Kaupallinen yhteistyö: Dr. Oetker ja Asennemedia

Piparkakkujen tuoksu kietaisee minut yhä 35-vuotiaanakin lapsuusjoulutunnelmaan. Kanelin, pomeranssin ja neilikan tuoksu tuo mukanaan turvallisen, lämpimän ja kotoisan joulutunnelman. Sellaisen rauhallisen, mutta silti kutkuttavan odottavan.

Piparkakkujen maun ihanuuden löysin oikeastaan vasta kymmenisen vuotta sitten, kun ymmärrettiin puolison kanssa yhdistää makeaan piparitaikinaan homejuustot. Mutta jo ennen tuon makuparin löytymistä olen tehnyt pipareita joka vuosi joulun alla. Silloinkin, kun asuimme puolisoni kanssa kahdestaan ja pipareiden leipomisen jälkeen ihmettelimme leipomusten tuoksusta nauttien, että kukahan nämä kaikki oikein syö (meillä vierailleet ystävät hoitivat sen puolen).

Lasten myötä tämäkin perinne on noussut ihan uudelle tasolle. Mukulamme ovat näiden asioiden kanssa myös paljon avarakatseisempia kuin vanhempansa, sillä leipomisen lisäksi he myös rakastavat syödä piparitaikinaa niin raakana, paistettuna, homejuuston kera kuin etenkin kuorrutettuna erinäisiin sokerisiin koristeisiin. Parasta on voida koristella vielä uunin jäljiltä lämmin piparkakku yltäkylläisesti ja sitten syödä pipari heti siinä paikassa, essu päällä, sormet sokeritahmaisina ja ennen kuin koristeet ovat edes ehtineet kuivua.

Tänä jouluna rakensimme ensimmäistä kertaa perheenä piparkakkutaloja. Tämänkin perinteen muistan lapsuudesta, kun sain seurata äitiä rakentamassa piparitaloa kieli keskellä suuta ja polttavan kuumaa sokerimassaa varoen. Se painui lapsen mieleen niin vaikeana, jännittävänä ja vaarallisenakin puuhana, että en ole itse piparkakkutalohommiin lähtenyt ennen tätä. Polttavan liiman lisäksi on mietityttänyt myös se, että enhän minä osaa edes piirtää, joten talon koristelusta tulisi ihan räpellystä.

Nyt kuitenkin uskaltauduin kokeilemaan, sillä saan ilokseni olla mukana yhteistyökumppanini Dr. Oetkerin piparikoti-kampanjassa, jolla tuetaan SOS-lapsikylää. Dr. Oetker lahjoittaa jokaisesta kampanjan aikana Instagramissa julkaistusta itse tehdyn piparitalon kuvasta 1 euron SOS-lapsikylän toimintaan. Suomessa joka kymmenes lapsi on lastensuojelun tuen piirissä, ja lähes 18 000 lasta ei voi asua omassa kodissaan. Dr. Oetker on tukenut SOS-lapsikylän toimintaa jo vuosikymmenen ajan, ja nyt jouluna myös me tavan kuluttajat voidaan osallistua tähän tärkeään hyväntekeväisyyteen.

Toisin sanoen rakentamalla pipareista kodin, antaa omalla osuudellaan mahdollisuuden turvalliseen kotiin sellaisille lapsille, jotka eivät syystä tai toisesta voi asua vanhempiensa kanssa. Tähän kampanjaan voi kuka tahansa osallistua, jos vain oma Instagram-tili on avoin ja kun muistaa tagata kuvansa tunnisteella #piparikoti. Toivottavasti näen teidänkin rakentamat suloiset piparitalot siellä meidän piparitalojen rinnalla.

Me päätimme lähteä kampanjaan neljän piparimökin voimin, rakennustaidottomina. Ja hitsi vie, olipa kivaa perheen yhteistä puuhaa! Niin kivaa, että miehen kanssa innostuttiin, josko tehtäisiin tästä uusi perinne joka joululle. Teimme pikkuruiset mökit netistä printtaamieni piparitalokaavojen mukaan, ja paistetut mökkiosaset asettelimme leivinpapereilla keittiönpöydälle koristelua varten. Ja sitten päästettiin mielikuvitus valloilleen.

Jokainen meistä koristeli oman mökkinsä. Me saatiin sitä puuhaa varten Dr. Oetkerilta sokerikuorrutteita, koristelugeelejä ja koristerakeita, joista mökin osaset alkoivat saada väriä pintaansa. Sokerikuorrutteilla pystyi sutia vähän isommin väriä, ja koristegeeleillä taas tehdä melkein kynäntarkkaa jälkeä. Koristerakeet toimivat niin hyvin, että emme lopulta käyttäneet ollenkaan varalta ostamiamme karkkeja. Ja voi söpöys, miten hienoja mökin seinistä ja katoista tulikaan! Lapsien abstraktit näkemykset ovat tietenkin suloisimpia, ja miehen pikkutarkka koristegeelijälki taas vie ajatukset Lapin värimaailmaan. Itse taas olin ihan täpinässä, että piirtokömpelöillä käsilläni sain niin komeat mökit seinät aikaan.

Lopulta pystytimme mökit valkoisella sokerimassalla päällystetylle piparikummulle. Ja nyt se taikasana, jota jokaisen kuumasta sokerimassasta palohaavoja saaneen kannattaa muistaa: elintarvikeliima. Kokosimme piparkakkutalot tuosta noin vain Dr. Oetkerin sokeri-tärkkelyspohjaisella elintarvikeliimalla. Ja se oli todellakin taianomainen putkilo se. Lämmitimme liimapurteloa tovin mikrossa, minkä jälkeen pursottelimme menemään sokerista rakennuslaastia piparitalon osasten väliin. Ei tulikuumaa sokeria tai palohaavoja, vaan helposti pystyyn noussut piparikylä.

Nyt meidän ruokailutilan kaapin päällä on piparikylä, joka levittää turvallista joulutuoksuaan kotimme joka kolkkaan. Meillä on tapana sytyttää sen keskelle palamaan kynttilä, jolloin piparikylä tuntuu heräävän hämärän keskellä vielä enemmän eloon. Lapsille kerroin kujeillen tarinaa, että joulukuun ensimmäisenä kylään muutti asumaan tonttuja, jotka kiitokseksi joulukodeistaan ripustivat joulukalenterin pyykkipoikiin pikkupussukat. Eihän niitä tonttuja siellä näy, ja lapsetkin tietävät tarinan olevan höpöä. Mutta silti huomaan, että jouluntaika saa heidät katselemaan kynttilänliekin valossa komeilevaa piparikylää miettien, mitä jos sittenkin.

Voi kun maailman jokaisella lapsella olisi mahdollisuus nauttia tuosta samasta joulutaiasta, turvallisessa kodissa.