Mies halusi olla avuksi – tai sitten vain kyllästyi kuuntelemaan kiroiluani pytyn taakse pudonneesta rullasta tai märällä lattialla kostuneesta paperista. Niinpä se meni ostamaan ritarin rohkeudella uuden telineen ilman, että oli ensin keskustellut tästä merkittävästä hankinnasta kanssani.

Uusi teline on muovia, jonka pinta kimaltelee komeasti glittereitä. Telinettä kiinnittäessään mies oli joutunut poraamaan seinään uudet reiät. Mun oli pakko myöntää miehen udellessa, että ajatus oli kovin kaunis, mutta teline itsessään sysiruma. Mutta että lopulta väliäkö sillä, paskapaperirullateline se vain on.

Seuraavana päivänä tullessani kotiin, oli telinettä ehostettu villalangalla. Telineestä oli tullut niin jännä, että menin sanattomaksi. Purskahdin holtittomaan nauruun, johon mieskin yhtyi hekottaen, että tulihan telineestä tuunaamisen jälkeen aika mielenkiintoinen. Hän olisi halunnut ottaa villalangan pois, mutta minä kielsin.

Vaikka teline itsessään on rumin ja huvittavin paperipidike ikinä, se muistuttaa mua siitä, miksi olen tuon miehen kanssa pitänyt yhtä nyt virallisesti 15 vuotta ja pari päivää päälle. Teinilovestorymme toinen jäsen saa mut edelleen näin kolmekymppisenä nauramaan tappotahtisen arjenkin keskellä. Vaikka en välillä ehdi rauhassa käydä vessassa, ehdin ainakin muutaman kerran päivässä vilkaista villalangalla päällystettyä glittermuovitelinettä ja hymyillen muistaa, miten onnekas nainen olenkaan.