Äidistä ja isistä,
useista hyvistä lisistä.
Punaisista huulista,
lämpimistä merituulista.
Myrskyistä ja aallokosta
– tästä, tuosta ja tosta.
Aurajoen rannasta,
Karunan mökin sannasta.
Saunan löylyvedestä
– takaa ja edestä.
Pohjanmaan tasaisuudesta,
vanhasta ja uudesta.
Vappupalloista, simasta,
Herttoniemen himasta.
Kalamiehen siimoista,
hyytävistä viimoista.
Kiihkeistä eristä salibandin,
aarreaitasta kirppisständin.
Kissan kehruusta – purinasta,
itäraiteiden surinasta.
Lemmestä Lähiömutsin ja -jepen.
Niistä on Minime tehty.
Rakkaudesta!
Näin runoilivat ihanat ystävämme Sanne ja Jussi Minimelle hänen nimiäisissään. Tää on kikatuttanut monesti, kun olen sitä lukenut samassa setissä lahjaksi saadun Suomen lasten runotar -kirjan kansilehdestä. Kyllä ne meidän vauvantekomausteet tietää!
Kuvat taas on ottanut ihanainen ystävämme, kulttuurigasellini Aino. Kuvissa Minime pötköttelee komeassa kolmen viikon ja kahden päivän iässä.
Voi ei, nyt itkettää. Ihania olette!
Adorable children!
Voi mikä suloinen köllijä, ja ihan mahtava runo 😀
Vau mitä kuvia! Ja ihana runo. 🙂
Kiitos kommenteista! Tyyppi on tosiaan söpö kuin mikä ja ystäviemme väsäämä runo kerrassaan mainio.