Yksi pressilippu saatu

Kävimme hiljan katsomassa lasten kanssa Tuhkimo-baletin Kansallisbaletissa, täällä Helsingissä. Se oli kaunis ja vaikuttava kokemus, ja koko sakkimme mielestä paras kokemamme baletti. Siihen vaikuttivat lumoavat lavasteet, lastenkin kanssa helposti seurattava juoni ja häikäisevän kauniit joukkotanssikohtaukset. Erityistä kiitosta lapset antoivat baletissa tanssineista hauskoista eläinhahmoista, joista innoissaan selitettiin heti baletin jälkeen kotona odottaneelle isille.

Tuhkimo-baletin esitykset loppuvat ennen joulua, ja lippuja näyttäisi olevan jäljellä enää muutama hassu huomisen ja ylihuomisen näytöksiin. Mutta eipä se mitään, tässä minun ja mukuloiden vinkit balettikokemukseen lasten kanssa, joita voivat hyödyntää ensimmäistä kertaa balettia katsomaan menevät lapsiperheet myös Tuhkimon jälkeen. Meilläkään ei ole balettikokemusta kuin parilta vuodelta, mutta uskallan silti antaa muutaman neuvon.

Lapsille sopivat baletit. Täältä löytyvät aina kulloisetkin lapsiperheille soveltuvat näytökset ja muut tekemiset, joita Kansallisbaletissa ja samassa talossa toimivassa Kansallisoopperassa on ohjelmassa. Pienempien tupien lavoilla ympäri Suomen näitä elämyksiä on tietenkin myös tarjolla.

Esitysten suositusikärajat ovat suuntaa-antavia. Esimerkiksi Tuhkimossa se 5 vuotta, mutta se sopi vallan mainiosti myös nelivuotiaallemme. Molemmat lapsemme ovat olleet kolmevuotiaina ensimmäisissä baleteissaan. Mutta jos lapsi on esimerkiksi äänille herkkä, voisin kuvitella baletin ja sen jylisevän orkesterin voivan olla pelottava kokemus vielä pienelle kouluikäisellekin.

Liput ja paikat. Liput kannattaa varata ajoissa, sillä etenkin viikonlopun päivänäytökset täyttyvät lapsille soveltuvissa näytöksissä ilahduttavan nopeasti. Me olemme aina olleet viikkonäytöksissä, jotka alkavat seitsemän aikaan ja loppuvat väliaikoineen vasta lähempänä kymmentä. Päiväkoti- ja eskaripäivien päälle se on vähän turhan myöhään menevä riento, mutta mahdollinen. Kerran eräs seurueeseemme kuulunut pieni katsoja tosin nukahti loppukohtauksen aikaan, vaikka kuinka sinnitteli. Toiveenamme olisikin, että osa baleteista alkaisi arkisin tuntia aikaisemmin, kuudelta.

Alle 20-vuotiaat saavat balettilippunsa 40-50 prosentin alennuksella. Hinnat vaihtelevat sen perusteella, mikä esitys on kyseessä, missä salissa se on ja missä kohtaa salia paikat ovat. Lisäksi vaikuttavat viikonpäivät, esityksen varaussuosio ja mahdolliset tähtiesiintyjät. Pressilippupaikat ovat käsittääkseni aina päänäyttämön permannolla B-hintaryhmässä, joten esimerkiksi Tuhkimoon lasten liput viereeni maksoivat yhteensä 95 euroa. Mutta sitten taas Alminsalissa esitettävään Balettioppilaitoksen Pähkinänsärkijään lapset pääsisivät sisään yhteensä 25 eurolla.

Saliin lapsille on tarjolla istuinkorokkeita, joilla he pääsevät vähän ylemmäs penkistään.

Ennakkotutustuminen. Isommista näytöksistä löytyy aina Kansallisbaletin sivuilta videotraileri, jolla on hyvä nostattaa tunnelmaa ennen esitystä. Täällä esimerkiksi Tuhkimo-baletin traileri. Kansallisbaletin sivuilta löytyy esityksistä myös muuta taustamateriaalia ja lyhyt juonikuvaus, johon suosittelen tutustumaan lasten kanssa etukäteen. Näin he pysyvät paremmin kärryillä siinä, mitä lavalla sitten esityksen aikaan tapahtuu.

Samalla etukäteen kannattaa käydä läpi myös kaikki vanhakantaiset tuulahdukset, joita etenkin klassikkosatuihin perustuavat baletit ovat täynnä. Huomasin tämän syksyllä Prinsessa Ruususesta kertovassa baletissa, jossa olisin toivonut käyneeni ennen esitystä läpi esimerkiksi prinsessan ja prinssin tunkkaiset roolit, naimisiin menemiseen liittyvät elämäntavoitteet ja 16-vuotiaan häät.

Samankaltaisia hämmästyksen kohteita tuli eteen nyt myös Tuhkimossa, minkä lisäksi tajusin, että lapset eivät olleet koskaan aikaisemmin kuulletkaan äitipuolista. Toki meillä on tuttavapiirissä kaikenlaisia perhekokoonpanoja, mutta äitipuoli-sana oli silti lapsille vieras. Ehkä sitä ei käytetäkään siksi, miten kovin siihen on tarttunut sen etuliite paha äitipuoli.

Tuhkimoa katsellessa alkoi myös mietityttää se, pitäisikö seuraavaksi nostaa lapsille esiin se, miten näytöksiin on kummallisen usein otettu mukaan yksi pulska hahmo, jonka roolin tanssii ballerina päällään läskipuku. Mikä juttu tämä oikein on? Miksi, vielä tänäkin päivänä? Etenkin, kun tuon hahmon tehtävä on yleensä olla se kiintiöhauska ja vähän hölmö, jonka syömiselle ja makeahimolle Tuhkimossakin nauretaan heti ensimmäisestä kohtauksesta lähtien. Minä en muista lukemistani Tuhkimoista tuollaista, ja vaikka siellä olisikin makealle perso sisarpuoli, miksi hänestä on pitänyt tehdä 2018 vuoden Tuhkimo-balettiin pulleropukuun pukeutunut pelle? Miten tällaisesta edes puhuu lapsille korrektisti ja ilman minkäälaisen kehomuodon tai siihen liittyvien ennakkoasenteiden alleviivaamista suuntaan tai toiseen?

Pukeutuminen. Baletti ja ooppera ovat pukukoodiltaan hyvin vapaamuotoista. Itse olen ollut oopperassa, jossa näin sekä farkkuja että iltapukujen loistetta. Se kuvaa hyvin tunnelmaa: tule sellaisena kuin olet. Mikään ei ole liian arkista tai liian juhlavaa!

Lapsille baletti on ihana mahdollisuus pukea päälle kaikki ne hörselöt, joita ei epäkäytännöllisyyden takia voi päiväkotiin tai kouluun laittaa. Se että saa pukeutua halutessaan fiinisti, on osa elämystä.

Ruoka ja juoma. Ruuat ja juomat väliajalle kannattaa tilata etukäteen, sillä kokemuksesta voin sanoa pöytien olleen aina loppuunmyytyjä esityspäivänä. Välipalaa ja pientä herkkua voi tietenkin myös jonottaa talon ravintolasta ja syödä sitten vaikka seisaaltaan.

Me olemme kuitenkin tavanneet pakata mukaan omat iltapalat. Tämä tuskin on talon suositus, mutta eipä meitä olla pahallakaan katsottu, kun olemme levittäneet omat eväämme esiin. Koska iltaesityksissä menee niin myöhään, meillä on ollut tapana syödä iltapala väliajan aikana: banaania, pähkinöitä, smoothieta, riisikakkuja, rusinoita ja mitä milloinkin.

Puitteet. Suomen Kansallisooppera ja -baletti on talona upea. Sen päänäyttämössä on vanhan ajan arvokkuutta, vaikka se onkin rakennettu vuonna 1993. Kaarevassa katsomossa istuessa näyttämö tulee lähelle. Voin vain kuvitella, että pienelle ihmiselle sen suuruus ja koreus näyttäytyy vieläkin ikimuistoisempana.

Musiikki. Suomen kansallisoopperan orkesteri on Suomen suurin. Tänä päivänä orkesterissa on 111 jäsentä. Onkin vaikuttavaa, että koko baletin musiikki syntyy siinä hetkessä, oikeista soittimista ja paikalla olevien muusikoiden toimesta. Orkesterimontusta kuuluva musiikki menee luihin ja ytimiin saaden ihokarvat nousemaan välillä vaikuttuneena pystyyn. Lapsiinkin musiikki tuntuu vaikuttavan niin syvästi, että välillä pitää ihan henkäistä hämmästyksestä.