Olipa hyvä, että itseni tuntien en laittanut torstaina lainkaan ripsiväriä. Se oli lapsiemme viimeinen päivä päiväkodissa ja eskarissa ennen kesälomajärjestelyjen alkamista, ja vollottamiseksihan se taas meni. Hyvästien jättäminen ja kiitosten antaminen varhaiskasvatuksen tärkeille tyypeille saa aina tunteelliseksi. Niin paljon he ja heidän työnsä merkitsee lapsille, meille vanhemmille ja koko perheen elämään sekä hyvinvointiin.

Päiväkotiin perheemme palaa vielä yhdeksi vuodeksi (jestas, vain yhdeksi!), kun kuopus kesän jälkeen aloittaa viskarivuotensa (eli päiväkotinsa vanhimmassa ikäryhmässä, jestas!), mutta esikoisen varhaiskasvatustaival alkaa olla lopuillaan.

Räkäisimmät onnea, kiitollisuutta ja haikeutta tyrskähtelevät hyvästit jätinkin esikoulussa, sillä esikoisen viralliset eskaripäivät ovat nyt ohitse. Vuosi on ollut valtavan merkityksellinen ja antoisa lapselle, ja se kaikki oppimisen riemu, yhdessä tekemisen onni ja luomisen riehakkuus on heijastunut kotiin asti. En ole itse käynyt esikoulua, enkä olisi voinut kuvitella, miten monella tavalla tärkeä ja hieno vuosi se lapselle on.

Vuodessa eskariporukasta on tullut upea, värikäs ja iloinen tiimi, jonka aikuiset ovat mielettömiä heittäytyjiä ja samalla lämminhenkisiä ammattilaisia. Parun nytkin, kun tätä kirjoitan – ja tietty laitoin aamulla ripsaria. Lapsi on hyvin valmis koulutielle, mutta minä en näemmä olisi ollut vielä valmis sanomaan hyvästejä eskariaikuisille.  

Samalla kun minä tyrksyin tai etsin haparoivia kiitoslauseita, annettiin lasten kanssa päiväkodin ja eskarin opeille sekä hoitajille myös pienet muistamiset. Nytkin tahdottiin viedä jotain sellaista, minkä tekemiseen lapset ovat osallistuneet.

Annoimme heille meidän kasveista irrottamistamme pistokkaasta kasvattamamme pienet kasvivauvat, jotka lapset hellyydellä istuttivat ruukkuihin. Muutaman kotoa löytyneen sopivan kokoisen saviruukun lisäksi kävin hakemassa ruukkuja kirpparilta. Maalasin eripari ruukut lasten kerrossänkyprojektista jääneellä maalilla, joka toivottavasti on tarpeeksi neutraali kaikkien makuun. Kasvit sujautimme kassiin, jonka lapset koristelivat maalaamalla.

Minusta se oli kiva vertauskuvallinen lahja. Päiväkodin ja eskarin väki on hoitanut, hellinyt ja kasvattanut meidän lapsiamme, ja nyt he saivat meidän kasveista irrallaan elämää jatkavat kasvivauvat syliinsä samalla tavalla. Toivottavasti myös lahjojen saajat tykkäävät.

Ja tietty kasvit ovat myös lahja, jonka voi antaa eteenpäin, jos ei itse tykkää tai vaikka heittää biojätteeseen. Ruukullekin toivottavasti löytyy jotain tekemistä, vaikka kasvia ei pitäisikään.

Kiitos tässä samassa yhteisesti kaikille varhaiskasvatuksen ammattilaisille, että olette taas yhden vuoden tehneet pieniä ihmeitä, kanssaeläneet perheiden arkea ja olleet lapsille yksiä heidän elämänsä tärkeistä ihmisistä. Ilman teitä ei ainakaan meidän perheessä tulisi mistään mitään.

Jaa: