Lahiomutsi Aineeton lahja lahjakortti synttarilahja Kavererisynttarit-9020

Me olemme alkaneet tehdä lasten kaverisynttäreille lahjoiksi itse tehtyjä lahjakortteja yhteisiin elämyksiin. Tai lapset ne lahjakortit tekevät ja minä vähän autan.

Idea lähti esikoisen viime vuoden pulkkamäkisynttäreiltä, jonne me kehotimme vieraita saapumaan ilman lahjaa tai halutessaan kierrätettynä hankitun lahjan kanssa. Se onnistui hyvin: lapsi sai esimerkiksi Barbin, Petsejä, kirjoja ja pehmoleluja, joilla monilla oli vielä tarina kerrottavanaan. Moni toi myös ihan vain sen, mikä tärkeintä on: itsensä mukaan juhliin.

Mutta koska lahjattomat synttärit ovat monille vielä vähän vieras ajatus, inspiroiduin etenkin kahdesta esikoisen saamasta lahjasta.

Yhteen lahjaan oli yhdistetty sekä yhteistä tekemistä että kierrätetty tavaralahja. Lapsi sai käydä yhtenä lauantaina kaverin ja tämän vanhemman kanssa Helsingin Vallilassa sijaitsevassa Flea-lelukaupassa, joka myy uusien lelujen lisäksi käytettynä muun muassa Petsejä, Shopkinseja, Lolleja ja My Little Ponyja. Eli siis kaikkia noista pieniä öttiäisiä, joista lapset ovat tavattoman innoissaan ja jotka myydään uutena sataan muovikerrokseen pakattuna.

Kaupan käytettyjen Petsien valikoimasta lapsi sitten hartaan pohdinnan jälkeen oli valinnut ”uuden” lelunsa. Kiva pikkuretki yhdessä kaverin kanssa ja vielä valtavasta leluvalikoimasta valkattu Petsi. Täydellistä, etenkin jos juuri 7 vuotta täyttäneeltä kysytään!

Toinen esikoisen saama lahja oli itse tehty lahjakortti. Sillä lapsi sai lunastaa itselleen leffaillan kaverinsa kanssa. Lopulta kävi niin, että lahjakortin myötä tullut leffailtalahja laajeni ja lapsi jäi leffan jälkeen vielä kaverille yökylään. En tiedä, olisiko tätä kaikkea tullut järjestettyä, jos ei olisi ollut lahjakorttia. Nyt lapsi sai tavaran sijaan lahjaksi yhteistä tekemistä ja aikaa kaverin kanssa.

Tästä inspiroituneena me olemmekin tehneet kaverisynttäreille lahjakortteja. Ensin ollaan yhdessä kutsutun lapsen kanssa pohdittu, mitäköhän synttärisankari tahtoisi tehdä. Lapset ovat ihan itse keksineet lahjat, välillä olen ihan vähän kysymyksin johdatellut. Kaverit ovat saaneet lahjaksi esimerkiksi uimahallireissun ja kahvilakäynnin sen jälkeen, lahjakortin yhteiseen elokuvaan leffateatterissa ja uimarantaretken kesäkahvilakäynteineen.

Muita kivoja vaihtoehtoja (Helsingissä) voisivat olla esimerkiksi:

Lahjakorttiin me olemme yhteistuumin sitten kirjoittaneet mahdolliset vaihtoehdot, joista lahjan saaja voi raksia tarkemmin lahjavalintansa (mikä uimahalli, mikä elokuva, mikä museo) ja päivämääräehdotukset. Näin olen minäkin päässyt viettämään hurjan kivoja hetkiä lasten kanssa ja tutustumaan lasten kavereihin paremmin. Ja onhan se siinä samassa lahja myös kaverin vanhemmille, jotka saavat vähän lapsivapaata, ainakin yhdestä lapsesta.

Säätämistähän lahjakortin lunastaminen vaatii enemmän kuin jonkun materialahjan antaminen. Tulipahan nyt mieleen, että yksi lahjakortti roikkuu edelleen lunastamatta, kun ei onnistuttu keväällä järjestämään kaikille sopivia päiviä ja sitten tuli kesä ja oho, nyt vasta muistin, että se lahjakorttilahja on yhä toteuttamatta saajalleen. Hups.

Jos siis tahtookin antaa jotain konkreettista materiaa lahjaksi, minä tietenkin vedän kotiinpäin ja suosittelen kotimaisten lastenkirjailijoiden kirjoja. Kiitos kirppareiden ja antikvariaattien, senkin voi toteuttaa myös ostamatta uutta. Esimerkiksi aikoinaan esikoisen yksivuotissynttäreille pyysimme vieraita – jotka siinä vaiheessa olivat kaikki oikeastaan aikuisia –  tuomaan lahjana heidän lapsuutensa lempisatukirjan, käytettynä, jos sellainen mahdollista oli. Saimme hurjan määrän kirjoja, joista valtaosa on kestänyt niin hyvin aikaa, että ne ovat meillä hyllyssä ja iltasatuhetkissä mukana yhä edelleen.

Jaa: