Kaupallinen yhteistyö: Polarn O. Pyret

Muistatteko vielä sen ajan, kun vannoin, että meidän lastenvaatekaappiin ei sitten mitään hahmovaatteita tule? Siis niitä sellaisia vaatteita, joihin on painettu joku yleensä telkkarista tuttu hahmo. No en muista minäkään. En itse asiassa ole edes varma, olenko sellaista koskaan sanonut, mutta luultavasti olen ainakin hiljaa mielessäni pohtinut.

Ne olivat sen ajan ajatuksia, jolloin mietin myös, että meidän lapsemmehan sitten leikkivät vain käpylehmillä ja puupalikoilla, ja että ihan hyvin lapsi voi talvisin ulkoilla kaikissa säissä vanutäytteisessä ja puuvillakuorisessa vintagehaalarissa, huopikkaissa ja villavanttuissa. Ja kirjat sekä elokuvat: niistä luetaan ja katsotaan vain klassikoita ja tarkkaan valittuja teoksia nykypäivältä.

Hyvin pian äidiksi tultuani tajusin – sen lisäksi, miksi kuorivaatteet ja muut vedenpitävät vermeet on kehitetty – että lapset eivät ole mitään tyhjiä kanvaaseja, joihin minä piirrän utopistisen unelmieni lapsuuden. He eivät myöskään ole minun persoonani jatkeita, jotka pitävät samoista asioista ja ajattelevat samalla tavalla kuin minä. He ovat omia ihania tyyppejään. Viimeistään toinen lapsi – samoista geeneistä valettu ja samalla rakkaudella kasvatettu, mutta ihan omanlaisensa – alleviivasi tämän ymmärryksen todeksi.

Ja sitä paitsi, he ovat lapsia. Heidän kuuluukin haastaa vanhempiensa näkemyksiä, siinä missä meidän vanhempien tehtävä on kertoa, mikä meidän parhaan ymmärryksemme mukaan on se joskus häilyväinenkin viiva oikean ja väärän välillä. Meidän vanhempien tehtävä on antaa heidän kasvaa omiksi persoonikseen, ohjaten oikeaan ja samalla kuunnellen, josko oma sisäinen kompassimme onkin jo alkanut kangistua ja vaatisi vähän suunnankorjausta.

Melko suurellinen pohjustus hahmovaateista puhuttaessa, myönnän, mutta oli miten oli: meilläkin lasten vaatekaappiin on päätynyt vuosien aikana hahmovaatteita. Niissä on ollut ainakin Frozenista tuttuja tyyppejä, Carsin autohahmoja, Bambia ja Minioneja.

Koska näitä tyyppejä tuntuu yleensä seikkailevan vain jättimäisten pikavaateketjujen lastenvaatteissa, olen ohjannut tässä lapsia oikeaan suuntaan ja metsästänyt hahmovaatteita kirpputoreilta. Käytettynä ostaminen on tietenkin vain hyvästä, mutta narulle ripustaessa hahmovaatteet on voinut bongata joukosta (hahmokuvioiden lisäksi) siksi, että saumat ovat poikkeuksetta (!) kierot kuin tunturin käppyrämännyt.

Kuvissa lasten päällä olevissa hahmovaatteissa ompelujälki on kuitenkin priimaa, sen voi todeta jokaisesta saumasta ja tarkkuutta sekä ammattitaitoa vaativasta yksityiskohdasta. Yhteistyökumppanini Polarn O. Pyretin erikoismallistossa seikkailevat klassiset Disney-hahmot, kuten esimerkiksi Tiku ja Taku, Kaunotar ja Kulkuri, Mowgli ja Robin Hood.

PO.P:n Disney-vaatteiden laadun huomaa jo ensinäkemältä ja -kosketukselta olevan samaa käyttöä ja pesua kestävää kuin Polarn O. Pyretillä aina. Seuraavien käyttäjien vanhempienkaan ei siis tarvitse pyykkinarulla tuskailla kieroja ja purkautuvia saumoja! Kaikki malliston vaatteet on myös valmistettu pehmeästä luomupuuvillasta.

Itse en ollut tiennyt, että Polarn O. Pyretillä on perustamisvuodestaan 1976 lähtien ollut erityinen suhde Disneyn ja etenkin Mikki Hiiren kanssa. Alkuun Mikki Hiiren kuva oli mukana PO.P:n vaatteiden brändimerkissä. Mikki-vaatteista tuli niin suosittuja, että Polarn O. Pyretin oma sarjakuvapiirtäjä sai luvan piirtää brändimerkin lisäksi Mikki Hiiren vaatteisiin, pesuohjeisiin ja esitteisiin. Ruotsissa näitä vuosikymmeniä vanhoja Mikki-vaatteita kuulemma vaalitaan sukupolvelta toiselle.

Tänään ilmestyneen PO.P:n Disney-erikoimalliston ajatuksena onkin, että tämänkin malliston vaatteet ovat ilmeeltään niin klassisia, että ne senkin puolesta kestävät aikaa. Kaikissa malliston vaatteissa on myös Mikki Hiiri -merkki, joka on ihan samanlainen kuin vuonna 1976.

Kävikin jännästi, että näistä vaatteista pitävät sekä meidän lapset että nostalgianälkäinen mutsi, minä. Minullahan oli ihan saman tyyppisiä Disney-vaatteita omassa lapsuudessani (toki, aikuistuessani ja omissa muinaisissa äitiyskuvitelmissani ehdin vain unohtaa sen). Etenkin tuo esikoisen brodeerattu Kaunotar ja Kulkuri -collegepaita olisi voinut olla myös minulla päälläni 80-90-lukujen taitteessa. Vaatteissa on myös kivoja yksityiskohtia, kuten Robin Hoodin säkin tasku ja Herra Hiss -käärmeen vetoketjuna haarautuva kieli – jälkimmäinen on etenkin kuopuksen mieleen.

Tulikin fiilis, että pitäisi kaivaa jostain esiin oman lapsuuteni Disney-klassikkoelokuvat ja -ohjelmat, jotta lapsetkin näkisivät ne. Olemme katsoneet yhdessä uudistetut ja näytellyt versiot Kaunottaresta ja Hirviöstä sekä Aladdinista (monia Disney-klassikoita onkin syytä uudistaa ja tomutella päältä pois esimerkiksi kankeat sukupuolirooliolettamukset), mutta oman lapsuuteni alkuperäisistä Disney-elokuvaklassikoista ollaan taidettu yhdessä katsoa vain Leijonakuningas. Se oli niin upea ja ihana edelleen, eikä vain nostalgisista syistä.

Lapsilla on kuvissa päällään nämä vaatteet:

Jaa: