
came a beautiful little girl.
They decided to call her Minime,
who was going to embrace the world.
and wavy darkening hair,
it’s like looking at twilight skies,
that have her name up there.
who could be described as a hero.
There are villains who shouldn’t be released,
and the tolerance for mistakes is zero.
If Minime resembles her a little bit,
she will never become a boring scientist.
unless she’s hired tasting strawberries the grannies make.
No matter what decision she’ll take,
the berries she sells are definitely not fake.
unexpected and full of life.
Her arrival made everyone happy,
especially because she’s said to sleep at night.
but as it makes her happy she won’t care about that.
Minime will be raised with love and care,
Teidän lähipiirissä riimitellään kyllä niin kivasti!
Kaikenlaisia tarina- ja riimitätejä onneksemme ympärillä pörrää!
Ja kyllä tuo runo on kaikkein paras ihan alkuperäisenä, Minimen oikealla nimellä varustettuna…! Mä kyllä taidan kohta kutsua Minimeä Minimeksi ihan kasvokkainkin 😉
Ja hei nyt vasta huomasin että sama makuupussi mikä meilläkin eli omasta äitiyspakkauksestani peräisin. Meillä tosin värit todella haalenneet, mutta tuopa ei käyttöä haittaa.
Hän on kyllä todella suloinen, tuo kirkas, utelias katse ja pilke silmäkulmassa kuten aiemminkin mainitsin <3
Totta. Vähän jouduin muutakin fiksaan ennen julkaisua, runoilijan itsensä suostumuksella tietenkin.
Joo, se on ihana. Eikä kuluminenkaan haittaa, mun silmät tykkää sellasesta aikaa nähneestä fiiliksestä vaan enemmän. Makuupussi on pikkusiskoni äitiyspakkauksesta, oma pussini on jonnekin hävinnyt. Se taisi olla ruskea valkoisilla kuviolla, ois kyllä niin pähee sekin!
🙂 Saas nähdä, mitä hän saa aikaan, kun alkaa konttia, kävellä ja puhua. Nuo mainitsemasi piirteet kun ovat hyvin vahva osa Minimen persoonallisuutta.
Kehaisenpa Minimeta! (kehuja ei kukaan saa koskaan liikaa;) Olen siis huomannut tätä sun blogia lukiessani ja kuvia katellessani että pikkuinen lapsi näyttää aivan äidiltään ja suloinen Minime onkin!:) Kiitoksia blogistasi! Ihania runoja kyllä läheisesi osaavatkin kirjoitella! 🙂
Voi hellanduudeli, ku hän on sulonen! Ihan jo eri ihminen, kenet muutama kuukausi sitten tapasin. Ihanat silmät! -Aino
Aino, samaa mietin minäkin. Ihanat silmät ja ilmeet! Täytyypä tulla piipahtamaan lähiössä, ennen kuin vauvavaihe menee ohi hurahtaen. -Marika
Kiito kehuista! Jännää, että en itse huomaa Minimessä omaa näköäni, vaikka kuinka tarkasti yrittäisin päivät pitkät toljotella tuttua elettä tai ilmettä etsien. Temperamentista sentään omakseen tunnistaa 😀
No kuule, sitten taitais olla aika nähdä! Me odotellaan kutsua grillaileen Vallilan ihanimman talon sisäpihalle. Pyörävarastossa taitaa olla meidän hiiliäkin jäljellä 😀
Mutta mihin hävisi Tampereen tölli? Lähiössä kaivataan aina vähän Tampereen tyylikkäimmän naisen mukanaan tuomaa tuulahdusta!