Mistä tunnistaa hyvän ystävän? Siitä, että hän varaa sinulle ja itselleen ajan sokerointiin, kun kyllästyy kuuntelemaan odottavan ystävänsä valituksia pömppövatsan kanssa mahdottomaksi käyneestä ”paikkojen siistimisestä”.
Koska brasilialainen oli minulle ennenkokematon, tai pitäisikö sanoa ennentuntematon, tuttavuus, oli mukava tietää, että viereisessä hoitohuoneessa ystävä oli saman kokemuksen äärellä. Olen viime aikoina ollut alapää paljaana sen verran monella hoitajalla ja lekurilla, että luultavasti ottaisin vahingossa housut pois hammaslääkärilläkin. Niinpä pyllistely tuntemattomalle kosmetologille ei ollut juttu eikä mikään. Mutta se kipu.
Ystäväni osasi kuvailla sokeroinnin aiheuttamaa tuntemusta vain toteamalla sen sattuvan enemmän kuin tatuoitavana olemisen. Mulla ei leimoja ole, joten odotin jännityksellä ensimmäistä repäisyä. Bikinirajat menivät vielä hiljaisella kiroilulla ja sätkimisellä. Mutta kun siirryttiin alemmas, sai peitteeksi tarkoitettu pyyhe uuden käyttötarkoituksen. Tungin sen suuhuni, mutta silti taisin käydä läpi kaikki tuntemani kirosanat – varmuudeksi myös englanniksi. Tuskanhiki liimasi paidan kiinni selkään ja valui pitkin irvistykseen vääntyneitä kasvoja.
Toimenpiteen suorittanut kosmetologi kertoi, että raskauden aikana sokerointi sattuu vielä tavanomaista enemmän. Moni odottava mama oli kuulemma keskeyttänyt touhut, kun ei vain kestänyt kipua. Mä ihmettelen, miten ne tyypit synnyksen hoitivat. Sitä kun ei voikaan perua, vaikka perse tuntuu repeävän. Otinkin sokeroinnin kivunsietoharjoitteluna ja tsemppasin itseäni persikkaista lopputulosta miettien.
Viisitoista minuuttia myöhemmin olin trimmattu ja törkeää summaa köyhempi. Mutta kaupanpäällisiksi sain hoitopöydällä tuskissani kiehnaamisesta hiuksiini seksikkään suoraan sängystä -lookin. Otan tämän enteenä siitä, että money well spent.
Ja kyllähän se kipu kotona palkitaan. Se riemu toisen kasvoilla…
Tää on minusta aika mielenkiintoinen ilmiö – naisten paljas alapää. Ja siis etenkin se, miten kovasti miehet siitä tykkää. En voi mitään sille, että mun ajatusmalli kulkee niin, että mitä ne miehet kaipaa.. paljasta lapsen alapäätäkö???? Sillä niinhän se on, että karvaton alapää on luonnollinen vain (pikku)lapsille. Ja sitten ihmetellään ja kauhistellaan pedofiileja…
No, olen mä itekin pari kertaa käyny sokeroimassa alapään. Mutta se kipu on todella jotain aivan järkkyä.. ei minusta sen väärti. Joten karvareuhkana kuljen jatkossa, vähän pahimpia reunoja siistien.. =D
Ihana blogi 😀 Tätä jaksaa lukea vaikka itse onkin siinä skumppahuuruisessa vaiheessa vasta miettimässä että tulevaisuus ei tod tee musta mitää lähiömutsia, mutta sun juttuja lukiessa tulee väkisinkin mietittyä että okei, voihan sitä säilyä suht normaalina ihmisenä vaikka puksauttaisikin muksun. Tsemppiä hei! Me like!
Mä olen myös kuullut, että tuo vahaaminen ei ole raskaana oleville se kaikkein ”kivoin” vaihtoehto. Siksi olenkin valjastanut tähän hommaan miehen ja sähkösheiverin 😀 Eikä meilläkään kyllä IHAN kaikki lähde, kunhan pidetään paikta siisteinä, mieskään ei kauheasti innostu tuosta pikku-tyttö efektistä 😉
Itse käytin raskausaikana Veetin bikinirajoille tarkoitettua karvanpoistoainetta. Täysin kivutonta ja sen voiteen yltää tosiaan levittää ja pyyhkiä pois isostakin mahasta huolimatta. Itseäni epäilytti alkuun niin vahvojen aineiden laittaminen iholle raskauden takia, mutta syynäsin paketin tarkasti läpi eikä siinä ainakaan sanottu ettei suositella raskaana oleville. -MDee-
Minäkin olen nyt muutaman kerran mahani kanssa ähkinyt sokerointipöydällä. Silti.. lopputulema palkitsee 🙂
Ei se kipu, muttakun minusta jää jäjelle vain läntti hikoiltuani kaikki mahdolliset nesteet pihalle..
Anonyymi: Joo, mä toivon, että after sex -hiuspörrö ja hikiset pahnat hoitolassa antavat luvata samaa myös kotona.
Heli: Pikkutyttöfiilis ei iske myöskään, joten ei sentäs koko reuhkaa revitty irti, mitä nyt siistittiin viidakkoa. On toki kiva, että Lähiöjeppe ei enää tarvitse viidakkoveistä perille löytämiseen, mutta enemmänkin tämä tuska käytiin läpi ihan itsekkäistä syistä. Siistitty alapää on myös siistimpi, freesimpi. Sama fiilis kuin kainalokarvojen kanssa, sheivaus pitää hikikuopat puhtaampina.
Hoppadohup: Sun kommenttisi oli mitä suurin kunnianosoitus minuutensa kanssa vähän eksyksissä olevalle Lähiömutsille, kiitos! Ja hei, nauti muutama skumppalasillinen munkin puolesta…
Prinsessa Paskavarvas: Vahaaminen on kuulemma vielä hirvittävämpää, mutta en kyllä tiedä, mistä tää sokeroinnin ”hellävaraisempi” maine on lähtöisin… Lähiöjeppe on myös tarjoutunut avuksi karvahäslingin taltuttamiseen, mutta mä jotenkin koin, että ei. Muutenkin olo on yhtä seksikäs kuin pantterin partnerina olevalla norsulla, että miehen suorittama trimmaus olisi vienyt loputkin hot mama -pisteet. Ja joo, ei täälläkään ihan koko pusikkoa vedetä juurineen irti.
MDee: Kuulostaa kyllä houkuttelevalle vaihtoehdolle. Mä en kuitenkaan ennen raskauttakaan ole halunnut käyttää Veetin tuotteita, etenkin tuo kuulostaa niin kovalle kamalle, että en sitä tahdo iholleni ja sitä kautta elimistööni. Etenkään nyt raskaana ollessa, kun olen hampaita kiristellen luopunut meikkaamisestakin Minimen hyväksi (mitä nyt juhlapäivinä saa tehdä poikkeuksen).
La Petite Princesse: Joo, fiilis oli heti pöydältä noustessa freesempi! Vaikka minäkin olin hikoillut kaikki kropastani irtoavat nesteet hoitopöydän lakanoille…
JAA.