Tämä on ollut unelmien sienisyksy, ja olisin halunnut viettää kaiken aikani metsissä sienikorin kanssa. Syyslomalla saatiin kokea perheen kanssa sienikauden kliimaksi, kun tuttua vuokramökkiä ympäröivät metsät olivat taas raskaanaan suppilovahveroita.
Neljän päivän aikana saimme kantaa metsäretkiltämme mökille yhteensä 160 litraa suppiksia. Aivan yltäkylläisen onnekasta! Sieniä saattoi olla enemmänkin, sillä meillä oli mökillä mukana kuivuri, joka huristeli sieniä kuiviksi sitä mukaa, kun niitä metsistä löysimme. Tämä voiteli sitä kirvelevää harmia, minkä palstan tänä vuonna onnettomaksi jäänyt tomaattisato sai aikaan. Oli jotain, jonka kanssa olla iloisesti pulassa!
Nyt kaikki sienet on säilötty, ja täydet purnukkarivit keittiön ylähyllyillä saavat sisäisen sienimetsästäjä-keräilijän minussa hyrisemään tyytyväisyyttä. Sienikausi oli ihana, mutta ihan yhtä ihanaa on todeta, että kiitos, nyt riitti. Pakkaset saavat tulla! (Vaikka joinakin vuosina olemme kyllä keränneet suppilovahveroita kevyen lumihunnun seastakin, että mistäs sitä tietää.)
Sienipiirakka, jonka syötyään on pakko tietää resepti
Käytämme sieniä ruuanlaitossa vaikka ja mihin, mutta tänä syksynä olen valmistanut usein sienipiirakkaa. Sitä varmasti syntyy myös säilötyistä sienistä talven tullessa. Kuluneiden kuukausien aikana nimittäin hioutui sienipiirakkaresepti, joka on sekä yksinkertainen aineksiltaan, helppo tehdä että vegaaninen. Ja lisäksi se on tietenkin superherkullinen!
Siitä todisteena otan sen, että sienipiirakkareseptiä on kyselty. Okei, ei laumoittain, mutta kaksi meillä ruokapöydässä eri aikaan istunutta on sellaista on toivonut saavansa . Sekin kertoo jotain se!
Sienipiirakan täytteen salaisuutena kaurajukurtti ja oluthiivahiutaleet
Piirakkatäyteresepti syntyi lopulta vähän vahingossa, kuten hyvillä keksinnöillä usein tapana on. Teki mieli sienipiirakkaa, jääkaapissa oli mitä oli (+ parvekkeella kasvamassa meiramia) ja lopputuloksesta tuli täydellinen.
Olin ajatellut, että vegaaninen piirakkatäyte kaipaisi jotain kananmunamaista kiinteytyäkseen, mutta eipä tarvinnutkaan. Käytin paksua turkkilaista kaurajukurttia (Oatlyn versio on kokeilemistani paras tähän), mikä tekee täytteestä kermaisen ja samalla sopivan valuvaisen kiinteän. En siis käytä sienipiirakassa lainkaan (vege)kermaa, vain vegejukurttia.
Reilu määrä oluthiivahiutaleita /ravintohiivahiutaleita viimeistelee maun; siinä on ihanan umaminen, pehmeä ja jopa juustoinen maku.
Ja kuten reseptit yleensä, tätäkin tietenkin voi varioida. Kun palsta antoi yltäkylläisesti ruusupapuja ja kurpitsaa, upotin myös niitä sienipiirakkaan. Ruusupavut pienenä hakkeluksena, kurpitsan raastettuna.
Piirakassa käytettävät sienet voivat olla mitä tahansa metsäsieniä. Kuvan piirakassa on reilu litra tuoreita kantarelleja ja pari kourallista kuivattuja suppilovahveroita. Olen käyttänyt sienipiirakan täytteessä myös (keitettyjä) rouskuja, lampaankääpää, tatteja, orakkaita ja mustatorvisieniä.
Sienipiirakan pohja odottaa jääkaapissa sieniretken ajan
Käytän usein keittiössä valmiita piirakkapohjia, ne ovat suht edullisia, niistä löytyy hyvin vegaanisia vaihtoehtoja (esimerkiksi tämä Myllyn Parhaan ruis-kaura piirakkataikina) ja lisäksi ne tietenkin ovat helppoja ja nopeita.
Viime kuukaudet olen kuitenkin tehnyt piirakkapohjan useimmiten itse, sillä löysin niin erinomaisen hyvin toimivan suolaisen piirakkapohjan reseptin Satu Koiviston blogista. Sen ainesosat ovat yksinkertaiset, ja vaihtamalla voin vegaaniseen leivontamargariiniin (oma uusi suosikkini leivontaan – oi ja esimerkiksi popcorneihin – on kotimainen Eleplant), sen sai helposti vegaaniseksi.
Satun piirakkareseptin kanssa voi myös huoletta jättää välistä vaiheen, jossa taikinaklöntin pitää odotella kylmässä. Taikina laitetaan suoraan irtopohjavuokaan ja laitetaan sitten jääkaappiin odottelemaan vähintään pariksi tunniksi. Tein syksyn aikana monesti piirakkapohjan odottamaan jääkaappiin juuri ennen sieniretkelle lähtemistä, jotta sitten metsästä palauttuaan sai heti laittaa piirakan uuniin. Välillä piirakkapohja on odottanut jääkaapissa kolmekin päivää, ja joka kerta olen kiittänyt itseäni ennakoinnista ja täytteitä vailla valmiista piirakasta.
Ja hei; piirakkapohjan tekeminen irtopohjavuokaan. Suorastaan nerokasta! Saa tehtyä korkeat reunat isommallekin täytemäärälle ja valmis vuoasta irrotettu piirakka näyttää kauniilta aseteltuna tarjolle. Kun sujauttaa irtopohjavuoan reunojen ja pohjan väliin leivinpaperin, saa piirakan kätevästi irti pohjasta ja siirrettyä tarjoiluastialle. Näin samaa vuokaa voi käyttää heti uudestaan, jos vaikka on tiedossa useampia sienipiirakannälkäisiä esimerkiksi juhlissa.
Ja tässä ohjeet, olkaa hyvät:
Suolainen piirakkapohja (vegaaninen) irtopohjavuokaan
Varioitu Satu Koiviston reseptistä
- 150 g leivontamargariini + vuoan voiteluun nokare (esimerkiksi Eleplant)
- 2,5 dl vehnäjauho
- 1 dl kaurajauho
- 0,5 tl suola
- 0,5 dl vettä
Pingota irtopohjavuoan (omani on halkaisijaltaan 24 senttiä) reunojen ja pohjan väliin leivinpaperi (leikkaa ylijäävä paperi pois). Voitele vuoan reunat leivontamargariinilla.
Paloittele jääkaappikylmä leivontamargariini pieniksi kuutioiksi kulhoon, lisää perään jauhot ja suola. Painele nyrkillä murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja painele nopeasti taikinaksi.
Painele taikina voidellun irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Dippaa sormia välillä veteen, jos taikina meinaa tarttua niihin. Pistele pohjaan haarukalla reikiä, laita leivinliina vuoan ympärille ja laita vuoka jääkaappiin vähintään 2 tunniksi.
Esipaista pohjaa 200 asteessa uunin alimmalla tasolla 15 minuuttia. Lisää halutut täytteet esipaistetulle pohjalle ja jatka paistamista uunin keskitasolla täytteiden mukaan, sienitäytteellä noin 30 minuuttia.
Vegaaninen sienipiirakka metsäsienistä, vaikkapa suppilovahveroista
- 1 iso keltasipuli
- 2 valkosipulinkynttä
- 0,5 dl rypsiöljyä
- 1,5 litraa tuoreita metsäsieniä tiiviisti mitattuna (tai vastaava määrä säilöttyjä sieniä)
- 1 tomaatti tai 2 rkl tomaattipyreetä
- 0,5 tl suolaa
- 1 rkl soijakastiketta
- 1 tl meiramia (kuivattua, mutta alkusyksystä käytin tuoretta)
- Pari rouhaisua mustapippuria
- 1 dl oluthiivahiutaleita
- 1 dl turkkilaista kaurajukurttia (Oatlyn rakenne sopii tähän mielestäni parhaiten)
Lämmitä uuni 200 asteeseen. Laita piirakkapohja (ohje edellä) esipaistumaan 15 minuutiksi.
Kuori ja silppua sipulit hakkelukseksi. Kuullota niitä rauhassa pannulla runsaassa öljyssä, kunnes ne ovat läpikuultavia ja pehmoisia.
Lisää putsatut ja pieneksi silputut sienet. Paista kunnes kosteus on haihtunut.
Pese ja leikkaa tomaatti pieniksi lohkoiksi ja lisää mukaan tai vaihtoehtoisesti lisää mukaan tomaattipyree. Mausta suolalla, soijakastikkeella, meiramilla ja mustapippurilla.
Sammuta liesi. Lisää pannulle muiden ainesten sekaan oluthiivahiutale sekä kaurajukurtti ja sekoita. Lisää seos esipaistetun pohjan päälle ja tasoita.
Paista uunissa 200 asteessa vielä 30 minuuttia. Anna jäähtyä, jotta täyte hyytyy ja suu ei pala.
Tarjoile vihersalaatin kanssa ja ole valmiina antamaan resepti sitä kyseleville.
Voiko oluthiivahiutaleen korvata ravintohiivahiutaleella?