalla ja tämä siksi, että olen äiti, jonka yöunia häiritsee lapsi.
Muistaakseni Nespressokahvin kilohinta jossain 50e kieppeillä tai enemmänkin, kun sen marketin perussumpin hintaon siinä 10-15€ luokkaa, todella hyvää marketti sumppia saa jo 20€ kilohinnalla ja esim. mokkamestarien espressopavut tai minkä tahansa muun laadukkaan paahtimon ovat 30 ja risat euroa/kilo. Eli ylimääräistä rahaa pitää ainakin olla nespresson käyttäjälle kun on varaa maksaa kotona tehdystä kahvista noin paljon, joten mietin miksei samantien panosta laatuun, kapselikoneen sijaan. Espresso-pitäisi nimikkeenä suojata, ettei kapselikoneilla tehtyä lirua saisi kutsua sellaiseksi.
Olen samaa mieltä Sannisin ja Essin kanssa. En allekirjoita kaikkia tämän blogin juttuja täysin tai joitain ollenkaan, mutta osaan käyttää omaa älyäni ja ymmärrän, että kyse on TEIDÄN elämästä, jota itse vapaaehtoisesti meille muille kerrot.
Luen jatkossakin, etenkin kun esikoinen on nyt ilmoittaunut tulostaan ja aiheet ovat itsellekin ajankohtaisia!
Keep on good working!
-Laura-
Ihanaa, että sun kielesi on niin kulinaarinen, että vain sen perusteella voidaan sanoa, mikä on hyvää kahvia. Sä voisit käydä kielesi kanssa myös muutamissa Helsingin keskustan puljuissa, jotka kutsuvat itseään kahviloiksi. Niiden myymä latte on mun amatöörikieleen sellaista tervaa, jotta itse toivoisin suojaa myös kahvila-sanalle. Mutta se on vain mun amatöörikieleni, joka pitää niin kovin Nespressosta.
Kiitos kannustavista sanoista! Missä muuten on sanottu, että kahvi on äitiysblogien ulkopuolella? Mulla kun se nimenomaan liittyy äitiyteen. Mähän aloin juodakin kahvia vasta, kun olin kärvistellyt aikana vauvavuoden väsymysusvassa. Kaikkea se äitiys saakin aikaan!
http://www.mutsiavautuu.com/2013/06/uusi-ihana-pahe.html
Onko näin, hyvä tietää! Mä kuitenkin olen niin vannoutunut freshin fani, jotta en taida vaihtaa. Maistaa ehkä kuitenkin!
No ei tämä kommenttiryöppy munkaan fiilistäni nyt nostanut, ei siinä. Onneksi on hyvää kahvia, jonka voimin on jaksanut kaikenlaisiin kommentteihin vastata 😀
Ah joo, kasvissyöjänä sai etenkin ennen kuulla tosi paljon elämäntapanillitystä. Että ihan turhaa kasvissyönti, kun kuitenkin ostaa tuontiviinejä. Ja niin edelleen. Harmittaa ajatus siitä, että pitäisi edustaa ääripäätä tai toista ääripäätä. Ei mitään siinä välimaastossa.
Kääääääk! Kaivoin tämän postauksen esiin ja kävin lukemaan näitä kommentteja vinkkien toivossa, koska mies sai töistä joululahjaksi Nespresson masiinan, enkä edelleenkään ole saanut sillä aikaan kuin ihmeellisiä pahanmakuisia pikkuliruja..
Mutta lisää vinkkejähän täältä ei löytynytkään, tai jos niitä olisi ollut, niin hukkuivat tuon hurjan parjaamisen sekaan. :S Liekkö olen liian sivistymätön maalainen tähän joukkoon, kun en ollenkaan tälläistä osannut kahvikonepostauksen jälkeen odottaa. 😀
Minä en parjaa sen enempää Nestlestä kun blogilahjoista, kysyn vaan, että onko se totta että sieltä koneesta on tarkotus ottaa se pikku liru pirun väkevää (kuulemma espressoksikin kutsuttua) nestettä ja saada siitä hyvää riittävällä määrällä maitovaahtoa? 😀
Meidän masiina on automaattimallia, olevinaan siitä saisi kolmea eri määrää tsufeeta, mutta en ole mielestäni saanut kupin pohjalle mistään napista sen enempää itse kaffeeta. Kai se on vaan uskottava, että sen on espressoa tarkoituskin vääntää ja laittaa sinne sitten sitä maitua.
Olen alkutaipaleella kahvin juonnissa, joten ei ihan vielä tuo espresso ihan uppoo nääs!
Kahviterveisin
Nuisku
Moikka! Tuolla meidän koneella kahvin määrää saa itse säädettyä. Ja käsittääkseni ne lungo-kapselit olivat tarkoitettuja siihen, jos tahtoo ns. suomalaista kahvia koneestaan. Mä suosittelisin, että soitat Nespresson asiakaspalveluun. Mäkin olen soittanut sinne ja mua neuvottiin koneen puhdistusasetuksen saamisessa päälle samalla, kun sitä tein. En olisi amatöörinä muuten osannut.
Itse mä teen koneella juurikin niitä pikkuliruja. Mä kun olen enemmänkin niitä, jotka juovat lämpimän maitonsa kahvilla. Joskus on maito ollut loppu, mutta olen huomannut sen vasta, kun olen esporesson jo kuppiin surauttanut. Hyiii, ei sitä ole voinut niin juoda, vaikka kuinka on ollut väsy ja kaikkea! Mutta eipä ole ranskalaisen kahvilankaan espressot mulle maistuneet, ettei siinä 😀
Käytetyt kapselit voi kyllä täyttää itse uudelleen.
Moikka kaikki, en lukenut kaikkia kommenttejä joten en tiedä onko tästä jo mainittu, toisekseen korostan ettei
tämä ole maksettu puheenvuoro! Pientä korjausta, Nespresso, vaikka onkin Nestlen tytäryhtiö, on ITSENÄISESTI toimiva eli käytännössä itsenäinen yhtiö.
Toisekseen ennen kuin lähdette kritisoimaan kovaan ääneen, tarkistakaa faktat.
Nespressolla on Rainforest Alliance sertifikaatti, mikä tarkoittaa että se on niin sanosti vielä parempaa kuin reilunkaupan tuotteet. Lisäksi Nespressolla on omat piensopimusviljelijät jotka ovat sitoutuneet eettiseen ja ekologiseen viljelyyn toki suurempaa korvausta vastaan kuin kahvin pörssin mukainen hinta kahville on.
Myöskin on outoa lähteä valittamaan yksittäispakattavasta tuotteesta kun se kerran on UUSIOKÄYTETTÄVISSÄ toisin kuin normi kahvipakkaukset, jotka ovat kaatopaikkajätettä vaikka kuinka pitävät sisällään useamman kupin verran kahvia, eli kuormittavat luontoa enemmän.
Mitä kahvin laatuun tulee, ilmatiiviisti pakatussa kapselissa kahvi säilyy tuoreena ja aromikkaana, toisin kuin kilon kahvipakkaus, jonka sisältö on jo seuraavana päivänä avaamisesta auttamatta hapettunut ja aromit kadonneet..
Laadukkaat italialaiset kahvinapit
http://www.kahvinappi.fi