©Lahiomutsi Retkeily Telttailu Suvisaaristo Espoo Rovaren Polarn O Pyret Valikausivaatteet-1569

Kaupallinen yhteistyö: Polarn O. Pyret

Kas, sehän on taas se aika vuodesta, kun eteisessä on samaan aikaan kesävaatteita, vahva lataus syksyä ja villainen ripaus talveakin. Pian seitsemän vuoden mutsikokemuksen jälkeen uskaltaisin väittää handlaavani tämän homman jo melko hyvin. Siis en niin, että kestäisin kurarallia yhtään sen paremmin kuin ennen. Mutta tiedän, minkälaiset vaatteet meidän arjessamme toimivat, miten pitää lasten ulkovaatteet kunnossa seuraavallekin käyttäjälle asti ja mihin asioihin ulkovaateostoksilla kiinnittää huomiota.

Lastenvaatenippelitieto karttui myös niiden menneiden vuosien aikana, kun toimittaja-aikoina kirjoitin Vauva-lehden haalarijutut syksyn ja talven lehtiin. Siinä tuli pyöriteltyä aika moni haalari, takki ja kuorihousu saumojaan, lahkeitaan ja toppauksiaan myöten ympäri. Samalla opin nopeasti sen, mihin pikkuasioihin kannattaa kiinnittää huomiota lasten ulkovaatekaupoilla.

Tässäpä siis kootut vinkit siihen, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun on hankkimassa välikausivaatteita lapselle. Omien kokemusteni lisäksi sain apua myös yhteistyökumppanini Polarn O. Pyretin väeltä. Heiltä on juuri ilmestynyt opas ulkovaatteiden hankintaan, ja tuon vihkosen saa mukaansa ulkovaatteita ostaessaan. Etenkin esikoisvauvojen vanhempia opas varmasti kiinnostaa. Siellä on esimerkiksi käytännön vinkit siihen, miten pukea vauva syksyllä ja talvella. Muistan itse talvivauvan kanssa kaivaneeni just näitä samoja juttuja esiin netin syövereistä ja kirjanneeni ne tsekkauslistaksi paperille. Aika paljon on kuraisia vaatteita niiden aikojen jälkeen eteisessä seilannut! Mutta asiaan, eli niihin vinkkeihin:

Minkälainen lapsi on. Mieti ensin, minkälaiseen käyttöön, minkä ikäiselle lapselle ja minkälaiselle liikkujalle vaate tulee. Haalari on kätevä pienten lasten kanssa, sillä se on helppo pukea myös itse, eikä viima ja kosteus pääse vahingossakaan livahtamaan takinliepeen alta sisään.

Takki ja housu -yhdistelmä on taas monipuolisempi, kun takkia voi alkuun pitää vaikka farkkujen kanssa. Setin kanssa saattaa myös välillä riittää, että vain housut pesee. Takin ja housujen kanssa ei välttämättä tarvitse myöskään ostaa koko settiä uusiksi vuoden välein. Tänä vuonna esikoiselle mahtuivat yhä hyvin viime vuoden takit, mutta housut olivat jääneet nafteiksi. Niinpä hankimme vain pöksyt isommassa koossa; nämä rymyämistä ja vettä kestävät kuorihousut ulkoiluun sekä esikouluun ja nämä pehmeät softhsell-housut kaupungille ja muihin vähemmän rapaisiin menemisiin.

Vedenkestävyys. Vaunuissa oleileva vauva ei tarvitse vedenpitävää haalaria, ja rauhalliselle koululaiselle saattaa riittää, että vaate on vettähylkivä, eli että vesipisarat vierivät pois vaatteen pinnalta. Meidän perheessämme tarvitaan kuitenkin vermeet, joilla voi painella menemään säässä kuin säässä. Vaatteen vedenpitävyyttä mitataan vesipilariarvolla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, kuinka monen millimetrin pituisen vesipilarin kangas kestää ilman, että läpi tihkuu kosteutta.

  • Jos vesipilariarvo on 3000, vaatteen luvataan kestävän sadetta, jos materiaaliin ei kohdistu painetta.
  • Jos vesipilariarvo on 5000, vaatteen luvataan kestävän reipasta sadetta sekä kohtuullisesti painetta, kuten maassa istumista.
  • Jos vesipilariarvo on 10 000, vaatteen luvataan kestävän kaatosadetta ja vaikka vesilätäkössä istumista.

Teipatut saumat ja vetoketjun tuulilistat. Teipatut saumat tarkoittavat sitä, että edes saumoihin ompelukoneen jättämistä pienistä neulanrei’istä ei pääse tihkumaan vettä. Joskus saattaa riittää, että vain alaosa on teipattu samoistaan. Mutta jos lapsi nauttii ulkoilusta hiuskiehkuroitaan myöten, kannattaa satsata vaatteeseen, jonka jokainen sauma on teipattu vedenpitäväksi. Esimerkiksi kuopuksen sinisävyisessä takissa jokainen sauma on tilkitty teipillä.

Teipatut saumat pitävät myös tuulen varmemmin vaatteen ulkopuolella. Samaa tehtävää hoitaa myös tuulilista, joka on vaatteen vetoketjun takana ja / tai edessä oleva kangassuikale, johon tuuli pysähtyy. Joissakin ulkovaatteissa myös vetoketjut on käsitelty paremmin vettä ja tuulta pitäviksi päällystämällä ne kumimaisella materiaalilla toiselta puolelta.

Kulutuksenkestävyys eli hankauskestävyys. Kulutuksenkestävyys on haalareissa yleensä 20 000 – 100 000. Mitä isompi luku, sitä kovempaa rymyämistä haalari kestää. Polarn O. Pyretillä erityisen hyvin kulutusta kestävät vermeet tunnistaa helposti symbolista, joka esittää lankasilmukkaa. Itse arvostan, että vaatteissa on tämän lisäksi vahvikkeet ainakin kovalla kulutuksella olevissa polvissa. Siksi nämä kuopuksen kuorihousut ovat niin hyvät, että valitsen hänelle joka vuosi samat. Nyt mentiin mustalla, mutta esimerkiksi edellisvuonna housut olivat väriltään harmaat, joiden mustissa vahvikepaikoissa lika ei näkynyt niin helposti.

Hengittävyys. Mitä paremmin vaate pitää vettä, sitä heikommin se yleensä hengittää. Tämän tietää jokainen aikuinenkin, joka on kiskonut sadetakin ylleen. Laadukkaissa ulkovaatteissa on saatu yhdistettyä sekä vedenpitävyys että hengittävyys. Polarn O. Pyretillä lupaus hengittävyydestä löytyy tuotteen lapuista. Hengittävä vaate siirtää ylimääräisen kosteuden ja lämmön vaatteen ulkopuolelle, mitä etenkin liikkuvaiset ja helposti hikoavat lapset arvostavat.

Oikea koko. Lapsen vaatteen oikean koon löytymiseen on muutama toimiva kikka, jotka kannattaa pitää mielessä:

  • Hihansuiden pitää peittää ranteet, kun lapsi ojentaa kädet eteen. Takin takaosaan pitää jäädä tarpeeksi tilaa, jotta alle mahtuu myös esimerkiksi villapaita. Kuopuksen keltaisessa ”legoukko”-haalarissa on valmiina irrotettava fleecevuori, joten sen ja ohuen villapaidan kanssa haalari saattaa mennä leudoissa talvisäissäkin. Täällä muuten postaukseni, jossa kerron vinkit kerrospukeutumiseen Pohjolan oikuttelevissa säissä, joissa päivän aikana vaatetarve saattaa muuttua useampaan kertaan.
  • Kun lapsi istuu maassa polvillaan, lahkeensuu ei saa nousta nilkan yläpuolelle, eikä vaate saa kinnata takapuolesta. Vaatteessa pitää voida ottaa isoja harppauksia ja juosta. Lahkeet eivät saa laahata maata kävellessä, ja lahkeiden heijastimien pitää näkyä.
  • Haalaria sovittaessa lasta kannattaa pyytää nostamaan kädet ilmaan. Haarojenvälistä pitäisi voida napata aikuisen nyrkkiin ns. ylimääräistä kangasta, ja lantiolla pitää olla tarpeeksi tilaa liikkua.

Mukavuus. Oikean koon lisäksi välikausivaatteen mukavuuteen vaikuttavat pienet yksityiskohdat; se, että kaulus, huppu ja hihansuut on päällystetty jollain pehmeällä, kuten fleecellä. Näin lapsen herkkä iho ei hankaudu rikki.

Säätömahdollisuudet. Nyöreillä, neppareilla ja tarranauhoilla ulkovaatetta pystyy vielä säätää sopivaksi juuri käyttäjälleen. Vyötäröosan kiristysmahdollisuudella voi muokata vaatteen ulkonäköä, mutta myös kiriä inasen liian isoa vaatetta sopivammaksi. Hihansuissa on oltava ehdottomasti joko kuminauha tai esimerkiksi tarranauhakiristys, jotta sen saa tilkittyä sateelta ja viimalta. Itse tykkään isompien lasten kanssa housuista, joiden lahkeissa on kuminauhakiristykset, mutta vauvaikäisten kanssa pidin enemmän lahkeiden kokoa säätävistä vetoketjuista ja neppareista, sillä koin mukavammaksi pukea vauvalle ensin kengät ja sitten vasta haalarin.

Heijastimet ja muut tärkeät. Jos asuu Pohjolassa sen pimeinä kuukausina, heijastimia ei voi olla liikaa. Polarn O. Pyretin haalareissa heijastimia on niin lahkeissa, tereissä kuin vetoketjuissakin. Nappeihin kiinnitettävät jalkalenksut voi tarvittaessa vaihtaa uusiin, eikä ompelukonetta tarvitse kaivaa esiin. Huppu suojaa päätä ja kasvoja viimalta ja kylmältä, ja tarvittaessa sen saa irrotettua. Vauvaperheellisenä arvostin, jos haalarista sai kiepsautettua pussille hihat ja lahkeet, jolloin vauva pärjäsi ilman paksuja töppösiä ja hanskoja. Ja taskut, niitä pitää olla! Niihin saa sujautettua lapsesta riippuen niin tutin, kotiavaimet, kuin kaikenlaiset keppi- ja kiviaarteet.

Pesu ja huolto. Ulkovaatteet pitää mielestäni voida pestä 40 asteessa, etenkin jos asuu Suomessa ja on joskus kuullut kurasta sekä mudasta. Tsekkaa siis pesulappu, ettei tämän kanssa tule yllätyksiä. Itse arvostan myös sitä, että vaatteet voi pyöräyttää kuivausrummussa ja päiväkodin kuivauskaapissa. Suurimmat kurat ja roiskeet kannattaa pyyhkiä kostealla liinalla tai suihkuttaa kevyesti suihkun alla.

Mutta sitten kun on pakko pestä ne lasten välikausivaatteet, sulje ensin kaikki vetoketjut ja tarranauhat sekä käännä vaatteet nurinpäin. Sujauta vaate Guppyfriend-pesupussiin, jonka luvataan nappaavan pesussa mahdollisesti esimerkiksi fleecestä irtoavat mikromuovit. Niitä saa ostettua Polarn O. Pyretistä. Sitten vain pese vaatteet 40 asteen ohjelmassa, ilman huuhteluainetta ja kohtuullisella määrällä valkaisematonta pesuainetta. Ulkovaatteita pestessä pesukonetta ei kannata täyttää liian täyteen.

Kuten viime vuonna talvivaatteiden huollosta kirjoitinkin, ulkovaatteiden vedenpitävyyskäsittely on kankaan sisäpuolella. Sen lisäksi kankaan pinnassa on vettä ja likaa hylkivä kylläste. Se kylläste pitää pesun jälkeen aktivoida kuivaamalla ulkovaate matalassa lämpötilassa kuivausrummussa tai -kaapissa. Jotkut käyttävät tähän kuulemma myös saunan jälkilämpöjä. Kyllästys kuluu käytössä ja pesussa, ja sen huomaa, kun vesi ei enää helmeile pois vaatteen pinnalta. Silloin vaate kannattaa uudelleenkyllästää esimerkiksi PFC-vapaalla Nikwaxin TX.DIRECT -spraylla.

Noin. Sitten kun joku vielä kirjoittaisi ohjeet, miten vanhempana kestää sitä muta- ja raparallia hymyssä suin.

Jaa: