Kaupallinen yhteistyö: Kaslink Aito

Nopeat välipalat! Se oli yksi eniten kuulemistani neuvoista, kun ennen koulujen alkua kyselin konkarivanhemmilta vinkkejä ekaluokkalaisen perheen arkeen. Minulle kerrottiin, että koulusta ja iltapäiväkerhosta palaa kotiin muksuja, jotka ovat nälkäisiä ja vikuroivia kuin villivarsat. Siksi heille olisi hyvä saada alle joku nopea välipala, kunnes sitten myöhemmin tehdään lämmin ruoka.

Ja ihan oikeassahan konkarit olivat. Koulussa ruokatuntivuorot vaihtuvat, ja aikaisin niistä on jo kympin jälkeen. Iltapäiväkerhossa 1.–2.-luokkalaiset saavat onneksi välipalan, mikä on mahtava juttu. Mutta silti kotiin paukkaa sudennälkäinen koululainen ja yleensä myös lössillinen kavereita ennen neljää, kun minä monesti tahtoisin vielä käyttää päivän vikan tehokkaan puolituntisen koneen nakuttamiseen ennen päiväkodille säntäämistä.

Jääkaappimme onkin ilmestynyt erinäisiä nopeita välipaloja, jotka lapsi voi kiskaista ilman aikuisen apuakin. Hedelmät toimivat aina, ja porkkanoiden itsenäinen kuoriminen ei enää saa minua pidättämään jännittyneenä hengitystäni. Valmispinaattilätytkin lämmittää itse, samaten kuin voitelee leivän.

Sen lisäksi jääkaappimme ovat ilmestyneet yhteistyökumppanini Kaslink Aiton kauravälipalat kerta-annoksina. Noin yleensä ostan kaurajukurtit sun muut isoissa kartonkitötsissä ihan pakkausjätteen minimoimisen ja hinnan kannalta, mutta ainakin tässä vaiheessa kerta-annospakkaukset tuntuvat uppoavan paremmin itsenäiselle koululaiskokkaajalle. En tiedä, miksi on vaikeampaa kaataa purkista kaurajukua kuppiin kuin avata pikarin kansi, mutta ehkä nämä ovat niitä koululaisjuttuja, joita mutsit eivät vain tajua.

Jotain tekemistä houkuttelevuudella on varmasti myös Aiton uusien kauravälipalojen Angry Birds -kuvioinnilla. Lapset kävivät katsomassa uuden Änkkäri-elokuvan, minkä jälkeen meillä on kerrottu hulvattomista pierukohtauksista, joista minä en – niistäkään – ainakaan leffaa näkemättä ymmärrä mitään. Mutta kun purkin kyljessä komeilee vihaisia lintuja ja sikailevia possuja, kummasti purkin sisältökin kiinnostaa enemmän.

Toisin kuin esimerkiksi lapsille kohdennetut murot niin monesti, Aiton Angy Birdsin kanssa yhteistyössä valmistamat kauravälipalat eivät sisällä lainkaan lisättyä sokeria, vaan kaikki makeus tulee hedelmästä. Ne ovat myös täysin gluteenittomia, tietty lehmänmaidottomia ja tehty Suomessa. Lapsiraatilaiset ovat itse valinneet maut; mansikka-banaani ja päärynä-vanilja.

Vaikka itse yleensä olen enemmän maustamattomien kaurajukujen  ystävä, lapsi minussa herää päärynä-vanilja -kauravälipalaa syödessä. Se maistuu lapsuuskesieni herkkuhetkiltä: päärynäjäätelöltä, lyllyvältä vanukkaalta, kaurakekseiltä ja mehulta, joka on vihreää kuin tiskiaine. Mutta ilman sokeria! Kreisiä. Olenkin kiskonut Aiton päärynä-vanilja -kauravälipalaa (tai kuten lapset sanovat: muussattua Änkkäri-possua) jälkkäriksi ja taittamaan välillä liian pitkiksi venyvien ateriavälien aiheuttamaa makeanhimoani.

Koululaisen on helppo napata kauravälipala mukaan vaikka pihalle, jossa koulupäivien jälkeen kokoontuu erinäinen lössi kavereita leikkimään: keppihevostelemaan, piirtämään, Petseilemään ja leikkimään pihaleikkejä, joista itse en ole kuullutkaan. Siksi jääkaapissa on aina välipalaa myös kavereille.

Tämä on yksi ihanista asioista, joita koululaisuus on tuonut perheeseemme lisää: ovikello soi yhä tiheämmin ja väkeä ramppaa ulos sekä sisään. Maalaislapsi minussa hykertelee, että omat lapseni saavat kokea tällaisen kaupunkielämän tarjoaman kaveririkkauden ja kaveritärskyjen järjestelyn helppouden.

On ihanaa, että kaverit tahtovat tulla meille koulun jälkeen. Se lupailee sitä, että meille keräännytään välipalalle sitten joskus teineinäkin, kun minä tahtoisin viettää enemmän aikaa lasteni kanssa kuin he ehkä minun. Kun ne jääkaapilla pyörivät koululaiset oppii tuntemaan nyt, heidän on helpompi tulla meille sittenkin, kun sekä heidän että omien lasteni repuissa painaa aapisen sijaan yläasteen oppikirjat, lukion koeviikot ja itsenäistyvän nuoren murheet sekä herkät onnenhetket. Senkin ne kertoivat, konkarivanhemmat, enkä epäile yhtään.

Jaa: