©Lahiomutsi Arkikuva 11 Taloyhtion saunavuoro Lauantaisauna Finlayson saunatakki kylpytakki lapset 2018-4802

©Lahiomutsi Arkikuva 11 Taloyhtion saunavuoro Lauantaisauna Finlayson saunatakki kylpytakki lapset 2018-4802Äiti ja kaksi lasta. Yksi silottelematon arkikuva viikossa, vuoden ajan.

Kun päätin kolmen vuoden tauon jälkeen taas alkaa tehdä arkikuvasarjaa, mietin, mitenköhän voin välttyä toistolta. Siltä, että en tulisi tallentaneeksi tänä vuonna ihan samanlaisia asioita kuin kolmen vuoden takaisiin kuviin. Sitten tajusin, että eihän sitä tarvitse vältellä. On vain mielenkiintoista todentaa ja tallentaa kuviin, miten arkiset asiat rullaavat eteenpäin vuosien kuluessa, mutta siinä samalla elämä on kulkenut eteenpäin ja lapsetkin kasvaneet.

Kolme vuotta sitten seisoin vanhan kotimme kellarikäytävässä aamutakissani, vauva sylissä ja kolmevuotias jaloissani saunavuoron puhtaina. Nyt kolme vuotta myöhemmin kuvan kellarikäytävä on eri taloyhtiössä ja lapsetkin kasvaneet. Mutta yksi viikon kohokohdista on edelleen sama: taloyhtiön saunavuoro.

Kun saunaan ei pääse koska vain, sitä osaa arvostaa enemmän. Se on kerran viikossa samana päivänä ja samalla kellonlyömällä toistuva rituaali, jota ei ihan vähäisistä syistä jätetä väliin. Maalla kasvaneille vanhemmille taloyhtiön sauna on edelleen hauskan eksoottinen tapa saunoa, mutta kaupunkilaismukuloille osa arjen perinteitä, joista myöhemmin toivottavasti muodostuu rakkaita lapsuusmuistoja.

Saunavuoroa aletaan puuhastella jo hyvissä ajoin ennen omaa kylpyvuoroa. Pakkaamme rottinkikoriin saippuat, pefletit, kylpylelut, pyyhkeet sekä aikaisemmalla kauppareissulla valitut saunajuomat. Aikuisille yleensä oluet, esikoiselle jaffaa ja kuopukselle porkkanainen pillimehu. Saatamme laittaa uuniin valmistumaan jotain saunan jälkeistä iltapalaa.

Hieman ennen saunavuoromme alkua vaihdamme päälle kylpy- ja aamutakit ja lähdemme läpsyttelemään varvassandaaleissamme taloyhtiön kellariin. Kylpyvannat, eli punkat nappaamme mukaan häkkivarastosta. Punkassa präisköttäminen on nykyään enää saunavuoroihin ja mummilavierailuihin kuuluva erikoisihanuus.

Ei mene saunavuoroa, ettenkö miettisi lauteilla istuessani ja kiukaan naksetta kuunnellessani, että tämä elämänvaihe vanhemmuudesta on luultavasti yksi ihanimmista. Tahdotaan vielä saunoa kaikki yhdessä, mutta lapset ovat jo melko omatoimisia. Voin istua lauteilla yksin tai miehen työvuorojen salliessa kahden, sillä aikaa kun lapset leikkivät kylpyvannoissaan kylpyhuoneen puolella. Elämä ei enää ole non-stop häsläämistä, katastrofien ennakointia ja riskien minimointia.

Aina lopuksi tulee vähän kiire – 45 minuutin saunavuoroista päättäneellä ei varmasti ole itsellään pieniä lapsia – mutta silti se vajaa tunti kerran viikossa taloyhtiön kellarissa on yksi viikon rennoimmista hetkistä. Koko perhe saunapuhtaana ja löylyjen ramaisemina. (Ainakin) lapsilla alla yksi vapaapäivä, edessä vielä toinen.

Jaa: