Mä rakastan aurinkoa. Myönnän kuuluvani siihen typerään jengiin, joka kyllä tiedostaa auringon aiheuttamat riskit iholla, mutta silti rakastaa grillata hipiäänsä porottavassa auringossa. Vauvan kanssa homma on tietenkin toinen, joten tänä kesänä niinä harmillisen harvoina aurinkopäivinä ollaan pötkötelty varjossa.
Aina nämä kikat eivät kuitenkaan riitä. Kantorepulla liikkuessa kädet jäävät auringon armoille, samaten kuin nenänpää. Uidessa keskitytään säteiden sijaan veden räisköttämiseen. Ja totta puhuen välillä vain tekee mieli heittäytyä Saariston lapsista tuttuun kesätunnelmaan ja oleilla auringossa edes pienen hetken kerrallaan miettimättä nykytutkimuksia, riskejä ja syöpiä. Sellaisina päivinä omatunnon saa voideltua aurinkorasvalla.
Pyysinkin testiin muutamat putelit luonnonkosmetiikkafirmojen aurinkovoiteita. Laveran ja Lovean versiot ovat lapsille tarkoitettuja, mutta myös Santen ja Alpadermin putelit ajavat saman asian. Osaa tuotteista ei suositella vauvoille, mutta kuten Loveaa edustavan Ekovistan Suvi minulle kertoi, kiellon takana on toive, että vanhemmat älyäisivät suojata naperonsa ensisijaisesti juuri vaattein.
Tämän kesän aurinkopäivien vähyyden lisäksi minut yllätti tuotteiden muutamassa vuodessa parantunut koostumus. Enää luonnonkosmetiikka-aurinkosuojia käyttävien ei tarvitse tallustella kalkkilaivan kapteeni -lookissa pitkin rantabulevardia, vaan suojat levittyvät melko nätisti iholle.
Toiseksi Minimen miniaurinkovoidetestissä ylsi meidän perheelle entuudestaan tuntematon Alpadermin aurinkosuoja. Tämäkin myydään kätevässä suihkupullossa, ja öljyistä suojaa on helppo levittää sätkivän vauvankin iholle. Tykkään myös suojan hennosta kookoksen tuoksusta, mutta se saletisti jakaa mielipiteitä. Tuote on valmistettu 100 prosenttisesti luonnon raaka-aineista ja se täyttää EU:n kosmetiikkadirektiivit. Jos purtelo olisi isompi kuin 50 millilitraa, halvempi kuin reilut parikymmentä euroa ja aurinkosuojaltaan korkeampi kuin 30, tämä olisi voinut kiilata voittajaksi.
Lavera jämähti karvoihin. |
Kolmanneksi testissä sijoittui Laveran aurinkosuojavoide. Vaikkakin tämä jumitti tahnaksi iholle hanakammin kaikista testin tuotteista, olin kuitenkin yllättynyt sen levittyvyydestä. Aikaisemmat kokemukseni Laveran suojista kun ovat sama kuin purkkaa iholleen levittäisi. Vauvan pehmoiselle iholle se levittyi kivasti ja koin turvallisena etenkin uidessa, että näin valkoisesta kalvosta selvästi, että suojaa on edelleen iholla. Purnukka sisältää 75 millilitraa voidetta, jonka aurinkosuojakerroin on 30. Vegaanisella tuotteella on hintaa noin 17 euroa.
Oikealta vasemmalle: Sante, Lavera, Alpaderm ja Lovea. |
Neljänneksi aurinkovoidetestissä jäi Santen suoja. Aikuisten käyttöön huono ei ollut sekään, mutta suojakerroin 20 pudotti pisteitä heti, kun kyseessä on kuitenkin lasten ihon suojaaminen. Santenkin jymäkkä voide oli haastava levitettävä, mutta etenkin vauvan iholla ja omilla hoidetuilla säärillä silkkinen voide levittyi ilman kirosanoja. Santea edustavan Natcosin Niina vinkkasi, että ennen aurinkovoiteen levittämistä iholle kannattaa levittää kookosöljyä, jonka päälle aurinkovoide levittyy nätimmin. Vauvalle en tätä kuitenkaan laittaisi, sillä se ei lähde iholta irti hellävaraisesti pesten. Minimen kasvoille suojaa jäi kylvystä huolimatta, ja iholle ilmestyi näppyjä. 100 prosenttisen luontaista suojaa myydään 100 millilitran purnukoissa hintaan 20 euroa ja rapiat.
Vähän off topic, mutta mua huvitti sillon, kun meidän vauva oli vastasyntyneiden osastolla sairaalassa hoidettavana keskosuuden takia, vauvan kämppiksenä oli intialaisen perheen vauva, joka kärrättiin sänkyineen aina aurinkoisina päivänä ikkunan eteen suoraan auringonpaisteeseen :). Siis ne intialaiset vanhemmat kärräsi, ja hoitsut aina sitten kärräsi sen takaisin varjoon. Heillä on täysin eri näkökulma tähän aurinkoasiaan, heti vastasyntyneenäkin tarvitaan suoraa aurinkoa :D.
Meille apteekkari ei meinannut edes suostua myymään mitään aurinkorasvaa kun vauva oli puolivuotias (kemikaalien takia), mutta sellainen ihon pintaan jäävä fysikaalinen suoja sitten saatiin siltä ostettua, kun oltiin lähdössä just Turkkiin. Nykyisin me asutaan maassa, jossa auringolta ei mitenkään välttyä (lucky me!) ainakaan puoleen vuoteen, ja rasvan käyttö on täällä kuitenkin paljon huolettomampaa. Eniten ollaan vaan varjossa, ja tärkein suoja on isolierinen aurinkohattu. En sitten tiedä minkälaiset ihosyöpätilastot tääällä päin maailmaa tai vaikka siellä Intiassa on (toki pisamapäisiä blondeja on ehkä vähän vähemmän), mutta kyllä se rentous on tarttunut itseenkin eikä meidän vaaleilla tytöillä ole iho edes punoittanut kertaakaan. Johtuu siis siitä varjon suosimisesta, auringossakin ollaan, mutta vain lyhyitä aikoja kerrallaan kun tulee liian kuuma, ja aina lierihattu päässä.
Tuli muuten vielä tuosta 20-kertoimisesta Santen voiteesta mieleen, että jos tätä em. kemikaalikammoista apteekkaria on uskominen, se pienempi suojakerroin on nimenonmaan lapselle paras! Siis alle 2-vuotiaalle, joille niitä suojakertoimia ei kauheasti suositella, ja joiden ei kuitenkaan kovin pitkiä aikoja tarvitse esim rannalla auringossa uiskennella. Siis paras vaihtoehto joka tapauksessa on se, ettei lapsen iho pala, mutta jos ne aurinkokylvyt ei oo kovin pitkäaikaisia ja lapsi pysyy kuitenkin pääasiassa varjossa, se pieni ja vähämyrkkyisempi suojakerroin voi ihan hyväkin back up plan auringon varalle.
Mekin asutaan maassa jossa paistaa aurinko melkein aina, mukavaahan se mutta asettaa tosiaan liikkumiselle pienia rajoitteita helleaikaan. Meilla on apteekista ostettuja mustelan vauvarasvoja kaytössa jos joudutaan oikein kuumaan aikaan ulos, varjoa ja lierihattua suositaan myös meilla. Mistaan UV-vaatteista ei taalla ole kukaan kuullutkaan…Tytölla ei ole iho punoittanut mutta olisiko isan perimalla asian kanssa myös tekemista kun ei kuulu meidan skandien rotuun. Nyt helteisimpaan aikaan puistoon lahdetaan aamu 9 ja uudelleen ulos myöhaan iltapvalla, keskipvalla ollaan kotona tai jossain sisatiloissa. Hyvin on parjatty ja tosiaan aurinkovoidetta kaytetaan vain jos tilanne vaatii. Ei taalla paikallisetkaan pista paata pihalle keskipvalla tosin aika vallattomasti nuo lapset temmeltaa rannoilla ja puistoissa ilman sen kummempia varustuksia, meidan mimmin aurinkolaseja taalla on myös ihmetelty.
Joo, on näissä aurinkoasioissakin kulttuurieroja 😀 Täytyy myöntää, että mitä pidemmälle kesä ehtii täällä kalseassa Suomessakin, sitä vähemmän jaksan auringon vaaroista stressata. Kesän alussa kun sitä on levittämässä rasvaa, jos aurinko pilkahtaa viidenkin minuutin ajan.
Mä kyllä komppaan teitä palvelutta apteekkaria siinä, että en normikempparisuojia vauvan iholle laittaisi juuri niiden kemikaalien takia. Siksi tässä testissä mukana olleet tuotteet ovatkin luonnonkosmetiikan tuotteita, joiden suoja perustuu fysikaaliseen suojaan, eli ihon pinnalle jäävään kalvoon. Myös itse käytän nyt imettäessä vain luonnonkosmetiikan suojia. Ja nyt kun nuo suojat osoittautuivat noin hyviksi levittyvyydeltään, en taida myrkkysuojiin enää palatakaan.
Joo, varmasti jos kyseessä olisi normikempparisuoja, esim Nivea, jossa suoja on kemiallinen eli myrkkypitoinen. Mutta tämän testin tuotteet ovat tosiaan luonnonkosmetiikkaa, eli tuotteiden aineet ovat osissa puteleita 100 prosenttisesti luontaisia, joissakin jäädään vähän alle. Luomua raaka-aineissa suositaan mahdollisuuksien mukaan. Ja kaikkien puteleiden sisältämä suoja on tosiaan fysikaalinen, eli tuote jää kalvoksi iholle, josta se heijastaa säteet pois.
Mustela onkin uusi tuttavuus mulle, niitä ei taideta Suomessa myydäkään?
Voih, mä niin nauttisin elää maassa, jossa voisi hyvällä omatunnolla viettää siestaa. Vaikka sitten toisaalta rakastan neljää vuodenaikaa. Uv-vaatteet oli mullekin uusi juttu, mutta niin toisaalta moni muukin vauva-asia on tullut uutena viimeisen vuoden aikana 😀 Luulen, että teillä siellä päin katsottaisiin vähän kieroon, jos me ilmestyttäisiin paistattelemaan päivää vauvan kanssa uv-vaatteissa, rumissa vauvan aurinkolaseissa, päivänvarjon kanssa ja vielä levitettäisiin valkoista tahnaa paljaisiin ihokohtiin haha!
Monissa maissa, joissa kantaväestö on ihon väriltään tummaa, auringolta harvemmin suojaudutaan. Evoluutio on jo heille oman suojansa antanut. Kuitenkin meille vaaleaihoisille suoja on tärkeä. UV-vaatteet on erityisen suosittuja -ja varmasti myös tarpeen- esim. Australiassa, jossa asuu paljon valkoihoisia alueilla, joissa UV-säteily on kovaa. Muistaakseni UV-vaatteiden standarditkin on Australiassa kehitetty.
Itse suosin nimenomaan noita UV-vaatteita. Se on niin helppo tapa suojata lapset auringossa, kun ei tarvitse touhuta tahmeiden rasvojen kanssa. Normaali pitkähihainen/-lahkeinen vaatekin toki suojaa auringolta, mutta UV-vaatteet toimivat samalla uima-asuna.
UV-vaatteita ostaessa on kuitenkin otettava huomioon, että laatueroja löytyy hurjasti. Osa vaatteista on vain käsitelty jollain UV-säteilyä imevällä kemikaalilla (!), joka sitten lähtee ensimmäisessä pesussa pois. Itse päädyin Hyphenin vaatteisiin, joissa suoja on kudottu kankaaseen itseensä eikä näin ollen kulu pesussa tai käytössä pois.
Jep, näinhän se on. Mutta varmasti myös kulttuurieroja löytyy, ja uskon, että esimerkiksi just Australiassa ei olla niin nipon tarkkoja auringolta suojaamisen kanssa kuin vaikka minä lepsuilustani huolimatta olen. Siinähän tulisivat aussit hulluiksi, kun ei ehtisi kuin rasvoja levitellä ja UV-vaatteita ostella.
Palaan tosiaan noihin UV-vaateasioihin, jahka saan muutamiin itseäni hämmentäviin asioihin tolkkua. Mä en esimerkiksi voi ymmärtää, miten suoja kudotaan vaatteeseen. Minimen UV-vermeet on Polarn O. Pyretiltä, joiden vaatteiden suoja perustuu käsittääkseni niiden tiiviiseen kudontaan. Mutta ihan uikkarikankaalta se mun käteen tuntuu ja silmään näyttää. Haluaisinkin tietää vähän vertailutuloksia normivaatteiden ja UV-vaatteiden väliltä. Ja niin edelleen. Jestas, johan voi näihin vauva-asioihin upota ja syvälle.
Ah, pitääkin katsella olisiko tuota Loveaa jossakin nettimyynnissä ja tilata sitä meidän tilppitapille, ennenkuin mennään epsanjaan moikkaamaan toista puolta suvusta! Iso kiitos siis tästä postauksesta, sillä olen mietiskellyt asiaa paljonkin mutten ole jaksanut ruveta asiaan paneutumaan(eikä täällä kehäkolmosen ulkopuolella, keskeltä savon mehtee, pääse oikein minnekkään testailemaan tms)! (:
Kiva kuulla, että postauksesta oli apua. Kun kesässä vain olisi ollut enemmän testaukseen sopivia päiviä eli aurinkoa, tästä olisi ollut apua myös jo nyt kuluneena kesänä. No, eipä ole paljon sitä aurinkosuojaakaan tarvinnut. Ja löytäähän tänne vaikka sitten googlella tulevina kesinäkin.
Noista fysikaalisista suoja-aineista (titaani- ja sinkkioksidi) on ilmeisesti myös haittaa ympäristölle: http://www.kemikaalicocktail.fi/2008/05/uutta-tutkimusta-aurinkorasvojen-haitallisista-aineista/
Ehkä varjo ja vaatteet on paras ratkaisu…
Kiitos vertailusta. Auttaa paljon, kun nyt miettii vauvan suojaamista auringon paistaessa 🙂 Olin jo lähdössä ostamaan Lovean aurinkorasvaa pienelle neidille, mutta huomasin tuotekuvauksessa, että se sopii 3 ikävuodesta ylöspäin.Voipi olla, että jätetään sittenkin koko aurinkorasva ostamatta ja yritetään pysyä varjossa sen mitä pystyy.
-Tiitu
Varjo on aina toki paras ratkaisu, mutta kun…. 😀
Ollos hyvä! Kuten tekstissä mainitsenkin, tuotteita ei maahantuojan mukaan suositella alle kolmevuotiaille siksi, että lapset pitäisi pääasiallisesti suojata vaattein ja varjoin. Mutta kuulemma niissä ei siis ole mitään lapselle sopimatonta sinänsä, kun suojakin on fysikaalinen, ei kemiallinen. Tähän mä olen luottanut, sillä vaikka uidessa varjoa ei välilä vain ole.
Hei! Voisit tehdä uuden vertailun, sillä osaa näistä ei voi enää ostaa ja koostumukset ovat uudistuneet. Itse ostin Eco Cosmeticsin lasten aurinkovoidetta (suojakerroin 50+) ja olen hurjan tyytyväinen! Olisi kiva kuulla tästä ja muista uutuusvoiteista kokemuksia.
Hyvä idea! Tosiaankin parissa vuodessa on tapahtunut paljon muutosta suuntaan jos toiseen. Täksi kesäksi testi tuskin kuitenkaan enää ehtii, sillä sellaisen järjestäminen vie aikaa. Ja tuloksien pitäisi kuitenkin olla ilmoilla viimeistään nyt. Mutta merkkaanpa tämän pitkän matkan suunnitelmiin postauskalenteriin.