Ei koskaan kannata uskotella itselleen, että käy vintageputiikissa vain katselemassa. Ei etenkään silloin, kun jokainen ropo pitäisi säästää. Ihan salettiin löytyy jotain, mitä ilman materialistiminä ei voi yhtäkkiä elää.
Näin pääsi käymään tänään, kun Minime nukahti muskarin erijännän joulujuhlan jälkeen poikkeuksellisen aikaisin päiväunilleen rattaisiin. Mulla ei ollut lumimyräkässä reippailuun sopivia vaatteita, eikä repussa läppäriä duuniseuraksi kahvilaan. Otinkin julkiset alle ja kaarsin rattaat nukkuvine matkustajineen parkkiin Töölössä majaansa pitävän Mekkomania-liikkeen eteen.
Olin kuullut huhuja, että putiikin omistaja olisi saanut valikoimiinsa laarillisen käyttämättömiä lastenhattuja menneiltä vuosikymmeniltä. Ja totta vie, niin oli päheitä päähineitä, että pieruleggarit olivat revetä innostuksesta! Noissa 60-80-luvun lakkimalleissa vetoaa niiden kaunis ja käytännöllinen muoto sekä värit. Hintaa lätsillä oli 18 euroa kipales, joten piti laskea monta kertaa sataan, etten olisi antanut itselleni luvan hamstrata niitä säästöön tulevia talviakin varten.
Päädyin valitsemaan Minimen pääkoristeeksi ja -lämmikkeeksi Isohellan siniharmaan karvalakin, jolla alkuperäistä hintaa oli 135 markkaa. Samaan aikaan sekä suloinen että retee myssy. Koko on reilu 51, joten toivon sen olevan sopiva vielä ensi talvenakin.
Mekkomanian hyllyistä ja rekeistä löytyy lakkien lisäksi myös muita vintageaarteita lapsille ja vauvoille. Esimerkiksi niitä rentoja, kauniita ja hyvänmallisia kokopotkupukuja, joita yritin metsästää Minimelle hänen ollessa ihan snadi. Ja kun Minime seuraavan kerran tarvitsee juhlatanttua, sitä käydään ensin katselemassa tuolta. Myös putiikin omistajan löytämät rukkaset ja kengät ovat mainioita. Vaatteiden lisäksi tarjolla on myös muutamia leluja.
Samoissa tiloissa Mekkomanian kanssa toimii Retonki, joka myy kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita, kuten lastenvaatteita. Retongin valikoimissa oleva räsymatoista valmistettu säilytyskori sopisi Lähiön mummolatyyliin just eikä melkein – vaikka lelukorina.
Kun olin penkonut lastenvaateet läpi sekä kuolannut räsymattokoreja, Minime veteli yhä sikeitä ja ulkona lumimyräkkä vain yltyi. Päätinkin tutkailla myös Mekkomanian aikuistenvaatteet. Sitä tulee nykyään tehtyä harvoin, sillä kun kroppa on tissit sekunnissa yhdellä kädellä tiskiin-vaatteiden ja imetyskiloihrojen peitossa, mieluummin vaatettaa kivasti sitä perheen söpöintä tyyppiä.
Ihrat ja imetysluukut pyörivät yhä tiiviisti kuvioissa, mutta niin minä ostin itselleni Vuokon reippaan raitamekon. Sillä voi nappien ansiosta kätevästi imettää, ja jos joskus löydän kadonneen vyötäröni uudelleen, sen saa esiin sitomalla vyön kireämmälle. Mallailin myös kauan Nanson froteista kotimekkoa. Se on vähän kuin oloasupotkupuku, mutta vintage- ja mekkorakastajan sellainen. Se jäi kuitenkin jonkun muun rakastettavaksi.
Ja huomatkaa Lähiömutsin ensimmäiset viralliset bloggariomakuvat: peilin kautta otetut epätarkat poseerausräiskäisyt, joissa kameraa ei edes yritetä rajata kuvan ulkopuolelle. Skene haltuun!
Hah! Ei oo totta! Just eilen illalla pläräsin Mekkomanian fb sivuja ja ajattelin että pitää mennä käymään. Just tuota keltaista toppahattua ajattelin Kaapolle! 😀 !
Ja ei oo totta, mä menin tänään siitä sporalla ohi ja mietin et hitto ku ei oo tyttö!! Meille kans hattuja lisää!
Ja erästä suurta ajattelijaa eli itseäni lainaten: mennä vain katsomaan on sama kuin mennä parille tuopille, ei siitä mitään tuu.
No sieltä samaisilta sivuilta tää mun ”jos mää nyvvaan vähän käväisen” -meininki sai kipinänsä. Ois pitänyt mennä yhdessä kuolaamaan hattumatkalaukuille! Toi keltanen on mahtis, mutta se oli vaan aika naftia kokoa. Kannattaa mennä äkkiä, ei ollu enää monia Facebookissa kuolaamiani nameja jäljellä.
Hattumania! Lätsät on kyllä kivoja, kun niillä saa niin helposti muutettua ilmettä, minin tai itsen. Ja käyttökertojakin tulee niin rutkasti, että useamman hattuvaihtoehdon haaliminen ei tunnu hölmöltä.
Viisaita sanoja muuten, oi suuri ajattelija!
Toi ekan kuvan musta toppa-lippa-myssykkä! Pure love! T:lle toi! Mä haluuuuuuun!
Jatta
Ja reps, mä menin kans hiljattain ton ohi, tosin jo puolitoista viikkoa sitten, mutta luojan kiitos ei ollut mitään lapsiin viittavaa näyteikkunassa silloin eikä muutenkaan osunut silmiin vaikka ihan kunnolla pälyilin. Meille on kertynyt noita hattuja tosi paljon, hamstrailen niitä aina kirppiksiltä. Varmaan ois jotain Minimen kokoistakin, mut ne on pistetty pieneksi jääneinä jo jonnekin isomummulan varastoon. Osa on meidän vanhojakin.
Ja vitsit että nyt risoo etten tiedä missä ala-asteella tehty oksettava pinkki bula-hattuni on 😀 Uskon että se olisi tosi päheä lapsella. Jolle se varmaan olis sopivakin, kun päänympärys oli reilu 3kk sitten 1v-neuvolassa 50 cm…
Ikinä ei kyllä pitäisi mennä vaan katsomaan, siitä olen aivan samaa mieltä.
Onneksi selviän isompiin kaupunkikeskittymiin ehkä kaksi kertaa vuodessa ostoksille, muuten olisinkin jo vararikossa.
Keravan Fidalla kiertelykin riittää hamstraushimon tyydyttämiseen onneksi useimmiten.
(Meidän vauva-arkea, sisustusta ja pientä tuunauspuuhaa löytyy täältä: http://www.lily.fi/palsta/ilman-sinua-olen-lyijya)
Jos oma kuva otetaan peilin kautta niin en ymmärrä miksei sitä kameraa voi kääntää ittensä päin niin että näkee sen kameran kuvan peilin kautta niin saa vähän kuvaaki millanen kuva on tulossa eikä ikinä tule häiritsevää kameraa kuvaa mukaan eikä salaman valoa (vaikka tässä nyt otettuki ilman salamaa)oon huomannut et tää on monien vlogi pitäjien ongelma et se kamera vängätään kuvaan mukaan vaikka sen saa maailman helpoiten pois.
Joo, siinä kuvassa on kolme mun suosikkia. Päätös oli h a n k a l a !
No nyt oli bebetamineet nostettu ikkunaan! Mä olen löytänyt kirppiksiltä vain muutaman näiden myynnissä olleiden kaltaisen hatun, ja nekin ovat jo jääneet pieniksi. Mä luulen, että nyt kun ei katsele vain vauvakokoisia, alkaa valikoimaa olla eurolaareissakin paremmin. Bula-hattu joo hihihii!
Itseään siinä huijaa, kun katselemaan vain väittää menevänsä. Keravan Fida on muuten hyvä! Pitäisikin tehdä pitkästä aikaa maakuntamatka niille huudeille ja kirppiksille!
Moi! Jos ymmärsin kikkasi oikein, se ei oikein toimi järjestelmäkameran kanssa. Tai ainakaan jos tahtoo neuvosi mukaan peilistä katsoa, mitä tuleman pitää. Lisäksi kuvaan ei mahtuisi kuin naama, kun nyt pointtina oli kuitenkin kuvata asuja. Kuten kai yleensä näissä bloggareiden omakuvissa muutenkin. Mutta muuten käytän kikkaasi etenkin pokkarin kanssa ahkerasti – voin kehuskellen sanoa olevani erihyvä ottamaan kaverikuvia ilman, että kukaan kuvia jälkikäteen katsova edes tajuaa mun napanneen kuvat haha!
Sulle kyllä suosittelen FB kirppariryhmää nimeltä Retroi, lumppui ja rättei, mahtoikohan mennä oikein, mutta siis jotain sinne päin. Siellä on paljon lasten retrokankankaita, leluja ja mm. se kassakone oli kerran myynnissä 🙂
Hei kiitos vinkistä, heti pyysin päästä kirppariryhmään mukaan!