Maaliskuu 2014. Teen uskaliaan vedon ja palaan työhuoneelle reilun kuukauden tauon jälkeen. Välitön oksennusvaara tuntuu olevan ohi. Tuntuu huojentavalta olla taas kiinni tekemisen meiningissä. Viikkoon osuva kuvauspäiväkin menee hyvin ilman kramppeja.

Ja ruoka! Ihana ihana ruoka! Tiedättehän sen tunteen, kun oksennustaudin jälkeen tuntee ensimmäistä kertaa nälän kurnaisevan vatsassa? Tämä fiilis on se sama potenssiin tuhatyksi. Tältäkö tuntuu, kun on nälkä! Tältäkö ruoka voi maistua! On huojentavaa, ettei ruokaa enää tarvitse syödä väkisin. Ateriat ovat taas nautintoja, vaikka varovainen pitääkin olla. Pitää olla tarkkana, etten syö innoissani itseäni liian täyteen. Sellaisesta ruokarietastelusta saa rangaistukseksi pahoinvoinnin.

Ruuan lisäksi elämä alkaa taas maistua. Viikonloppuna käymme perheen kanssa kevätretkellä. Teen ilohyppyjä kevääseen heräilevän luonnon keskellä. Sympatiseeraan routaisesta maasta tunkevia kukkia. Niiden varret ovat kohmeisia, mutta silti ne puskevat horjuen ylemmäs. Mäkin alan uskoa siihen, että vaikka olo on vielä kohmeinen, kevät kyllä kannattelee.

Kaikki raskausviikko-postaukset täällä. Kuva satunnainen Instagram-otos tuolta viikolta.

Jaa