Työ kirjoittava toimittajana on siitä hauskaa, että joka työpäivä oppii uutta, tapaa uusia ihmisiä, tutustuu itselle tuntemattomiin asioihin ja ymmärtää palan toisenlaista maailmaa sekä elämää. Välillä mä olen juttukeikkojen jälkeen löytänyt itseni pohtimasta, pitäisikö ryhtyä harrastamaan parkouria, roller derbyä tai boulderointia. Olen haastatellut hippihepeneissä hevareita, vegetaristina sikatilallista ja vihreitä äänestävänä Timo Soinia.

Työ tuo myös materialismipuolelle säpinää. Kepeiden ja positiivishenkisten yritysesittelyjen myötä mä olen löytänyt aikoinaan Ivana Helsingin mekot ja Aki Choklatin Lahtiselle suunnittelemat huopikkaat. Kun kävin taannoin tekemässä juttua Torikortteleihin Lapuan Kankureista, se oli taas menoa. En voinut lähteä liikkeestä ilman pellavaista astiapyyhettä.

Sen koommin ei keittiössämme ole näkynyt muuta kuin se yksi pellavainen pyyhe, mitä nyt pesun ajaksi kaapista joudutaan kaivamaan puuvillaa. Pellavan imukyky on ihan omaa luokkaansa verrattuna vaikka kaapissamme oleviin Marimekon puuvillaisiin keittiöpyyhkeisiin. Pellava myös kuivuu niin nopeasti, että nykyään enää harvoin joudumme pyyhkimään käsiä ällömärkään keittiöpyyhkeeseen. Yksi länsimaisen ihmisen ongelma vähemmän, jes!

Lapuan Kankureiden Jaana kehui hänen kanssaan jutellessani myös heidän kylpypyyhkeitään, niin kuin nyt vain omia tuotteita voidaan kehua. Hän kertoi niiden olevan rannalla ihan ykkösiä, kun menevät pieneen tilaan ja kuivuvat nopeasti. Poikansakin oli kuulemma joskus perheen ollessa uimassa ihmetellyt, miksi kaikki eivät käytä heidän pellavaisia pyyhkeitään, kun ne ovat niin käteviä. No, mä en vielä silloin lämminnyt ajatukselle pellavaisesta kylpypyyhkeestä, en vaikka äitini ja isänikin ovat yrittäneet vuositolkulla käännyttää mua kylpypyyhehommissa uskomaan pellavaan.

Mutta nyt herätys on tapahtunut. Erään pressipäivän päätteeksi goodie backista paljastui Lapuan Kankureiden iso pyyhe, jossa pirteä sitruunankeltainen on yhdistetty pellavan ruoheuteen. Suihkupuuhissa suosin edelleen paksua puuvillafroteeta, mutta rantapyyhkeenä pellava on ihan ykkönen.

Alkulomani aikana ilmat ovat hellineet, joten ollaankin lojuttu Minimen kanssa Stadikan ja Kumpulan maauimalan lastenaltaiden läheisyydessä. Pellavainen pyyhe tosiaan mahtuu pieneen tilaan, mutta taas fiilistelen eniten sen nopeaa kuivumista. Rattaiden työntöaisalle ripustettuna se on kuivunut aina täysin ennen seuraavaa pulahdusta. Ja yksi pyyhe riittää kuivaamaan koko perheen. Auringon, lempeän kesätuulen ja pellavan aikaansaama taikuus, josta en enää aio luopua.