Kas kukas se siellä supikkaissaan ja napolilaisen pikkukujan torikauppiaalta ostamassaan mafioso-mekossa! No kyllä, minä ja tarkoin valitut mekot, puuklopottimet ja muut lempivaatteet. Uusimmasta Kotivinkki-lehdestä kun löytyy nyt parin aukeaman verran juttua ja kuvia minun tyylistäni.
Oli mielenkiintoista puhua toimittajan kanssa pitkät tovin tyylistä, itseilmaisusta vaattein ja siitä, miten garderobissani näkyvät kaikki menneet 35 vuotta. Aihe, jota pidetään turhamaisena, vaikka se on kaikkea muuta. Vaatteet peilaavat minua, mielialojani ja arvojani. Sekin, että ei halua viestiä vaatteillaan mitään, on viestimistä.
Tulinpa siinä muistoihin upotessani livauttaneeksi lehteen asti vain harvojen tietämän salaisuuden mannekiinikurssista. Kyllä, menneellä vuosituhannella niitä kutsuttiin noinkin hienostuneen vanhahtavalla nimellä. Olen pitänyt mannekiinihommista suuni melkoisen supussa, vaikka kokemuksella on ollut iso vaikutus siihen, miten kannan yhä nykypäivänäkin itseni. Pitäisikin ehkä joskus kaivaa tämä luuranko sieltä vaatekaapista tarkempaan tutkailuun myös tänne blogiin.
Olisi kiva saada myös kuvarikas postaus sun vaatekaapista, juurikin siihen tyyliin kuin joskus esittelit muistaakseni mellin vaatteita eli asukokonaisuuksia tehden. Sun blogin innoittamana oon ruvennut pikku hiljaa siivoamaan omaa kaappiani halpatuotantorytkyistä ja ylipäätään miettimään vaatteita ostaessa, että tuleeko tätä oikeasti pidettyä, sopiiko tää minkään kanssa yhteen ja miltä tää näyttää ekan pesun jälkeen. Sun kautta oon myös löytänyt vaatevalmistajia, joiden tuotteita en olisi ennakkoluulojen vuoksi varmaan koskaan tullut katselleeksi, mutta joiden rekeistä onkin löytynyt se hukassa ollut tyyli ja hinta- laatutaso, jota olen pitkään kaipaillut. Kiitokset siis tästä(kin) vetoavusta, jota blogisi on tarjonnut monen muun asian ohella 🙂
Voi että, tulipa hyvä mieli tästä kommentista ja palautteesta, kiitos <3 Sitä kun toivoo omalla duunillaan tämän blogin ja muun tekemisen kanssa voivansa muuttaa mailmaa vähän paremmaksi paikaksi. Aivan mieletöntä siis kuulla, että Lähiömutsi on voinut olla vetoapuna omien vaatehankintatottumusten muutoksessa. Vau!
Ja kiitos myös hurjasti postaustoiveesta. Voisin miettiä, josko hiljalleen alkaisin kerätä ihan perinteisiä päivän asu -kuvia talteen, josta sitten koostaisin toivomasi kaltaista postausta. Vähän vain aikataulut, kuvaajan puuttuminen ja päivä päivältä vähenevä luonnonvalo aiheuttavat haastetta. Mutta pistän mieleen! 🙂