Rakennustyömaiden ja graffitien keskellä vihertää taas. Dodon kaupunkikasvimaan kolmas kausi Kalasatamassa startattiin talkoin sunnuntaina. Mä olin silloin juoksemassa kymppiä, mutta nyt meidänkin kolmesta vuokrasäkistä koostuvat tilukset on pöyhitty. Reippaasti rehottavan ruohosipulin kylkeen on istutettu kavereita: vihreää ja keltaista kesäkurpitsaa, avomaakurkkua, pensaspapua ja uutena kokeiluna vesimeloni.

Jälkimmäinen oli kyllä tarkoitettu parvekkeellemme, mutta taimikassit menivät sekaisin, meloni päätyi väärään paikkaan ja nyt tiluksilla pitäisi ehtiä käydä tarpeeksi usein kastelemassa janoista tulokasta. Kävin hakemassa melonin myös parveellemme, joten voidaan samalla testata, kumpi puutarhoistamme tuottaa mehevimmät ja pulleimmat melonit.

Melonin tavoin ostimme kylmien ilmojen ja täten myöhästyneen kauden takia suurimman osan tiluksien kasveista taimina. Kahtena edellisenä vuonna olemme kylväneet siemenet suoraan maahan ja avomaakurkkua lukuun ottamatta kaikki ovat onnistuneet ja rehottaneet satoisasti.

Säkkipuutarhaan pääsyä odottaa vielä siskoni ikkunalaudalla siemenestä idätetyt papulajitelmat. Lisäksi Hakaniemen torilta kotiutettu munakoiso karaisee lehtiään lasitetulla parvekkeella ennen tiluksille päätymistään. Munakoisokin on meille uusi viljelykokeilu, mutta luotto on kova, sillä se menestyy kuulemma hienosti Kalasatamassa. Jos tilaa jää, säkkeihin heitellään myös muutamat siemenet retiisiä ja sokerihernettä.

Mikä ihaninta, nyt meidän pikkuapulainen on kasvanut viime vuoden satokaudesta ja on jo riemulla tunkemassa vanhempiensa kanssa käsiä multaan. Mitä nyt ehtii säkkiviljelmälabyrintissä juoksemiseltaan.