Sisältää alennuksella saatuja tuotteita

Kun on rakennustaitoinen puoliso ja 12 neliön tölli, pikkumökin remontti edistyy siihen tahtiin, että minä ja kamerani ei meinata pysyä mukana. Mutta koitan nyt kiriä hieman kiinni kesämajamme raksatyömaalla viime aikoina tapahtunutta.

Yksi ihanimmista asioista oli, kun purkuhommien jälkeen mökin pihapiirissä kohonnut purkujätekasa saatiin viedyksi sorttiasemalle. Nyt piha ei enää ole niin hasardi lastenkaan kanssa, kun joka paikassa ei törrötä naulaisia lautoja ja tikkuisina irvisteleviä listoja.

Kun viimeksi mökistä puuttui palasia niin ulkoseinästä, sisäseinästä kuin katostakin, nyt mökki on kursittu ja paikattu kasaan. Alkuperäisen ja noin 70 vuoden ajan merituulissa seisseen mökin ulkopaneelit vaihdettiin alkuperäistä vastaavaan siskonpaneeliin. Samalla puoliso nikkaroi mökille myös uudet ikkunanpielet sekä kulmalistat.

Jälkikäteen rakennetun varastorakennuksen laudoitus oli vielä hyvässä kunnossa, joten sitä ei tarvinnut vaihtaa. Mökin huopakatto on uusittu aiemmin, joten se on pesua vailla hyvä. Uusimista eivät kaivanneet myöskään räystään alla olevat laudat tai mökin sekä varaston ovet.

Pikkuruiset rännit ovat vähän yhtä turhan kanssa tällä hetkellä, mutta niiden aika remonttilistalla on sitten joskus. Mutta sadeasioissa porstuan ikkunarivistö kaipaa pian kunnon ikkunapellit. Niitä ei ole aikaisemmin ollut lainkaan, mikä varmasti on osasyy siihen, että jouduttiin lopulta purkaa lahoina valtaosa merelle päin katsovasta päädystä.

Ulkopintojen kanssa maalaushommiin ryhdytään sitten myöhemmin kesällä, kun Kivinokan kesähiljaisuus on alkanut. Yhteisöllisellä mökkialueella juhannuksesta loppukesään kestävä aika on hiljennetty remontointimökältä, joten nyt on tärkeintä saada kaikki työkoneita ja vasaran heiluttelua vaativa työ tehdyksi. Sitten on aikaa nauttia kesäauringosta maalipensseli kädessä!

Sisällä seinän purkamisen ja ikkunan siirtämisen jäljiltä osa seinäpaneeleista ja kattolaudoista piti vaihtaa. Niiden kohdille nakuteltiin ihan samanlaista saunapaneeli-nimellä menevää kuusipaneelia kuin mökin muutkin laudat. Uusien ja vanhojen lautojen värierot tietenkin huomaa, mutta sisällä on sittemmin jo aloitettu maalauspuuhat. Takaseinään puoliso nakutteli kiinni havuvanerin, jotta seinä saatiin tasaiseksi sille tulevaa tapettia varten.

Porstuan puolella – koska tietenkin rehvakkaasti kutsun 12 neliön torpan eri osia porstuaksi ja tuvaksi – seinät paneloitiin upealla mäntyisellä sormipaneelilla, josta saimme alennusta Domus Classicalta. Se on niin kaunis, että olen vain istunut mökin lattialla seiniä tuijotellen ja huokaillen. Sormipaneeli sopii 50-luvun mökin ilmeeseen, ja samalla paikkaa haavettani rintamamiestalosta sormipaneloituine verantoineen. Sormipaneelit myös käsitellään vielä, mutta palaan niihin hommiin vähän myöhemmin.

Tuvan puulattia on luultavasti alkuperäinen ja hyvässä kunnossa. Toki vinossa vähän joka suuntaan, eikä mökin tukipaalujen fiksailu asiaa paljon auttanut, mutta sellaista se on vanhojen rakennusten kanssa: elämä näkyy. Lattia tullaan vielä hiomaan ja lipeäkäsittelemään.

Porstuan lattian kanssa olikin sitten enemmän tekemistä. Porstuan puolella oli mökin ostettaessa kellastunut parketti, ja kun seinien purun yhteydessä lattiapinta-ala laajeni, oli hyvä syy vaihtaa lattiamateriaali eteistilaan ja mökin ilmeeseen paremmin sopivaksi. Meillä on kotona hyviä kokemuksia eteisen laatoituksesta, joten samalla ajatuksella mentiin myös nyt, etenkin kun hiekkaa ja mutaa on odotettavissa kulkeutuvaksi lattialle vielä enemmän.

Laatoituksen eduksi kertyi myös se, että kamiina tulee sijaitsemaan porstuan puolella, ja laatoitukselle sijoitettuna sen alla olevaa lattia ei enää tarvitse erikseen suojata. Se tuo pikkuiseen mökkiin yhteneväisyyttä ja harmoniaa.

Laatoitukseksi valitsimme Pukkilan laattojen Hexagon lattialaatan, värisävyssä heritage rose himmeä. Siinä on ihanan murrettu sävy, joka ei toistu missään laatassa samanlaisena. Laatta on kaunis kuusikulmainen, mikä sekin vie ajatuksia mökin rakennusvuosikymmeneen. Niin nätti, että seinien lisäksi olen nyt tuijotellut lattiaa ihastuksesta huokaillen.

Laattalattian rakentaminen talvikylmälle mökille vaati tarkasti mietityn pohjatyön, sillä jos laattojen alla oleva pohja elää ilmojen mukaan, laatta saattaa haljeta. Tässä asiassa puoliso konsultoi niin rautakauppojen asiantuntijoita kuin rakennusinsinööri-isäänsä. Ohjeita tuli laidasta laitaan; suositeltiin koivuvaneria, havuvaneria ja kipsivaneria. Joku suositteli kivilevyä, mutta se painaa tolkuttomasti ja pieni levy olisi maksanut monta satasta. Siitä kaikki olivat yhtä mieltä, että laattojen alle ei kannata laittaa peruskipsilevyä, sillä se voi kärsiä kosteudesta.

Puoliso päätyi neuvojen jälkeen valitsemaan märkätiloihin tarkoitetun kipsilevyn. Se kestää tietenkin märkätiloihin suunniteltuna kosteutta, mutta tärkeintä on se, ettei se elä lämpötilavaihteluissa. Märkätilakipsilevyn alle jäi vanha pohjalaudoitus, joka oli hyvässä kunnossa. Siihen päälle puoliso nakutteli uudet raakalaudat, jotta lattiaa saatiin nostettua 5 senttiä ja samalle tasolle tuvan lattian kanssa.

Levyn päälle levitettiin tartuntapohjuste parantamaan märkätilakipsilevyn ja päälle tulevan laatoituksen tartuntapintaa. Laattojen kiinnityslaastiksi valikoitui Ardex X 77 Microtec -laasti, joka on kalliimpaa perussaneerauslaasteihin verrattuna, mutta se kestää kosteutta ja pakkasta.

Saumauslaastia emme olleet kaikessa hässäkässä muistaneet edes miettiä, mutta onneksi niin, sillä kysyin apua Lähiömutsin IG Stoorien seuraajilta, enkä ikinä olisi osannut itse miettiä saumalaastisävyä, joka lopulta valittiin. Saatiin vaikka mitä hyviä idiksiä metsänvihreästä vaaleanpunaiseen (ja monta kokemusta siitä, että puhdas valkoinen ja musta ovat horroria siivoamisen kannalta), mutta sitten:

Maiju ihanan myjuw-tilin takaa vinkkasi Weberin rapid grout -saumauslaastista sävyssä mahogany. Aivan upea lämpimän mahonkinen sävy! Että kiitos vielä kerran Maijulle spesifistä vinkistä, jonka kanssa tehdä ostokset! Oli lähellä, että olisimme vetäneet laattojen välit tummanharmaalla, mutta onneksi on Lähiömutsin IG-raatilaiset, josta löytyy osaamista ja näkemystä asiaan kuin asiaan.