Voihan rähmä, mikä huono mäihä säiden kanssa kävi. Tänään vietettiin yhdeksättä kertaa Herttoniemen pihakirppispäivää täällä meidän kotilähiössä. Ja sadesää oli ilkikurisella tuulella. Se ripsautteli sadekuuroja kirppisväen niskaan ja välillä meni nauruaan pidätellen piiloon poutapilvien taakse. Kun myyjät sitten taivasta tähyillen alkoivat purkaa erinäisiä sadesuojaviritelmiä pöytiensä päältä, sade kurkisti piilostaan lällätellen ja paiskoi sadepisaroita ympäriinsä.

Minä olin luvannut lapsille järjestää heille pestit kahvilamyyjinä kirpparin aikaan. Joten jahka olimme selvinneet aamuisesta säätämisestä, hepuloinnista ja täpinöinnistä, vedimme kumpparit jalkaan ja lähdimme ulos mekin. Me ei olla sokerista, mutta kaffilamme tarjottavat olivat, mikä aiheutti vähän kikkailua.

Viritimme Pupu-kahvilana toimineen laatikkopyörän ylle sadekatoksen ja rullasimme pyörillä kulkevan kiskamme molemmilta puolita luukut auki. Siitähän tuli mitä mainion kipsa noinkin! Saatiin vahingossa ihan aidot kiskaluukut ja kaikki. Virittelimme laatikon reunalle pyöräkoreja, joihin laitoimme myytävät. Koreja nosteltiin sisään ja ulos sitä mukaa, millä tuulella päivän sää sillä minuutilla sattui olemaan.

Oltiin tehty koko perheen yhteisvoimin Pupu-kahvilan teeman mukaisesti pupumaisia eväitä, eli porkkanaista syötävää. Kauraiset porkkanasämpylät saivat väliin valkosipulilla ja yrteillä maustettua kikhernetahnaa, savutofua, paprikaa ja salaattia. Sitruunainen kuivakakku oli uusi reseptituttavuus, ja maistui oikein kivalta. Lapsuusperheeni klassikkoreseptillä valmistetut porkkanakakkumuffarit olivat hitti, kuten ihan missä tahansa, kun niitä tarjotaan tai myydään. Juotavana oli porkkanaista pillimehua.

Lapset istuivat sisällä minikokoisessa kahvilassaan, ja minä poljin ruokapalkalla ympäri lähiötä. Olemme menneet kirppisvuodet pitäneet päämajaa joko piknikviltillä tai autotallissa – säistä riippuen – ja oli kiva tällä kertaa ottaa vähän isompi reviiri haltuun ja nähdä, mitä muilla kaduilla, teillä ja pihoilla oli tarjota. Vaikka sää oli mitä oli, ihan kivasti jengiä oli silti liikkeellä. Olin laittanut paikasta toiseen kulkevasta minikahvilastamme vinkin kirppiksen Facebook-tapahtumasivulle, ja moni huudahtikin iloisena ”hei tuossa se Pupu-kahvila tulee”. Niin ihanaa!

Pupu-kahvilan antimet kävivätkin hyvin kaupaksi, ja muksut saivat kaikkien kotona leikittyjen kahvilaleikkien jälkeen ihan oikeasti tarjoilla ja rahastaa. Markkinamyyjien elkein he huutelivat kioskinsa luukuista ”Pupu-kahvila on auki, täältä porkkanaisia ja pupumaisia herkkuja”. Menneet vaput torimyyjänä ovat tainneet tehdä vaikutuksen markkinahumussa mukana olleeseen jälkikasvuuni. Lähiön pienin kahvila ja sen pikkuiset myyjät saivat kirppisväessä aikaan hymyjä. Hauskin oli erään ohikulkijan kaverilleen sanoma kommentti: Pupukahvila on kyllä kova!

Ps. Olette kyselleet, josko tänäkin vuonna tarjoaisin alennuskoodia, jolla noista meilläkin perhefarmarina (ja vaikka kahvilana) toimivista Babboe-laatikkopyöristä saisi alennuksen. Sellainenhan järjestyi! Yritän ehtiä kirjoittaa aiheesta tarkemmin myöhemmin, mutta jos pyöräkuume on nyt jo polttavan kova, koodi ja alennus ovat ihan samat kuin viime vuonnakin.