<!– /* Font Definitions */ @font-face {font-family:Times; panose-1:2 0 5 0 0 0 0 0 0 0; mso-font-charset:0; mso-generic-font-family:auto; mso-font-pitch:variable; mso-font-signature:3 0 0 0 1 0;} @font-face {font-family:Cambria; panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4; mso-font-charset:0; mso-generic-font-family:auto; mso-font-pitch:variable; mso-font-signature:3 0 0 0 1 0;} /* Style Definitions */ p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal {mso-style-parent:""; margin-top:0cm; margin-right:0cm; margin-bottom:10.0pt; margin-left:0cm; mso-pagination:widow-orphan; font-size:12.0pt; font-family:"Times New Roman"; mso-ascii-font-family:Cambria; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-fareast-font-family:Cambria; mso-fareast-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Cambria; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-bidi-font-family:"Times New Roman"; mso-bidi-theme-font:minor-bidi; mso-fareast-language:EN-US;} p {margin:0cm; margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:10.0pt; font-family:"Times New Roman"; mso-ascii-font-family:Times; mso-fareast-font-family:Cambria; mso-fareast-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Times; mso-bidi-font-family:"Times New Roman";} span.Kappaleenoletuskirjasin1 {mso-style-name:"Kappaleen oletuskirjasin1"; mso-style-noshow:yes; mso-style-parent:"";} p.separator, li.separator, div.separator {mso-style-name:separator; margin:0cm; margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:10.0pt; font-family:"Times New Roman"; mso-ascii-font-family:Times; mso-fareast-font-family:Cambria; mso-fareast-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Times; mso-bidi-font-family:"Times New Roman"; mso-bidi-theme-font:minor-bidi;} @page Section1 {size:595.0pt 842.0pt; margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm; mso-header-margin:35.4pt; mso-footer-margin:35.4pt; mso-paper-source:0;} div.Section1 {page:Section1;}
–>
Teräsmutsin teräsmutsiviitta alkaa haalistua ja nukkaantua käytössä. Öisin pelkän yövalon kajastuksessa sitä ei edes enää huomaa, niin ohkaiseksi se on kulunut. Minime on kolme viikkoa vanha ja mä alan jo nyt jokaisen yöheräämisen ja -syötön jälkeen muistuttaa yhä enemmän suohirviön, narkkarin ja Kyöpelinvuoren pahamaineisimman akan risteytystä. Anna mun nukkua edes kaksi tuntia putkeen, anna!
Helvetistä lainaan saatu karuselli sijoitettiin meidän kotiin siinä vaiheessa, kun lapsivedet lävähtivät olkkarin lattialle kuusi viikkoa etuajassa. Yleensähän vastasyntyneille pyritään laitoksella tarjoamaan pelkkää tissimenua, vaikka ravintolan tarjonta ei aluksi ihan kysyntää vastaisikaan.
Mutta kun tyyppi on ennenaikainen, painon nostamiseksi tisseilyn jälkeen jälkkäriksi tarjotaan myös pulloa. Kätilöopistolla kaksi ensimmäistä päivää jälkkärit tarjosivat anonyymit äidinmaidonluovuttajat, näääääin isot kiitokset heille! Sen jälkeen mutsin omatkin tankkerit onneksi heräsivät 28 vuoden unestaan ja aloittivat armottoman maidontuotannon. Käytännössä siis lypsin omaa maitoani pulloon, jota sitten tarjosin tissille väsähtäneelle Minimelle.
|
Mutsi on nyt vähän nuupahtanut. |
Sama jatkuu nyt kotona, sillä tissillä hengailu tuntuu olevan väsyttävää puuhaa ja pikiriikkistä pötsiä ei jaksa ahmia yhdellä istumalla täyteen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Minimen ynähtäessä ruokatilauksensa, suuhun tungetaan ensin tissi. Sen jälkeen hipsitään keittiöön ja laitetaan lämpiämään lypsymaito. Sitten käydään vessa-asioilla, mikä saattaa viedä tovin, jos kakkalaukaisualustalle on kertynyt esteitä ja lähetys pitää saada jumppaamalla liikkeelle.
Tämän jälkeen tarjolle asetellaan pullosta jälkkäri. Sitä herkutellaan pitkään ja hartaudella, välillä ehkä pitää ottaa pikaiset torkutkin, että jaksaa jatkaa. Joillakin ravintolareissuilla tässä vaiheessa saattaa vaipassa taas törähtää, joten nenä käydään puuteroimassa pikkulassa uudelleen. Sitten etenkin yöaikaan olisi kiva ottaa ruokalevot – ainakin mutsin mielestä. Minimen mielestä taas kivempaa on laittaa kotiorja ravaamaan ympäri asuntoa ja itse tutkailla menoa turvallisesti kainalokuopasta käsin.
Kun tyyppi vihdoin antaa periksi lumpsuville silmäluomille, on mutsin lähdettävä lypsylle. Vuokralla oleva rintapumppu hurisemaan ja tissien loput tuotannot pulloon. Lopuksi vielä liikaa pieniä osia ja hankalasti pestäviä putkia sisältävän laitteiston pesu.
|
Lypsämö Oy:n Herttoniemen sivutoimipiste. |
Tähän mennessä aikaa on kulunut nopeimmilla keikoilla tunnin verran, pahimmillaan (ja yleensä juuri kivasti yöaikaan) settiin saattaa kulua kaksikin tuntia. Lähiöjepen vapaapäivinä kahden hengen voimin hommasta saattaa selvitä puolessakin tunnissa takaisin maitoisiin ja kissankarvaisiin lakanoihin. Kun Minime tykkää saada täyden tissitarjoilun 2–3 tunnin välein, voi joku siitä laskea, kuinka paljon unta mutsi ehtii keskivertoyönä katsella. Itse en väsyltäni noin haastaviin laskutoimituksiin kykene.
Viime viikolla sain neuvolantädin siunauksen suunnitelmalle, jota olin jo salaa mielessäni hautonut. Koitetaan hoitaa tankkaukset pelkän tissin voimin. Miten vaivatonta, luonnollista ja vähemmän aikaa vievää! Noin niin kuin periaatteessa. Totuus oli muutaman päivän koeajan jälkeen se, että Minime herää syömään vähintään tunnin välein. Ja mutsin tissit ovat räjähdyspisteessä.
Senior advisorini Pirkkalasta tiesi kertoa, että tyyppi ei luultavammin jaksa imaista ruokapakistaan kuin etumaidon, joka on vetistä ja näin ollen täyttää vatsan, mutta ei pidä nälkää kauaa loitolla. Rasvaisempi takamaito jää kiristämään tisseihin. Niinpä karuselliin tuli vielä yksi kirjava hevonen lisää, kun pyrin aluksi pumppaamaan etumaidot pois ja vasta sitten asettamaan tissin tarjolle yksityisravintolan ainoan asiakkaan eteen. Probleemista huolimatta neuvolassa kehotettiin jatkamaan kokeilua, sillä painoa mittarimadolle oli kertynyt muutamassa päivässä 200 grammaa. Mutta se ei tunnu Minimelle riittävän, hän haluaa lisää.
Ja mikäs ihme se onkaan. Kahden ensimmäisen viikon ajan tyypin vatsa venytettiin äärimmilleen tunkemalla sinne väkisin ruokaa. Ja nyt yhtäkkiä pitäisikin pärjätä vähemmillä sapuskoilla. Ei ihme, että ensimmäistä kertaa lyhyen elämänsä aikana Minime katsoi aiheelliseksi protestoida itkeskelemällä nuo kaksi pulloitta kulunutta päivää.
Nyt kuvioihin on palannut pullo, tosin ei osaksi jokaista safkailua. Nyt hommassa ei oikeastaan ole minkäänlaista logiikkaa tai kaavaa, vaan tilanne arvioidaan joka kerta uudelleen Minimen ilmeiden perusteella. Otsa kiukkuisella rypyllä ja kieli lipoo – lisää safkaa, vaikka pullosta. Autuas ilme ja rentoutunut tuhina – täynnä ollaan, ainakin seuraavan puolen tunnin ajan.
Mä olen pirun onnekas, kun oma meijerituotantoni pyörii jopa ylituotannolla ja että Minime ennenaikaisuudestaan huolimatta edes suostuu ja jaksaa ymmärtää tissin päälle. Mutta silti etenkin yön pimeinä tunteina kuulen jostain vaimean äänen sanovan ”ajattele, sen kun kaadat lämmitetyn Tuttelin pulloon ja tyrkkäät pullon tyypin suuhun, siinä se”. Hitto, miten houkutteleva ajatus! Mutta ei sitten kuitenkaan. Ainakaan päivällä, kun aurinko muistuttaa, että mua ei sittenkään ole vangittu mustaan kuplaan, jonka ainut ilo on pienen ihmisolennon ulostaminen ilman vatsakipua.
|
”Järkyttävää, sietäisi hävetä – Lähiömutsi julki-imettää jo netissäkin! Katso kuvat!” |
Ensinnäkin äidinmaito on tarkoitettu ihmislapsen ravinnoksi. Samaten kun lehmänmaito on tarkoitettu vasikalle ja ketunmaito ketunpoikaselle. Äidinmaidossa on Tuttelin tapaan kaikki, mitä vauva tarvitsee, mutta vielä enemmän. Toiseksi se on ihana tapa olla lähellä Minimetä, kehittää mutsi-vauva -suhdetta, näyttää välittävänsä ja oppia lukemaan Minimen mutristuneesta suusta, mikä mättää.
Kolmanneksi imetys on onnistuessaan ihan pirun kätevää. Mukana ei tarvitse kuljettaa pulloja, äidinmaidonkorvikkeita ja / tai rintapumppua. Reissuun lähtiessä riittää, kun muistaa pakata tissinsä mukaan (vaikka nyt tuntuu, että ne eivät itselle enää kuulukaan) ja safka on aina valmista tarjottavaksi juuri vauvan toivomusten mukaan lämmitettynä. Ja mun lemppari: tissejä ei tarvitse tiskata! Neljänneksi tiedän varsin hyvin, että kaikilla homma ei onnistu näinkään hyvin, vaikka kuinka yrittäisi. Niinpä haluan hoitaa homman loppuun asti, sillä se ylipäätään on mahdollista.
Yritän siis hiljentää yölliset seireenit. Ja olla katsomatta liian usein peiliin.
PS. Mua melkein huvittaisi laskea, kuinka monta Googlen haussa hyvin suosittua sanaa tämä teksti sisältää. Mutta en nyt väsymykseltä kykene.
Ihanat siellä! Ikinä en oo lukenut näin pitkää tekstiä imettämisestä näin kiinnostuneena. Sen se teettää, kun on tuttu vauva!
Kunhan jaksat ja aikataulut suo, niin otetaan ne Hertsikan hiihtoladut haltuun edes puoleksi tunniksi. Sä oot sen ansainnut,
t. Ullanlinnan bööna
Tissit mainittu! 😀
Onpas hän söötti 🙂
Eiköhän yörutiinit helpota, kun tyyppi voimistuu ja jaksaa tankata kunnolla tissistä. Sen jälkeen yösyöttö hoituu puoliunessa. Mul oli muksu vieressä sängyssä ja makuulla hoidettiin yösyömiset. Helppoa koomailua. (Ja pakko sanoa viel et nykyään jo leikki-ikäinen lapsi nukahtaa itse omaan sänkyynsä. Avioliittokin on kasassa.)
Suvi
Mä taisin olla niin vainoharhainen pöpökammoissani, että tiskasin tissitkin ekan ollessa newbie 😀
Mutta sä oot muija terästä kun jaksat nähdä noin paljon vaivaa onnistumisen kanssa.
Ja onhan syy mitä ihanin, ja omalle haluaa tarjota sitä parasta mitä vaan voi antaa.
Ps. Meillä tissitellään vieläkin tän kuopuksen kaa, ikää 8kk ja luulen, että joskus tulevaisuudessa häämöttävä vieroitus tulee olemaan yhtä vaikeaa kuin narkkarin päästä eroon kamasta…
Nyt jo tissit ihan mustelmilla kun yritän yöllä irrottaa otetta ja siirtäää penskaa omaan sänkyyn, tarraa kiinni kuin hukkuva oljenkorteen.
Tsemppiä seireenien kanssa, sä kyllä selviydyt tästä.
Mää tiedän 🙂
Pahoittelen überpitkää kommenttia!
Täällä kohtalotoveri,ainakin melkein… Esikoisen kanssa maitoo tuli ihan liikaaki (jopa niin että suunnittelin että nyt kakkosen kanssa rupeen kyllä luovuttaan sitä). Toisin kävi, koska meikän meijeri ja pikkukakkonen on ihan selkeesti ero työvuoroissa: Poika tankkais illalla (jonka jälkeen saan nukkua ihan kiitettävästi) mutta koska mä olen juossu päivän esikoisen kanssa, ei meijeri lataudu iltaisin kovin hyvin..
Ratkaisuks olen sitten pumpannut aamupäivän syötöillä pulloon, josta ruokailua voi jatkaa silloin ku tissi ei riitä. Välillä maitoo riittää pakastimeen ja välillä sitä pitää kaivaa sieltä, mutta luovuttaminen on täällä landella niin monen mutkan takana,että siihen ei kuitenkaan riittäny rahkeet…
Esikoinen oli pahimillaan tissillä puolen tunnin välein, joten toimen ihmisenä oon opetellu tekeen kaiken samalla ku imetän (kirjotan tätäki vauva tissillä), ei muuten onnistu pullon kanssa! Ja lypsämisen hoidan myös toisesta tisusta sillä välin ku vauva syö toisesta 😉
Tsemppiä yritykseen, sitkeys palkitaan ja se imetys lähtee kyllä sujuun! Ja lohduttaudu sillä, ettet ole ainoa samojen asioiden kanssa painiva: yöpaita märkänä ja maidonhajusena harva se yö ja toissayönä kissankarvatollero oli lapsiparan tutissa kii, ihmettelin vaan pimeessä et kui se nyt ei huoli tätä 😀
Nostan hattua. Itse olen täysimettänyt koska – kaiken muun hyvän lisäksi – se on ollut ihan yksinkertaisesti kaikkein helpointa; mutta tämä kuulostaa jo sen kaltaiselta savotalta, että itse olisin varmaan sortunut Odysseuksen miesten tavoin seireenin kutsuun. Melkoista sisukkuutta – tsemppiä jatkoon!
Voih! Ihana tää sun blogi<3! Välillä oon nauranut ihan kippurassa ja välillä melkein tippa tullut linssiin kun olen muistellut Astan vauva-aikaa. Ootte ihania, muiskis:). Nyt alan tätä seuraamaan säännöllisesti, kirjotat tosi hyvin! Voi kun pian saataisiin nähdä tuo kullannuppu livenä! Nauttikaa jokaisesta hetkestä, tuo vauva- aika on niin kovin lyhyt,..snif.
T: Sanna ja muut Petsmolaiset
Ihana bebe! Onnistuessaan imetys on mutkattomin vaihtoehto. Olin onnekas ja sain 7 vkoa ennenaikaisen vauvani siirtymään nenämahaletkusta pullon kautta tissille. Alkuvaikeuksien voittamisessa auttoi aikaisempi positiivinen imetyskokemus, mutta Kättäriltä myös vinkattiin, että HUSsilla on töissä pari-kolme sairaaloita kiertävää imetyskätilöä, joille voi varata ajan. Tsemppiä!
T. Naapurilähiön mutsi
Mahtavaa että jaksat nähdä vaivaa imetyksen eteen! Ja maitoa kyllä riittää niin pitkään, kun antaa lapsen (ja lypsykoneen) sitä tilata. Tsemppiä matkaan ja onnittelut sisukkuudesta!
Ootas, kun pääsen postaamaan aiheesta kakka! 😀 Ja hiihtoladut haltuun, tänään, sun kanssa, jes!
tissit tissit tissit!
Eiks oo 🙂 Ja onneksi yörutiinit helpottivat, ja juurikin tuolla sun kikalla – muksu viereen ja tissi makuulla ja puoliunessa suuhun. Ja hyvä kuulla, että jossain vaiheessa naperoa huvittaa mieluummin pötköttää omassa sängyssä kuin kylki kyljessä vanhempiensa kanssa. Ja avioliiton hyvinvointi, se vasta kiva olikin kuulla!
Eli tiskiainetta tisseihin vaan! :DD
Kiitos tsempeistä, niitä tarvittiin, mutta niin homma myös lähti käyntiin. Nyt vedellään vaan tissienergian turvin. Ei onneksi tarvi hommaan sotkea Tutteleita. Munkin suunnitelmissa on imettää pitkään, mikäli Minime suunnitelmaan suostuu. Ja vieroitus hommasta taitaa ottaa täällä koville myös tärkeyteensä tottuneelle mutsille!
No aikasmoinen show teilläkin! Kuukauden säädön ja yhden lapsen kanssa meillä kävi lopulta helpommin: nyt Minime vetelee pelkän tissistä saatavan energian voimin.
Munkin pitäis opetella askartelemaan samalla kuin imetän, tulis aika paljon saatua aikaiseksi. Ainakin nykyiseen verrattuna. Tällä hetkellä en osaa kuin lukea tai vahdata säädyttömän huonoja televisio-ohjelmia.
Tää totisesti on helpointa, sen voin nyt sanoa, kun Minime porskuttaa ja hoitaa tankkaukset suoraan tissistä. Hyvästi pullot, pumput ja yölliset tiskaukset!
Muiskis takasin! Viimeistään kesällä tehdään tärskyt lakeuksille, niin livetutustuminenkin onnistuu. Ja nautitaan, tuntuu jo nyt, että Minime kasvaa sellaista vauhtia, että pian se menee jo kouluun ja muuttaa pois kotoa.
No todellakin on mutkattomin – nyt sen voin sanoa, kun ollaan jo vedelty pelkän tissin voimin monta viikkoa. Imetyskätilöistä en oo kuullutkaan. Vaikka meidän stoorissa loppu hyvin kaikki hyvin, olis ollut mielenkiintoista ja tsemppaavaa kuulla, mitä heillä on sanottavanaan ja opetettavanaan.
Kannatta nähdä vaivaa, nyt ei enää tarvita lypsyjä ja pulloja! Ja todellakin sitä maitoa tulee – välillä ihan suihkuamalla.