Välillä tuntuu, että päivät kuluvat, eikä mitään ihmeellistä jää mieleen. Vaikka elo on täynnä pieniä ja suuria ihmeitä! Siksi päätin alkaa kirjata kuukausikuulumisia. Tässä tammikuusta mieleen jääneet.

  • Vedin päälle toppahousut, keitin termariin mukaan kuumaa mehua ja kävin perheen sekä ystävien kanssa Lux Helsingissä.
  • Perinteisestä kesäjuoksuinnostuksesta vahingossa harrastukseksi muuttunut juoksentelu jatkui. Aktiivista, vähintään kahden viikkojuoksukerran harjoittelua, on nyt takana puoli vuotta. Tammikuussa juoksin ensimmäistä kertaa vuosiin 7 kilometriä pysähtymättä (ja pelkäämättä, että kuolen)!
  • Juhlin kahdeksanvuotiasta esikoista. Ensin perheen ja naapureiden kanssa arki-illan kakkukemuissa, sitten hovimestaroimalla lapsen keppihevosteemaisia kaverisynttäreitä.
  • Olin tulla hulluksi mudan, mutaisten vaatteiden ja mutapyykkien kanssa.
  • Olin puolikymmeneltä illalla Ateneumissa katsomassa Helene Schjerfbeckin näyttelyä. Muutenkin oli ilahduttavan paljon museorientoja: Muumimuseon perusnäyttely, Museokeskus Vapriikin sisällissotanäyttely, Kiasman Ragnar Kjartanssonin The Visitors -teos ja Helsingin Kaupunginmuseon Pullopostia Kurvista -näyttely.
  • Ehdin käydä penkomassa kirppareilla. Tein hyviä tarvehankintoja pikkumökille ja lapsille, minkä lisäksi löysin myös itselleni vaatenameja.
  • Ilmoitin esikoisen kahdelle kesäleirille. Toisella tiedossa designia sekä arkkitehtuuria, toisella retkeilyä.
  • Kävin perheen kanssa useamman kerran uimassa uimahallissa. Ja yllätyksekseni joka kerta oli kivaa. Vähän isompien lasten vanhemmuus, parasta!
  • Tein kuvatiedostojen varmuuskopioista varmuuskopiot, ja olo keveni heti.
  • Kävin boulderoimassa lasten sekä siskon ja hänen puolisonsa kanssa.
  • Tuskailtiin alkuvuoden isojen laskujen kanssa. Kausimaksut, harrastusmaksut, vakuutusmaksut, kesäleirimaksut, hiihtolomareissun maksut… Kaikki samaan aikaan perusmenojen päälle, kääk.
  • Soitin monta tuntia pianoa.
  • Sain uusimman kirjani, Unelmaduunarin tilipäivän, lämpimäisen käsiini. Ja vähän myöhemmin laatikollisen tekijäkappaleita. Suunnittelin kirjan julkaisuun liittyvää markkinointia sekä luentotapahtumaa.
  • Kävin eväsetkellä takapihan metsässä perheen ja ekstralapsen kanssa.
  • Olin surullinen maapallon puolesta: parvekkeen raparperi alkoi kasvaa punaista nykeröä, lenkkipolun varressa pajunkissat pörhistelevät ja metsän puissa norkot ovat raskaina siitepölystä. Palstalla ei onneksi mikään ollut lähtenyt kasvamaan, kun kävime tarkastamassa.
  • Sain kutsun ja menin kahden elokuvan kutsuvierasnäytökseen. Helene-elokuvan katsoin siskon kanssa, Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen -leffan lasten kanssa.
  • Kävin luistelemassa tekojäillä. Lapset tuntuvat kehittyvän luistelussaan hurjasti joka kerta.
  • Kävin kiinalaisessa hieronnassa.
  • Olin kiva, rakastava ja hauska äiti. Olin paska ja väsynyt äiti.
  • Luin kolme kirjaa: Elena Ferranten Amalian rakkaus, Fernando Aramburun Äidinmaa ja Emmi-liia Sjöholmin Paperilla toinen. (Kaikki saatu mediakappaleina. Arviot kirjoista löytyvät Lähiömutsin IG-tilin kohokohdista.)
  • Talvipyöräilin sadeviitassa, kurahousuissa ja rillit pisaroilla sekä huurussa. Monena päivänä.
  • Matkustin toisen siskon kanssa toisen siskon luokse Tampereelle viikonlopuksi.
  • Saunoin pylly vasten pyllyä Rauhanniemen kansankylpylässä ja pulahdin neljä kertaa järveen.
  • Rakastuin Siipiweikkojen siiwegeihin, eli vegeihin seitankökkäreisiin, jotka uivat niin hyvässä kastikkeessa, että sitä voisi juoda. Täydellistä mättöä!

Helmikuun aloitankin oppi- ja työmatkalla Keniaan. Tiedän päivien olevan pitkiä ja sekä henkisesti että fyysisesti raskaita – ja toimiva netti on harvinaisuus – joten en yritä päivittää blogia tulevan viikon aikana. Mutta Instagramiin tulen luultavasti päivittämään reissutunnelmia, joten nähdään siellä, ja pikkutauon jälkeen taas täällä blogissakin!

Jaa