Kaupallinen yhteistyö: Anton & Anton, postaus sisältää alekoodin
Okei, tämä saattaa kuulostaa liioittelulta ja jopa kornilta näin heti kärkeen lätkäistynä, mutta kun on pakko päästä sanomaan se heti: rakastan Anton & Antonin Ruokakassia! Kertakaikkisesti rakastan sitä, miten paljon se on jo muutamassa viikossa leppoistanut arkeamme, vähentänyt aivoissa vellovaa metatyölistaa ja tuonut arkiruokiimme ihan uusia tuttavuuksia.
Anton & Antonin Ruokakassin ihanuus on siinä, että se on kokonaisuus, johon ei tarvitse itse puuttua kuin vasta kotikeittiössä. Kaikki on mietitty puolestani valmiiksi. Meille kannetaan kerran viikossa kotiin kolmen aterian huolella valitut raaka-aineet ja kokkien suunnittelemat helpot arkiruokareseptit. Sapuskoissa on otettu huomioon sesongit, jotta lautaselle päätyy varmasti ruokaa, joka on juuri nyt hyvää. Myös hävikkiä on mietitty. Kaappeihin ei Ruokakassin jäljiltä jää roikkumaan puolityhjiä pähkinäpusseja, nahistuneita vihanneksia tai kuivuneita juustopalasia. Ruoka-aineita tulee vain sen verran kuin tarvitaan, ja jos esimerkiksi koko juustoa ei käytetä yhteen ruokalajiin, loppu tulee sitten seuraavana päivänä Ruokakassin toiseen ruokalajiin.
En ole koskaan ennen tätä testannut ruokakassipalveluita, vaikka konsepti on toki tuttu. Kuulemma Ruotsissa ruokakassipalvelut ovat jo niin suosittuja ja arkipäivää, että kukaan ei kysy, oletko jo testannut ruokakasseja, vaan sen sijaan kysytään, mitä ruokakassipalvelua käytät. Anton & Antonin Ruokakassissa minuun vetoaa ruokafilosofia, joka osuu yksiin omani kanssa. Sapuskoissa mennään laatu ja maku edellä, ilman että niistä valinnoista kuitenkaan joutuisi maksamaan itsensä kipeäksi. Kassista on löytynyt laadukkaita raaka-aineita ja ilahduttavan paljon luomua. Liha on Anton & Antonilla kuulemma aina luomua.
Me valitsimme neljästä erilaisista ruokakassivaihtoehdoista vegekassin neljälle hengelle. Ruuat ovat lakto-ovo-vegetaarisia, eli niissä käytetään lehmänmaitotuotteita ja kananmunia, mutta välillä reseptit ovat myös vegaanisia. Ruokakassin voi tilata joko yksittäisenä kertatilauksena tai kestotilauksena, johon voi tehdä muutoksia tai keskeytyksen niin halutessaan. Kassin voi noutaa Anton & Antonin korttelikaupoista, mutta itse tahdoin ehdottomasti kotiinkuljetuksen, joka onnistuu Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisen, Kirkkonummen, Sipoon ja Porvoon alueella.
Vegeruokakassi neljälle maksaa 65 euroa ja kotiin kuljetettuna 75 euroa. Se tekee kotiinkuljetuksen kera 18,75 euroa ruokalajilta, eli 4,6 euroa annokselta. Oikeasti annoshinta on kyllä vähemmän, sillä ruokaa on tähän mennessä riittänyt aina enemmän kuin neljä annosta. Mielestäni vallan pätevä hinta siitä, miten paljon Ruokakassi on helpottanut elämäämme, säästänyt aikaamme ja tehnyt arjesta mukavampaa ja maukkaampaa.
Ainoa miinus Ruokakassissa on asia, joka ylipäätään on saanut siirtämään ruokakassi-palveluiden testaamista tätä ennen. Anton & Antonin ruokakassi toimitetaan aina tiistaisin, ja voin valita kahdesta toimitusslotista. Tarkempi toimitusaika varmistetaan aina edellisenä päivänä tekstiviestillä. Itseäni kaikki tällainen lisääntynyt aikataulusäätö ahdistaa. Jokainen viikkomme on erilainen, enkä vain voi luvata, että joku on aina tiistai-iltaisin kello viisi kotona. Kuulemma esimerkiksi Japanissa kerrostalojen auloissa on asukkaiden henkilökohtaisia ja lukittavia kylmäbokseja, vähän kuin postilaatikon ja jääkaapin yhdistelmiä, joihin ruokakassit voi jättää. Olisipa sellaiset meilläkin! Onneksi Anton & Antonin lähetti kuitenkin voi tarvittaessa jättää Ruokakassin oven taakse rappuun. Tämä tuli viime viikolla onnistuneesti testattua. Koitan siis olla hermoilematta turhasta.
Nyt kun Ruokakassi on ollut elämässämme vajaan kolmen viikon ajan, en ihan helposti siitä enää luopuisi. En ollut ennen tätä edes tajunnut, miten paljon alitajuisesti stressaan päivällisen laittamista jo monta tuntia ennen lasten päiväkodista hakemista. Alan kelata jossain aivojen peränurkassa viimeistään lounaalla, mitä raaka-aineita kaapissa on päivällistä varten ja että pitäisikö vielä ehtiä siltikin kauppaan. Ennen lapsia pidin tarkkaa viikkoruokalistaa, mutta nurinkurisesti lasten synnyttyä pakka petti täysin. Aivot eivät vain ole ratkenneet siihenkin hommaan. Ei ihme, että entisenä ruokafiilistelijänä kadotin keittiöonnen jonnekin kaatuneiden vesilasien ja rinnuksille läiskyneiden sosekeittojen sekaan.
Lasten kasvaessa ruokaonni on taas alkanut hiljalleen löytyä, mutta Ruokakassi on auttanut siinä valtavin harppauksin. Alan uhrata ajatuksia päivälliselle vasta tultuamme päiväkodin kautta kotiin ja avattuani jääkaapin. Etenkin niinä iltoina, kun olen kolmistaan lasten kanssa, se on valtavan huojentavaa. Anton & Antonin reseptit ovat olleet ihanan lyhyitä, yksinkertaisia ja ilman turhaa kikkailua. Nopeimmat niistä valmistuvat 20 minuutissa, jotkut 40 minuutissa. Välillä on ihan pitänyt pysähtyä tunnustelemaan oloa. Ai niin, tältä tuntuu kun ruuanlaittaminen ei ole pakollinen rutiini ja voimia vievä suoritus, vaan hyvänen aika, jopa nautinto! Se on ollut itkettävän ihanaa huomata.
Aterioiden määrä viikolle on ollut meidän arkeemme juuri hyvä. Neljälle hengelle mitoitetut ruokamäärät ovat sen verran isoja, että niistä on riittänyt kylässä olevalle kaverillekin, ja monesti kotitoimistolla popsin vielä lounaaksi edellisillan päivällisen jämiä. Kolmen aterian taktiikalla viikkoon jää myös luppopäiviä, jolloin voi käydä syömässä ravintoloissa ja kavereilla tai valmistaa ruokaa listan ohi, ilman että jäytää se, että pitäisi käyttää jääkaapissa odottavia Ruokakassi-aineksia.
Ruokakassin mukana elämäämme on jo muutamassa viikossa tullut ihan uusia reseptejä. Chilillä maustettu ecuadorilainen perunakeitto paahdettujen maissinjyvien ja korianterin kanssa jää varmasti keittiömme vakireseptiksi. Teen sitä ison kattilallisen seuraavaksi, kun saadaan lössi lapsikavereita kylään. Pakasteherneistä ja vuohenjuustosta tehty sosekeitto päätyi suoraan perheemme klassikkopikaruokien listalle, samaten kuin tuoreet gnocchit juustosalviakastikkeella. Vaikka myönnänkin alkuun vähän epäilleeni, lapset rakastivat myös kesäkurpitsasta tehtyä ”nuudelia”, kun siihen sekoitti pestoa ja kylkeen paistoi portobelloja ja savutofua.
Tänään tulossa olevan Ruokakassin resepteistä odotan etenkin vietnamilaista pho-keittoa tofulla. Tuon kuvissa näkyvä sapuska on hurry curry -kasvispata viime viikon kassista. Se on tähän mennessä testaamistani Anton & Antonin resepteistä se perinteisin kasvisruokaresepti. Että jos ja kun teistäkin joku kaipaa elämäänsä uusia (vege)arkiruokareseptejä, suosittelen Anton & Antonin ruokakassin tilaamista ihan vain jo luottoreseptipankin kartuttamiseen.
Ja sitä paitsi lasten rehellisen raadollinen palaute kertoo paljon: äiti, sä teet nykyään ihan tosi hyvää ruokaa!
Sain manguttua teille käyttöönne alekoodin Anton & Antonin ruokakassiin, jippii! Alekoodilla LÄHIÖMUTSI saa 20 euroa alennusta ensimmäisestä tilauksesta. Alennus koskee uusia kestotilauksia, ja sen voi käyttää mihin tahansa neljästä ruokakassivaihtoehdosta. Koodi on voimassa 28. maaliskuuta asti. Saat jo ensi viikolla Ruokakassisi, jos tilaat sen viimeistään huomenna keskiviikkona.
No pahus. Kiinnostelisi, mutta heidän pitäisi laajentaa kotiinkuljetusta pk-seudun ympäristökuntiin laajemminkin. Tai sitten jotain noutopisteitä ulosmenoväylien varrelle.
Toivottavasti toiminta tulevaisuudessa laajenee 🙂 On niin mahtava palvelu, että sen soisi olevan vielä suuremman jengin saavutettavissa.
Kuvan perusteella kassissa näyttäisi olevan erittäin laadukasta tavaraa. Itse olen paininut vuosikausia saman ongelman parissa, eli ruokaan liittyvä stressi. Mitä syötäisiin, missä välissä sen ehtii kokata ja mistä raaka-aineet. Yritysten ja erehdysten kautta olemme päätyneet siihen, että käydään kerran viikossa kaupassa ja teen aina huomisen ruoat tänään. Näin tehden lounas ja päivällinen odottavat aina jääkaapissa valmiina. Toinen ruoka on yleensä keitto ja toinen pataruoka. Aloitan ruokien valmistelun jo aamupäivän aikana ja keittelen ne valmiiksi päivän kuluessa, riippuen aikatauluista. Muutama vuosi sitten tein ruokalistan viikoksi eteenpäin, mutta jotenkin sen noudattaminen ei napannut pidemmän päälle. Tosin tuona aikana koin äärimmäisen vapauttavana sen, ettei stressiä päässyt syntymään ruoan valinnasta, koska se oli jo valmiina listassa. Se on itse asiassa suurin stressi ruoanlaitossa.
Mä tunnistan tuon saman, että eniten (alitajuista) stressia aiheuttaa se, kun miettii, että mitä ruokaa ja mistä raaka-aineista, ei niinkään se kokkaaminen. Kun muinoin pidin yllä viikkoruokalistaa, oli ruoka-arki vaivattomampaa. Mutta jotenkin vain en ole kyennyt pitämään sitä rutiinia enää yllä lapsiperhearjessa. Mutta nyt! Ruokakassipalvelu tekee sen ajatustyön, suunnittelun ja kaupassa käymisen mun puolesta, niiiiiin ihanaa.
Ja joo, Ruokakassin monipuolisuus ja laatu on yllättänyt joka kerta iloisesti 🙂
Me tilattiin ruokakassia firmalta X kun asuttiin isossa kaupungissa. Oli kyllä lapsiperheen aikataulujen pelastaja kun kolme päivällistä (joista riitti äidille vielä lounaat töihinkin) tuli kotiovelle saakka. Nyt asutaan pikkukaupungissa ja täällä ei ole vastaavaa palvelua. Nyt ostetaan sitten paikallisen marketin lounastiskiltä liian usein niitä samoja sapuskoja – salaatti, kaalikääryleitä ja valkosipuliperuneita. Mutta kun ei vaan jaksa tässä kiireessä miettiä!
Kiva kuulla muiltakin hyviä kokemuksia, ja äh, että nykyään ette ruokakassipalveluita enää voi käyttää. Mitenköhän palvelun laajenemiselle on käynyt vaikka Ruotsissa, jossa ruokakassit ovat tosi suosittuja? Josko ne suosion mukana hiljalleen valuvat myös pikkukaupunkeihin.
Mä tykkään myös siitä, että ainakin meidän lähikaupassa on heti sisääntulon yhteydessä päivittäin vaihtuva ruokaehdotus resepteineen ja sen vieressä suoraan koottuna siihen tarvittavat ainekset. Okei, yleensä on aika ”makkarapannupainotteista”, mut toisinaan tuo hyviä ylläreitä ja ainekset saa poimia suoraan kyytiin. Antonin laajenemista odotellessa..
Toihan on fiksua kaupalta! Itse en ole moista huomannut, mutta kävelen kyllä niin laput silmillä välillä, etten ihmettele, jos sellainen olisi mennyt ohi. Mä tykkään myös siitä, miten S-ryhmät ovat nykyään alkaneet hevi-osastolla nostaa esiin kausituotteita kertomalla niistä ja niiden mahdollisista käyttötavoista enemmän.
Päädyin taas tutkimaan tätä kun olen ennenkin harkinnut. Jäin miettimään kahta asiaa – voiko kestotilauksen irtisanoa koska vain ja tulevatko kaikki ruokaan tarvittavat aineet kassin mukana? (Esim pasta, riisi, erikoisemmat mausteet jne.) Etsiskelin heidän nettisivuiltaan tietoa, mutta en löytänyt. Täytyy varmaan laittaa sähköpostia 🙂
Nettisivulta löytyy näihin vastaus kohdasta usein kysytyt kysymykset. Kestotilauksen voi tosiaan keskeyttää ja myös peruuttaa ihan milloin tahansa.
Kassin mukana tulevat riisit, pastat, erikoisemmat mausteet (tällä viikolla esimerkiksi tähtianis, kanelitanko ja sitruunaruoho), mutta joitakin perusjuttuja kaapissa olisi aina hyvä olla. Tässä tarkemmin Anton & Antonin sivuilta: ”Oletamme, että kotoasi löytyy perusjutut kuten suolaa, pippuria, öljyä ja voita. Lähetämme aina reseptit sinulle etukäteen ja muistutuksen siitä, mitä tarvitaan kotoa ennen kuin kassi toimitetaan. Perusmausteita, joita resepteissä käytetään ovat mm. suola, mustapippuri, valkopippuri, timjami, paprikajauhe, kaneli, curry, inkivääri. Lisäksi kotoa tarvitaan vaihtelevasti: voi, oliiviöljy, rypsiöljy, soijakastike, hunaja, sinappi, etikkaa. Moniin resepteihin suosittelemme laadukasta kasvislientä – löydät sellaisen verkkokaupastamme!”
Toivottavasti näistä oli apua 🙂
Kiitos! Tämä voisi kyllä lähteä kokeiluun vihdoin. Jotenkin turhauttavaa kun pidän ruoanlaitosta ja olen siinä aika hyvä, mutta ku ei vaan jaksa yhdistelmää työ+opiskelu+suunnittelu+kauppa+ruoanlaitto+lapsi 😀
t puusilmä
Mä niin tiedän tuon fiiliksen! Tykkään ruuanlaitosta, ainakin ennen tykkäsin, ja mielestäni olen siinä aika hyvä (vaikka lasten palaute ruuan parantuneesta laadusta Anton & Antonin myötä saattaa antaa vihjeitä muusta), mutta ei vain kykene nyt handlaamaan koko ruuanlaittopakettia edes kahden aikuisen voimin. Enkä minä edes opiskele kaiken päälle, kuten sinä!
Meillä on myös A&A:n Muksukassi käytössä ja ollaan ihan in löööv! Ateriat on kyllä meille neljälle pieniruokaiselle niin isoja, että syödään yhdestä ruokalajista aina kaksi illallista (toisena iltana saatetaan tehdä lisäksi salaatti tai voileivät), eli meille jää viikossa vain yksi ”pinaattilettupäivä” 😀 Muksukassissa on myös se ihanuus, että yksi ruokalaji on liharuokaa, yksi kasvis ja yksi kala tai muu merenelävä, eli monipuolisuutta on hienosti ja lihakin on hurjan laadukasta!