Siirsimme elämämme kesän myötä ulos joskus toukokuun alussa, minkä voi päätellä siitä, että postasin viimeksi kotiaiheista noihin aikoihin. Sinänsä koomista, että kun kerrankin olisi valoa kuvata kotijuttuja varten kuvia, emme käy kuin pyörähtämässä kotona ennen kuin säntäämme jo takaisin ulos. Eipä siis ole tullut paljoa otettua kuvia sisätiloissa.
Jos kaipaat Lähiksen kotijuttuja, vajetta voit paikata hankkimalla käsiisi Meidän perhe -lehden. Uusimmassa numerossa on muutaman aukeaman verran juttua meidän kodistamme. Käskymuotoon väännetty otsikko saa vähän negatiiviset vibat aikaan, mutta muuten juttu on oikein kiva. Sisustusjuttu, jossa koti on vähän vinksinvonksin ja lapset kiipeilevät pöydillä.
Lehden sivuilla on myös vilaus työhuoneestani, joka sai vihdoin keväällä tapetit ylleen ja sitä myötä myös esimerkiksi hyllyt seinilleen. Viimeistään syksyn ajaessa poppoomme sisätiloihin, kutsun teidät virtuaalikylään minun huoneeseeni myös täällä blogin puolella.
Lehden juttu oli kyllä iloinen yllätys tilaajalle ja piristäviä kuvia. Ylipäänsä mukava nähdä lapsiperheen koteja (toki stailattuna ja puunattuna).
Harmittaa vaan paljon, kun kirppishommaa oli otettu paljon esiin tärkeänä. Kuitenkin kuvissahan on paljon yhteistyöprojekteja, jotka on saatu uusina bloginäkyvyyttä vastaan. Ja aika kalliitakin kokonaisuuksia. Sehän on normaalia sinun työsi myötä, mutta teksteissä olisi saanut toimittaja kirjoittaa asiasta tarkemmin. Näin blogia seuraavana kaikissa kuvissa näkyy mainoksia ja sitten muille piilomainontana (eri asia ymmärtääkö sitä). Nämä tuotteethan on kuitenkin tuotu valmistajana esille esimerkiksi kuvateksteissä tai kuvissa.
En tiedä häiritseekö tämä muita, mutta minulle oli silmiä avaavaa. Selvästi tutun Lähiömutsin myötä huomasin, että onpas varmasti kaikki lehdet paljon täynnä mainosta joka kuvaa myöden.
Laitoin lehdelle palautetta, mutta ajattelin että ehkä sinuakin kiinnostaa kuulla mitä lehtijutuista pohditaan kun ne liittyvät omaan työhösi. Täällä blogissaan yhteistyöt on hyvin esillä ja minua ei ne häiritse.
Ihana kuulla, että juttu oli iloinen yllätys!
Mä itse taas olen tosi onnellinen, että juurikin kirppispuoli oli päätetty ottaa kärjeksi jutussa. Kun kuitenkin selvä enemmistö kotimme kalusteista ja pienesineistä on kirpputoreilta, kavereiden nurkista tai perittyjä. Mielelläni tuon esiin sitä, että niinkin voi kotinsa rakentaa.
Ja kiitos myös palautteesta ja ajatuksistasi liittyen tuotteisiin, jotka ovat olleet osa palkkioita tekemissäni kaupallisissa yhteistöissä. Jutussa tosiaan näkyy myös joitain sellaisia asioita, vaikka en osaakaan ajatella rakkaudella rakentamaamme kotia mainoksena tai piilomainoksena. Mä olen pyrkinyt palkkiona lunastamistani tuotteista mainitsemaan kotijuttuja tehneille toimittajille ihan vain selvyydeksi (kirjoista en tosin tajunnut sanoa, vaikka itse valitsin tuon Iltasatuja kapinallisille tytöille -kirjan kuvaan, sillä se ansaitsee kaiken mahdollisen näkyvyyden). Mutta eihän se tosiaan toimittajien velvollisuus ole sitä lehteen merkitä.
Se on mahtavaa, jos tämän myötä silmät aukenivat sille, miten eri tavalla kaupallisuus, pressikappaleet jne. ovat esillä (aikakaus)lehdissä ja blogeissa. Mä olen sitä täällä blogissakin muinoin harmitellut, kun kokemusta on sekä lehdissä toimittajana työskentelystä että bloggaajan duunista.
Ihan samalla tavalla kuin blogeissa, myöskin lehdissä käydään pressimatkoilla ja -tilaisuuksissa, testataan erinäisiä palveluita sekä tapahtumia ja saadaan tuotteita arvostelua varten (leffat, kirjat, meikit, musa, pelit, kodinkoneet jne.) joko omaksi tai kuvauslainaan. Sitä ei vain tarvitse merkitä mihinkään esille, kuten ei sitäkään jos juontaja on vaikka saanut jonkun koltun lainaan telkkariesiintymiseen. Meillä oli Unelmahommissa-kirjan kannessakin Satun kanssa lainavaatteet, mutta ei sitä kirjaan tarvinnut merkitä, vaikka blogissa asiasta mainittiinkin. Mutta jos välissä liikkuu rahaa, silloin perinteisessä mediassakin on asiasta merkintä (esim. mainos tai advertoriaali), monesti aika hyvin jemmattuna vain.
Itseäni ei siis haittaa yhtään se, miten vaikkapa aikakauslehtimaailma pyörii, mutta se on nurinkurista ja harmillistakin, miten eri tavalla siellä velvoitetaan nämä asiat ilmoittamaan verrattuna blogimaailmaan.
Se on totta, että osa lehdistähän on pelkkää mainosta. En edes viitsi katsoa ns. naisten lehtiä. Sehän on varmaan kaikille selvää, että ne ripsaritestit ym kaikki on ihan mainostuotteita (vaikka voihan joku siitä vinkin saada).
Nämä perheaiheiset lehdet ovat vaan ehkä enemmän olleet selvemmin erotettuna, missä on mainoksia tai muuta mainittavan arvoista.
Tuo lainavaatteet on kyllä hyvä esimerkki pitää mielessä, koska ei tule useinkaan ajateltua näin katsellessa vaikkapa sisustuslehden kuvia (vaatteita myöten mainosta nekin usein ovat). Meihin kyllä pyritään vaikuttamaan aika paljon, vaikka ei se aina huonosta tietysti ole.